Taalerin kiinteistörahastot olivat ehkä jäämässä vähän sivuraiteelle. Rahastot muodostavat aika monimuotoisen kokonaisuuden, metsää, tontteja, asuntoja ja talleja, eikä rahastojen koko yhteensäkään ole oikein instikka luokassa. Lisäksi Taalerilla ei taida olla ainakaan omaa vahvaa myyntiorganisaatiota, jolla myydä rahastoja yksityishenkilöille.
Joten mitä teet? Taalerilla on kuitenkin kohtuullinen kiinteistötiimi ja osaaminen eikä hommaa voi vain jättää silleen. Ja jos oletetaan että, varsinkaan tässä taloustilanteessa ja ilman omaa myyntipumppua, taalerin kiinteistörahastoja ei mitenkään saada uuteen kokoluokkaan, vaihtoehtoja jää kaksi. 1) Myydä rahastot pois tai 2) kasvattaa merkittävästi Taalerin kiinteistöpuolta yhdistämällä se jonkun toisen yhtiön kiinteistörahastojen kanssa.
Ja tätä pohdittaessa, hinta joka Taalerin kiinteistörahastoista olisi nyt saatavissa, on saattanut osoittautua liian hapokkaaksi nieltäväksi raakana. Jolloin vaihtoehdoksi on jäänyt kiinteistörahastojen merkittävä kasvattaminen esimerkiksi yrityskaupoin.
I rest my case eli istun käsien päällä ja pidätän hengitystä.
Sale ja Kassu ovat tehneet uuden yhtiöraportin Taalerista.
Taalerin CMD muutti yhtiön sijoitustarinaa ja oman taseen sijoitukset näyttelevät selvästi aiempaa isompaa roolia yhtiön tarinassa. Sijoittajien kannalta keskeinen kysymys onkin luottamus yhtiön johdon kykyyn allokoida pääomia tuottavasti.
“Pidämme edelleen osien summaa parhaana tapana tarkastella Taalerin osissa olevaa arvoa. Matka osien arvon purkautumiseen tulee kuitenkin olemaan aiempaa pidempi”
Tämä lausahdus muodossa tai toisessa on toistunut Taaleri-kommenteissa koko ajan sen ajan kun olen ollut Inderesillä töissä eli yli 7 vuotta. :o (Myös osake on sattumalta lähes samalla 8-9 euron tasolla, joskin yhtiö on pumpannut yli 4 euroa osinkoja omistajien taskuun joten kokonaistuotto pyörinee +50 % tasolla).
Tässä ROAST melkein päivälleen vuoden takaa, missä puhuttiin mm. Garantiasta ja rahastojen ylösajosta. Osinkojen ja kasvuinvestointien välillä oli kenties osinkoihin painottuva kallistuminen, mutta CMD:n myötä paino on siirtynyt voimakkaammin pääomien allokoimiseen miten johto parhaaksi näkee. Vanhoja pätkiä katsoessa hahmottuu hyvin miten yritysten tarina ja painopisteet elävät.
Tämä menee jo todellakin spekuloinnin puolelle, mutta mietin, kuinkakohan paljon Taalerin suunnitelmiin vaikuttaa se, että tuulivoiman rakentamisen ensimmäinen buumi alkaa olla ohi? Eikä seuraavaa välttämättä tule, ellei sitä hyödyntäviä energian talteenoton tai vaikkapa metallinjalostuksen teollisuutta synny merkittävissä määrin piikkejä hyödyntämään. Itsellä on hyvin rajalliset tiedot tästä aiheesta, mutta olen siinä käsityksessä, että tuulivoiman määrää rajaa jo pelkästään sähköverkon tasapaino, ellei näitä rinnakkaisteollisuuden juttuja synny.
Taalerin osalta hyvä muistaa, että sijoittavat maantieteellisesti hyvin laajalla alueella:
“Taaleri SolarWind III -rahasto sijoittaa aurinko- ja tuulienergiaan sekä akkuvarastoihin viidellä keskeisellä markkina-alueella; Pohjoismaat ja Baltia, Puola, Kaakkois-Eurooppa, Iberia ja Texas/USA.”
Suora lainaus rahaston sivuilta.
Vanhat Tuuli 1,2,3 rahastot sijoittivat pelkästään Suomeen, mutta nämä investoinnit tehtiin jo pitkän aikaa sitten (3 rahasto lanseerattiin ulkomuistista 2016).
Taalerin sijoittajasuhteista, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja Siri Markula on irtisanoutunut ja siirtyy uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle. Hän on työskennellyt Taalerilla tammikuusta 2021 lähtien. Markula jättää tehtävänsä ja Taalerin johtoryhmän helmikuussa 2024.
.
.
.
Yhtiö aloittaa korvaavan johtajan rekrytointiprosessin välittömästi.
Tässä muutama ajankohtainen poiminta markkinalta. Tanskalainen pääosin infrarahastoja hallinnoiva Copenhagen Infrastructure Partners julkaisi tällä viikolla uuden Growth Markets II -rahaston, joka sijoittaa uusiutuvan energian tuotantoon. Tavoitekoko rahastolle on noin 3 mrd. euroa, joten uskoa riittää tuollakin näiden sijoitusten kysyntään. Edellinen vuonna 2019 perustettu rahasto oli kooltaan noin 1 mrd. euroa, joten erinomainen suoritus kyllä, jos tuon tavoitteen kasaan saavat. Ei tuo kuitenkaan CIP:n tapauksessa mikään poikkeuksellisen suuri rahasto ole, sillä yhtiön suurin energiarahasto on kooltaan noin 7 mrd. euroa.
