Talenom - Automatisoiduilla prosesseilla tehokkaammaksi

Viimeksi tuli noottia, kun erehdyin kyseenalaistamaan johdon osaamista, mutta kyllä näin omistajana kyseenalaistan enenevissä määrin investointien kannattavuutta. Käyttökate laskee vaikka liikevaihtoa tuli 20milj enemmän kuin edellisenä vuonna. Huom. käyttökatteessahan ei ole poistoja huomioitu eli ns. aktivoidut kasvupanostukset eivät näy vielä siinä. Nettoinvestointeja on tehty kuitenkin n. 40milj €/vuosi, joiden voisi kuvitella tuovan oman boostinsa suorittamiseen.

Kannattavuus huolettaa etenkin kun muistetaan, että 1.3.2023 astui voimaan keskimäärin 9,4% hinnankorotukset. Aikanaan pohdittiin, että tämä tulee väistämättä nostamaan kannattavuutta, koska henkilöstökulut ei mitenkään ole voineet nousta noin paljon. No kannattavuus romahti tästä huolimatta. Tästä voidaan myös päätellä, että liikevaihto ilman yrityskauppoja ja hinnankorotuksia laski koska 19% liikevaihdon kasvusta vain kolmasosa oli orgaanista.

Ruotsi: En muista enää tarkalleen miten olin päätelmän tehnyt, mutta olin ajatellut että Q32023 näkyisi viimeistään jotain positiivista kehitystä omien ohjelmistojen käyttöönotosta (neljäs vuosi ensimmäisitä investoinneista) . No täällä se käyttökate vasta romahti. Tiedotteessa syytettiin henkilöstöpanostuksia käyttöönottoon liittyen. Otto-Pekka jo 2022 maalaili, että nykyasiakkaista 80% on helppo ottaa softa käyttöön. Nyt lähes 2vuotta myöhemmin tavoite on 50%? Toki uusia yrityskauppoja on tehty mikä hieman aina venyttää “hillotolppaa”. Mikä on kannattavuus niillä toimistoilla, jotka integraation tekivät ensin? Voisi kuvitella, että tavoitteen mukainen kun kaasua painetaan kahta kauheammin, mutta en ole enää siitäkään täysin vakuuttunut.

Muut maat: Jos meidän henkiselle isoveljelle on näin kivuliasta soveltaa uusia toimintatapoja, niin miten vaikeaa se on etelä-euroopassa, jossa hallituksen PJ mukaan eletään vielä vuotta 2005 kirjanpidon osalta…

53 tykkäystä

Muistanko nyt ihan väärin vai oliko se juuri Talenom joka ilmoitti ettei tule enään aktivoimaan taseeseen r&d menoja? Vai oliko se joku muu?

1 tykkäys

Otto-Pekan haastattelu

00:00 Q4 ja koko vuosi
01:58 Kannattavuus
02:45 2024 ohjeistus
04:00 Talousskenaariot
05:45 Kannattavuus
09:01 Orgaaninen kasvu
10:15 Ruotsin eteneminen
14:22 Espanja
17:18 Orgaaninen kasvu eri maissa
19:20 Investoinnit
21:40 Riskit
23:30 Onko osaamista

23 tykkäystä

Kirjoittelin syväanalyysissä syyskuussa jo:

"Olen itse laittanut aikajanaan vuoden 2025 ensimmäisen puolikkaan, jolloin yhtiön tuloksessa pitäisi näkyä jo selvästi Ruotsissa tehtävä ohjelmiston käyttöönotto sekä robotiikan hyödyt.

Jos tätä ei ala näkyä viimeistään vuoden 2025 ensimmäisellä puolikkaalla, luo se mielestäni selkeän loven Talenomin tarinaan, että Suomen menestys voidaan replikoida myös ulkomailla."

Mielestäni Talenomin aikataulu oli muutenkin järjestelmähyödyistä alunperinkin liian optimistinen, terveisin samanalaisia projekteja päivätyökseen tekevä. Tästä johtuen itsestä 2025 oli ensimmäinen realistinen vuosi hyödyille, joten johdon optimismi vähän hämmensi, koska kuitenkin suurin osa tuloksesta syntyy aina ensimmäiselle pulikkaalle, joka olisi lisännyt järjestelmäuudistuksten aikataulupainetta entisestään. Ja TJ taisi nyt myös tuossa haastattelussa sen myöntää aikataulun suhteen, varmaan taas perus liiketoiminta vaatii ja sitten IT toteaa, ettei hommat toimikaan sormia napsauttamalla.

Tämä vuosi varmaan tulee olemaan aika tylsä Talenomin osalta, kun makrotalouden vastatuulet puhaltavat vielä edelleen ja suurin osa kasvusta tulee jo tehdyistä yrityskaupoista. 2025 pitäisikin tulla niin talouden kääntymisen tukevaa orgaanista kasvua ja tehoja, jos tästä ei ole merkkejä, niin sitten mielestäni aika iso syykin huolestua.

Hinnankorotuksista myös hyvä huomata, että tuo korkea korotushan ei tullut kaikille asiakkaile, vaan vain tietyille asiakkaille. Tätä muistaakseni tarkennettiin Q4:n osavuosituloksessa/haastattelussa - toki on selkeää, että konkurssit ovat vaikuttaneet orgaaniseen kasvuun paljon enemmän kuin varmaan kukaan oletti ja vuosi 2023 oli suoraan sanottuna surkea - toki se oli selvää jo H1:n puolella, minkä takia yllätyin kun kurssi jatkoi laskua pitkälle marraskuuhun.

51 tykkäystä

Harri Tahkolahan myönsi tuossa taannoisessa Pääoma podcast haastattelussa jotenkin näin, että asiakaspoistuma on varsin suurta, kun ovat hankkineet uusia tilitoimistoja vuosien varrella (kyse oli Suomen toimistoista).

Jos näin Suomessa, niin tuskin tuo tilanne on yhtään parempi Ruotsissa tai Espanjassa, jossa Talenom on vielä lähes täysin tuntematon (ulkomaalainen!) tilitoimisto.

Tuntuu, että pääomaa on kyllä allokoitu aika surkeilla tuloksilla viime vuosina. Suomesta löytyy lypsylehmä, jonka maidosta yritetään loihtia Manchegon juustoa, mutta lopputulos ei ole osuuskunnan piimää parempi.

21 tykkäystä

Analyytikon kommentit Talenomin Q4-tuloksesta. :point_down:

20 tykkäystä

Kuinkahan kauan tuosta voidaan pitää enää kiinni?

Nyt yritys ilmoitti yritystoiminnan nettorahavirraksi 28,628 miljoonaa. Aineellisten käyttöomaisuus hyödykkeiden hankinta, sopimuskulujen aktivoinnit ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat tiputtavat rahavirran 7,88 miljoonaan. Tuosta potista sitten pitänyt maksaa 3,38 miljoonaa korkoja, 4,030 miljoonaa vuokrasopimusvelkoja ja 8,112 miljoonaa osinkoja jolloin rahavirta on painunut jo useamman miljoonan pakkasen puolelle viime vuonna. Rahavaroja oli vuoden lopussa 10,255 miljoonaa.

Jos meinaavat pitää kasvavasta osingosta jatkossakin kiinni niin kassa on tämän vuoden jälkeen kuiva ellei suorittaminen parane.

26 tykkäystä

Osinkoa kasvatetaan, velkaa otetaan lisää (siis ainakin viime vuonna) ja yritysostoja rahoitetaan suunnatuilla anneilla. Ei tämä minunkaan logiikkaan oikein toimi.

Olen muutama vuosi sitten ihmetellyt täällä, miksi osinkojen sijasta käteistä ei käytettäisi omien osakkeiden ostoon, joita voitaisiin sitten käyttää yritysostoissa. Joku muistaakseni kommentoi, että kyllä pääomistajat tarvitsevat vuosittaisen osinkonsa. Niin tai näin, nykyinen tapa ei mielestäni ole parasta mahdollista pitkäjänteistä omistamista.