Sama yhtiö keräsi tänä syksynä noin 750 MEUR pääomia ensimmäiseen bioenergiarahastoonsa, joten kohtalaisen hyvin tuntuu sielläkin suunnalla menevän. Nämä uudet rahastolanseeraukset tukevat meidänkin näkemystä siitä, että kyllä uusiutuvan energian infrahankkeille on edelleen kysyntää, vaikka korkojen nousu onkin aiheuttanut kustannushaasteita erityisesti offshore-puistojen rakentamiseen.
CIP on myös hyvä verrokki Taalerille, vaikka onkin reilusti suurempi, eikä sen osaketta ole pörssilistattu. Yhtiön uutisvirta kannattaa joka tapauksessa ottaa seurantaan, sillä tuotetarjooma muistuttaa hyvin paljon Taalerin fokusalueita ja tuotelanseeraukset antavat ainakin jonkinlaista osviittaa siitä, miten KV-instituutioiden kysyntä infrasijoituksille elää.
Hyvä nosto verrokista:+1:, uskomaton flafka, kun (käsittääkseni) 4 partneria omistaa pääosan ja lieneekö vähemmistön omistajissa muita kuin Vestas (25%). Paljonkohan CIP markkina-arvo olisi indikatiivisena haarukkana, onko havaintoja mistään sen arvosta?
Hyvä nosto, kiitos @Kasper_Mellas!
Vaikuttaa varsin kovalta pumpulta tämä CIP (Founded in 2012, Denmark’s Copenhagen CIP manages 26 billion euros ($28.3 billion) of assets and runs 12 funds.). Kyllä tämäkin osoittaa, että ajurit on edelleen paikallaan nimenomaan tässä Taaleri Energian pelikentällä. Entistä hullummalta vaikuttaa tuo kiinteistöpuuhasteluun panostaminen strategisesti Taalerin ”uudessa strategiassa.” Kaikki fokus vain Energiaan ja Bioon eikä enää roikkumista Ö-kategorian kiinteistömanagerina, jossa on aidosti pelkästään Suomessa yli 20 kovempaa ja paremmalla trackillä suorittavaa taloa.
Taaleri käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman
Yhtiön omia osakkeita hankitaan enintään 200 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,71 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeiden hankintaan käytetään enintään 1 900 000 euroa.
Hankittavia osakkeita Taaleri voi hankkia käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmiä tai se voi päättää mitätöidä osan tai kaikki takaisin ostamistaan osakkeista.
Taalerin ensimmäiset EU-taksonomian mukaiset kiinteistösijoituskohteet valmistuneet – kiinteistöt edistävät kestävää kehitystä muun muassa käyttämällä vähähiilistä betonia, omia aurinkovoimaloita ja maalämpöä
Taalerin uusimman kiinteistösijoitusrahaston, Taaleri Asuntorahasto VIII:n, ensimmäiset EU-taksonomian mukaiset kiinteistöt ovat valmistuneet Turkuun ja Kirkkonummelle. Kohteet on rakentanut Bonava Suomi Oy, ja niissä on yhteensä 169 uutta kotia. Kohteissa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkaisiin ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Taksonomia on EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee esimerkiksi, millaiset investoinnit ovat kestävän kehityksen mukaisia.
Kirkkonummelle rakennutettu Aittakuja 3 on ensimmäinen asuntokohde Suomessa, jossa vähähiilisiä betonielementtejä on käytetty näin laajasti. Vähähiilistä betonia käytettiin rakennusten välipohjissa, kantavissa väliseinissä ja hissikuiluissa. Näin rakentamisen ajan hiilidioksidipäästöjä pienennettiin noin viidenneksellä. Tämä tarkoittaa noin 200 000 kiloa pienempiä päästöjä (CO2e) vastaaviin vakioratkaisuihin verrattuna.
Molemmat kohteet ovat myös energiatehokkaita A-energialuokan asuinkerrostaloja, ja ne muun muassa tuottavat sähköä omilla aurinkovoimaloilla. Kirkkonummen kohteessa on myös maalämpö.
Rahastolla on jo rakenteilla seuraavat taksonomian kriteerit täyttävät kohteet. Helsingin Aurinkolahteen rakennutettaviin asuinkerrostaloihin tulee yhteensä 220 asuntoa, ja ne valmistuvat vuoden 2025 aikana.
Ehkä tässä nyt sitten näkyy jonkinlainen edes löyhä kytkös Taalerin muuhun strategiaan, jos kiinteistöpuolella panostetaan erityisesti “vihreisiin” kohteisiin.
melkein päivälleen vuoden takaa, missä puhuttiin mm. Garantiasta ja rahastojen ylösajosta. Osinkojen ja kasvuinvestointien välillä oli kenties osinkoihin painottuva kallistuminen, mutta CMD:n myötä paino on siirtynyt voimakkaammin pääomien allokoimiseen miten johto parhaaksi näkee. Vanhoja pätkiä katsoessa hahmottuu hyvin miten yritysten tarina ja painopisteet elävät.