17 tykkäystä

Kyllä vuosittaisia osinkoja ihan mielellään otetaan, mutta olisihan se ihan kiva että päsätäisiin terveelle pohjalle. ehkäpä tuolla osingolla ja kasvavalla osingolla sitten yritetään viestiä, että kannattavuust toimet korjaavat tilanteen.

Yllättävän raskaaksi on Talenomin omistaminen käynyt tässä parin vuoden aikana, verrattuna niihin kivoihin orgaanisen kasvun ja skaalautuvuuden aikoihin Suomessa.

Ihan vinkkinä johdolle ja pääomistajille. Uskottavuus voisi parantua jos nyt saataisiin sitten aikaa sitä kannattavuutta ja olisipa ihanaa jos ulkomaat (Ruotsi) näyttäisi jossain vaiheessa ihan oikeasti, että sieltä saataisiin rahaa, eikä aan maksettaisi Suomen tuloista Ruotsin hommia.

37 tykkäystä

Täsmälleen. Ja lisäksi yhä enemmän huolestuttaa tuo Italia, Talenom on kaiketi vänkäämässä itseään siis sielläkin kirjanpitoalan digikeisarin valtaistuimelle. Jos ulkomaita on pakko valloittaa niin olisin kyllä pitänyt nyt fokuksen Espanjassa ja Ruotsissa, niissä on riittämiin suohetteikköä ja lampareita tarvottavana. Tämä Q4 tulos tosin alkaa nostaa mieleen mielikuvia suopotkupallon otteluista.

6 tykkäystä

Nyt tein sen mitä olen uhkaillut/miettinyt täällä jo usean kvartaalin, eli laitoin laput eilen laitaan. Loppu usko tähän pelleilyyn. Kävi kyllä tuuri, että yksityissijoittajat ei pahemmin noita rapsoja lue vaan tänään tuli vasta lunta tupaan Juhan kommenttien jälkeen. Susipaska rapsahan se oli.

Ihan uskomatonta meininkiä, kun osakkeitta printataan kokoajan lisää ja sitten vielä maksetaan osinkoa niille vaikka kassavirrat loistavat poissaolollaan. Velkaisuus kasvoi taas yhtä varmasti, kun auringon nousu.

Diluutio ollut vuodesta 2018 n.28%, jos oikein laskin. Tuo oli viimeinen vuosi, kun olen tämän firman lappuja ostanut. Aina ollut niin kallis ja nyt viimeiset pari vuotta on vituttanut omistaa tätä.

Kyllä tää Suomalaisten “kasvuyhdiöiden” taival on kyllä hirveää katsottavaa. Puhutaan, että valloitetaan Eurooppaa, mutta mielellään myös maksetaan osinkoa velalla ja printataan lisää osakkeita samalla! :smiley:

Itselle ainakin on ihan ihmeellistä, että tuo Ruotsi voi olla noin huonossa jamassa vaikka se ei ole mikään Etelä-Euroopan kehitysmaa. Suomellakin menee niin huonosti, että saa nähdä kauanko tämän maan tuloilla voidaan tehdä hyväntekeväisyyttä kolmessa maassa. Espanjaan piti myös ostaa se oma platta vaikka kehuttiin silloin kun Ruotsiin mentiin, et kuinka hyvä oma alusta on ja kuinka se sopii moneen maahan. Itse spekuloin jo silloin muistaakseni, että toivottavasti tää laajentuminen on otettu aikaisessa vaiheessa huomioon. Eikä keksitty hätäpäissään lähteä Ruotsiin sekoilemaan, kun kävi ilmi ettei Suomessa olekkaan ihan niin helppoa valloittaa markkinoita. Sitten ilmeisesti on yritetty saada purkalla ja rautalangalla Ruotsin systeemiä ylös.

Omavaraisuushaasteen raportissa taidettiin mainita, että toimari on naimisissa yhtiön perustajan Paavo Tahkolan tyttären kanssa. Jos todetaan, et toimari ei ole pätevä enään hommaan niin kuinka helppoa on antaa kenkää, kun on käytännössä perhettä? En tiedä ja jään seuramaan sivusta.

Onneksi on kaljaa.

64 tykkäystä

Paljon tiukkaa analyysiä Soppakattila86:lta, mutta toivoisin ettei keskustelijoiden kritiikki loisi liian aggressiivista ja väärää kuvaa meistä yksityissijoittajista.

Yhtiön pääomistajat ja johto eivät nauti tilanteesta silloin, kun menee huonommin, joten en vääntäisi puukkoa haavassa puhumalla pelleilystä. Itse olen ollut pitkään mukana ja myötäelän myös huonot ajat, aivan kuten varmaan moni muukin ”longina” osakkeessa oleva.

Se, että osinkoa maksetaan ja etenkin kasvatetaan, johtunee siitä, että Talenom käyttää osakettaan yhtiöhankintojen maksuvälineenä. Ja kuten tiedetään, jatkuvasti kasvava osinko tukee osakkeen kurssia. Mitä korkeampi kurssi, sen edullisempia ostokohteet Talenomille ovat.

Talenom on poikkeuksellisen hieno yhtiö. Jokainenhan voi toki perustaa oman yrityksen ja rakentaa siitä paremman suorittajan/upeamman tarinan. Rakentava kritiikki on tietenkin aina paikallaan.

26 tykkäystä

Keskisuuren teollisuusyhtiön osaomistajan-/hallituksen jäsenen kokemuksella ja muutoinkin pidän tärkeänä, että näillä palstoilla ymmärrettäisiin kuinka tärkeää sijoittajien ja pääomistajien sekä toimivan johdon keskinäinen luottamus/arvostus on. Erityisesti meille piensijoittajille on elintärkeää se, että pääomistajilla ja johdolla on todellinen halu kohdella meitä tasapuolisesti.

Edit: tämä vuodatus ei kohdistu fiksuun Soppakattila86:een, vaan on yleinen huomio ajattelemattomasta keskustelukulttuurista. Yritysten johdoille riittää selkään taputtajia silloin, kun me sijoittajat saamme tuottoa ja kun menee huonosti, niin usein mennään toiseen ääripäähän. Tällainen ei anna hyvää kuvaa meistä sijoittajista.

8 tykkäystä

Onneksi olkoon, olet keksinyt osakemarkkinoiden ikiliikkujan!

  1. Kasvata osinkoa (riippumatta varoista)
  2. Osakekurssi nousee
  3. Käytä kallistunutta osaketta yritysostoihin
  4. Aloita taas kohdasta #1
8 tykkäystä

Harrin mietteitä twitterissä

13 tykkäystä

Itseäni hieman häiritsee tämä Tahkolan kohtalaisen tiheä twiittaaminen ja Talenomin kehuskelu. Onhan hän välillä ottanut kantaa myös Inderesin analyysiin twiiteissä, jos on oltu negatiivisella puolella tai jokin muu analyysissa ei ole ollut omaan mieleen.

2 tykkäystä

Jep. :smiley:

Osake nousee, kun tulos kasvaa (kannattavasti). Osinko periaatteessa pudottaa kurssia, kun omistajan varat siirtyvät suoraan omaan taskuun. Kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan siis. :smiley:

Tämä siis yleisenä kommenttina.

Tässä päivän Talenom-video, jos ette vielä katsoneet. Hieman lyhyempi tällä kertaa.

29 tykkäystä

Itse olen @Soppakattila86 kanssa täysin samaa mieltä ja pitää pystyä sanoa rehellisesti ja kaunistelematta faktat mitkä myös hyvin perusteltiin!

Kyllä yrityksen johdon pitää aiheellinen kritiikki kestää tai sitten ollaan valittu väärä ura. Toimari on töissä osakkeenomistajille usein vielä kelpo korvausta vastaan, työkuvanaan luoda arvoa yritykselle ja omistajille ja on kaikkien etu että epämielyttävistäkin asioista puhutaan avoimesti ja suoraan. Se on avain muutokselle.

Talenomissa istuu tiukkaan vankan laatuyhtiön leima vaikka performanssi puhuu jotain muuta.
Tulee tästä (maineesta) mieleen Sampo joka nauttii myös vankkumatonta laatuyhtiön mainetta ja mistään tekemisestä kuulee hyvin vähä kritiikkiä.
Kurssi on mörninyt vuosia (osinkoja toki tullut hyvin eikä siis mitenkään ollut huonoin omistus)
Nordean myynti ( syy toki ymmärrettävä mutta ajoitus surkea) Hastingsin osto mitä en ymmärtänyt ikinä, eikä ole tuonut juuri lisäarvoa.
Tämä nyt siis vaan esimerkkinä siitä että tuntuu, että kun joku yhtiö on saanut laatuyhtiön leiman, jostain syystä tuntuu, ettei näitä “uskalleta” kritisoida ja jos kritisoidaan niin usein hyökätään puolustamaan ja selittelemään vaikka faktat paperilla puhuu muuta. Viime päivinä tosin on kuulunut enenevissä määrin kritiikkiä Talenomia kohtaan

Tota osingon maksua ihmettelen itse myös todella paljon! MIKSI!?
Yhtiö kantaa kuitenkin sellasta määrä velkaa että on mielestäni täysin järjetöntä vielä yrittää miellyttää sijoittajia osingoilla.
Mielestäni tässä ollaan menty strategian kanssa pahasti metsään, että halutaan kasvaa hurjaa vauhtia, se toteutetaan lainarahalla ja siihen päälle vielä maksetaan kasvavaa osinkoa välittämättä kassan tilanteesta. Kaikkea ei aina voi saada kerralla ja itse ainakin arvostan, että on selkeä fokus mihin panostetaan. Tässä kohtaa varsinkin yksityissijoittajalle tilanne on erityisen epäedullinen, maksaa rapeat verot osingoista, jolla oltaisiin voitu lyhentää korollista lainaa eli omistaja-arvoa hassataan vivulla.
Ja peruste että tätä tehdään koska, osaketta käytetään yrityskaupoissa ontuu pahasti. Yhtiön markkina-arvohan sen määrittää miten kovaa valuuttaa osake on kaupoissa, ei historiallinen kasvava osinko, se toki voi tukea kurssia jos se on kestävällä pohjalla ja vain ja ainoastaan sillon. Pitkässä juoksussa osake seuraa tuloksen kehitystä.

Toinen itseä isosti hiertävä asia, että kun lähdetään laajentamaan ulkomaille, miksi se niin usein tehdään heti roiskien joka puolelle. Kuvittelisin että olisi järkevämpää Suomessa hienosti toimivaa reseptiä lähtee ensin rauhassa kokeilemaan esim. juuri länsinaapuriin. Kasvaa siellä ensin, todeta että konsepti on tosiaan kopioitavissa, tehdä vakaata ja tuottoisaa liiketoimintaa ja sitten taas kokeilla lähteä uusille apajille.

Toki ymmärrän, että on tilanteita jossa ottaakseen jalansijaa muuallakin on syytä olla ensimmäisten joukossa disruptoimassa markkinaa. Toimintojen ylösajo ja kannattavaksi saaminen usein kestää odotettua pidempään, joten vasta tulevaisuudessa voidaan oikeesti todeta oliko yhtiön johto oikeassa lähtiessä laajentamaan moneen markkinaan kerralla vai oliko strategia yksinkertaisesti huono.

Yhtiön viimaikainen toiminta ei ainakaan itseä vakuuta, mutta onneksi meillä jokaisella on valta halutessaan joko omistaa tai olla omistamatta yritystä. Itse koen, että yhtiön markkina-arvo ei vastaa viimeaikaista suoritusta, joten päätin olla omistamatta.

Toivon kuitenkin menestystä Talenomille ja toivottavasti tehdyt valinnat kantavat hedelmää tulevaisuudessa ja palkitsee omistajat. Ja @Porssiturska tämä ei siis ollut mikään hyökkäys kirjoitukseesi vaan herätti ajatuksia. On suuri rikkaus olla eri mieltä asioista ja pystyä keskustelemaan niistä.

Hyvää viikonloppua sinulle ja kaikille inderesläisille tasapuolisesti :blush::v:

42 tykkäystä

Kiitos, mutta nyt meni onnittelut väärään kohteeseen.

En itse arvosta osinkoa ja omat sijoitukseni ovat pääsääntöisesti kasvuyhtiöissä, jotka eivät maksa joko ollenkaan tai korkeintaan maksavat merkityksettömän vähän osinkoa, koska yhtiöiden oma liiketoiminta tuottaa markkinakorkoa paremmin ja koska yhtiöt haluavat ja niiden kannattaa investoida pääomat uuteen kasvuun. Pääsääntöisesti osinko on tietenkin sijoittajan itse itselleen maksamaa rahaa, josta hyötyy ainoastaan verottaja.

Mutta enemmistö suomaisista yksityissijoittajista mitä ilmeisimmin arvostaa osinkoa, etenkin kasvavaa sellaista. Moinen ei ole mikään ihmekään, koska sellaiset auktoriteetit, kuin vaikkapa Seppo Saario pitävät kasvavaa osinkoa jopa tärkeimpänä sijoituskriteerinään. Taisipa Saario viimeisimmässä Karon Grillissä nostaa asian taas esiin.

Talenom tietenkin hyötyy korkeammasta osakekurssista, joten tätä kautta osingonmaksulle voi hakea järkeä. Onko kokonaisuus sijoittajan kannalta hyvä asia, on sitten tietenkin tarkemman analyysin paikka.

2 tykkäystä

Kovasti taas Talenom näyttää herättävän tunteita.

Näen itse tilanteessa paljon yhtäläisyyksiä vuosiin 2015-2016, jolloin Suomessa otettiin käyttöön näiden nykyisten järjestelmien ensimmäistä versiota ihan samalla tavalla aikataulussa ja kustannuksissa pitkäksi mennen kuin nyt Ruotsissakin näyttäisi käyvän. Tuolloin yhtiö oli myös hyvin velkainen, nettovelkaantumisasteen oltua jopa reilusti nykyistäkin korkeampi, kun yhtiö oli pusertanut kokoonsa ja kannattavuuteensa nähden järkyttävän kokoisen järjestelmäinvestoinnin läpi.

Historia ei aina toista itseään, mutta ehkä siitä jotain vertailukohtaa voi kuitenkin etsiä siihen miten isoista ongelmista tässä Ruotsin kanssa nyt puhutaan.

Talenomin sijoituskeissin suhteen ei ole yhtään mitään merkitystä kestääkö Ruotsin järjestelmien sisäänajossa vuosi pidempään kuin suunniteltiin, tai maksaako se miljoonan tai muutama enemmän kuin suunniteltiin, kunhan ne järjestelmät loppupeleissä saadaan pelittämään.

Oleellista siis on ollaanko me saatu nyt jotain sellaista uutta informaatiota, jonka perusteella voitaisiin epäillä sitä, että Ruotsin käyttöönotto epäonnistuu pysyvästi? Ketjua lukiessa tulee sellainen fiilis että oltaisiin, mutta mistään muualta en itse tunnu tällaista informaatiota tunnistavan.

Sinänsä ymmärrän miksi tässä pettyneitä monet on, kun viime vuonna myös Suomessa ajettiin pieneen miinaan mikä tosin loppuvuodesta saatiin jo oikein kivasti korjattua numeroiden perusteella. Pysykää nyt kuitenkin negailijatkin avoimin mielin, JOS asiat edelleen jatkaa samalla radalla kuin 2015-2016, niin tätä junaa ei kukaan halua jättää pysyvästi.

51 tykkäystä