Mallisalkkua seuraavalta opiskelijalta jatkoa tähän. Mietin minkälainen mahtaa olla kilpailutilanne Ruotsissa? Ainakin Fortnox onnistunut tänä vuonna kasvamaan merkittävästi nopeammin taloustilanteesta huolimatta. Mitkä taas ovat muut tärkeimmät kilpailijat Ruotsin puolella?
Espanjasta ja Italiasta olisi kiva kuulla asiakkaiden mielipiteitä tuotteesta. Tällaista ei ilmeisesti ole tai ei ainakaan systemaattisesti seurata esim. kuvaajalla?
Talenomin hinnoittelussa näkyy mielestäni sijoittajien aggressiivinen kärsimättömyys. Omien laskelmien ja tutkimuksen perusteella asiat ovat edenneet kohtuullisen hyvin Talenomilla pitkässä juoksussa tavoitteita kohden. Toki asioita olisi voitu paremminkin toteuttaa, mutta on hyvin harvinaista, että kaikki sujuisi täydellisesti yrityksen kasvutarinassa varsinkin kun markkinaympäristö kokee täydellisen käännöksen.
Positiivisina tekijöinä on nostettava liiketoiminnan defensiivisyys, hyvät kannattavuuslukemat etenkin kun omat ohjelmistot saadaan sisään ajettua. Ruotsissa tämä trendi tulee olemaan ratkaisevassa roolissa seuraavaan 2 vuoden aikana, miten kannattavuuskehitys ja ylärivi kehittyvät. Suurin uhka mitä näin itse Talenomissa ennen sijoituspäätöstäni oli Espanja ja Italia. Mielestäni hyvinkin aikaista siirtyä tavoittelemaan nopeaa kasvua näihin maihin, kun markkinaa on Suomi ja Ruotsi alueella voitettavaa vaikka kuinka paljon ja pienten tilitoimistojen ostokilpailu jatkunee lähivuodet kiivaana ja skaalahyödyt realisoituu.
Espanja huoli kuitenkin hälvennyt paljolti, kun kannattavuuskehitys ollut rohkaisevaa ja käyttökate saatu positiiviseksi. Yhtiö onneksi lopettanut kiivaan yrityskauppatahdin ja keskittyy oikeisiin asioihin liiketoiminnassaan. Uskon itse täysin pitkän yli 5 vuoden aikavälin päähän, jossa kassakone on erityisen vahva ja osakekurssi ei junnaile yksinumeroisena. Kärsivällisyys toivottavasti palkitaan tämänkin kanssa, kun jaksaa katsoa pitkää peliä!
Suomi on huippukunnossa varsinkin kun rakentaminen alkaa kasvaa, Espanja on ylittänyt odotukset, Italia on kysymysmerkki ja Ruotsi lievä pettymys. Tosin Huhtala kertoi Ruotsista uutisia, jonka mukaan ensimmäiset todisteet siitä, että Suomen EBITDA tasoon päästään Ruotsissa, on saatu.
Itse olen sitä mieltä että panokset pitäisi laittaa nyt Espanjaan ja unohtaa Ruotsin kehittäminen toistaiseksi tai jopa myydä koko liiketoiminta.
Jos firma yhtään puhuu edes sinnepäinkään totta, niin nyt ei ole mitään järkeä myydä mitään Ruotsin liiketoimintoja kun siellä tuloksenhan pitäisi lähikvartaaleilla alkaa näyttämään ihan eri tasolta kun omia ohjelmia ollaan saatu ajettua sisään ja hyötyjä pitäisi alkaa tulemaan tulosriveillekin asti 
Oletan, että se ruotsi ottaa aikansa, vaikka opitaan tehokkaaksi, tarvitaan lisää asiakkuuksia hoidettavaksi. Suomessakin aikanaan oli hyvä orgaaninen kasvu avittamassa. Tai sitten pitää vähentää niitä tekijöitä, mutta se ei ehkä olisi poliittisesti korrektia heti tehdä…?
Tärkeintä toki, että saadaan omat systeemit käyttöön, niin on mahdollisuus.
Ja voihan se kannattavuus siis parantua jonkin verran jo sillä, että ei ole se muutos akuutisti päällä? Ehkä.
Ja voihan sitä koittaa vaikka myydä sitä konsultointia esim jos aikaa vapautuu?
(Tulkitsen rivien välistä 
) Totta, Ruotsissa on hommat venyneet ja oman ohjelmiston käyttöönotto viivästynyt aika paljonkin alkuperäisestä. Luotan kuitenkin johdon rehellisyyteen asiassa, aina oma arvio toimenpiteiden aikataulusta ei osu maaliin.
Valitetttavasti uskon että näemme seuraavassa osarissa että Ruotsin liiketoiminnan laahaaminen jatkuu, mutta uskon että Espanja ylittää odotukset. Olen arvaukseni kanssa mielelläni väärässä (ainakin Ruotsin osalta).
Sille nyt on kuitenkin melkein ihan sama laahaako kvarttaalin vai vielä neljä kunhan se merkittävä kannattavuusparannus sieltä puskee lopulta läpi. Sitten on latu auki muissakin maissa.
Rupestin tutkimaan noita taseeseen aktivoitua tuotekehityskuluja. Nyt saa haastaa jos olen väärässä näiden kanssa.
Lähdin laskennassa liikkeelle liikevoitosta. Liikevoittoon lisäsin poistot. Tästä taas vähensin tuotekehityskulujen aktivoinnin kustannukset. Sitten oikaisin poistot (vähensin ohjelmistokehitysmenojen poistoilla)
Josta saadaan tulokseksi oikaistu liikevoitto.
Eihän tuo kannattavuus niin kummoiselta näytä, jos tätä näin päin katsoo.
Eli kaikki tuotekehityskulut muutettu suoraan tulosvaikutteisiksi? Tyypillisesti tuotekehityskuluja viedään myös joiltain osin taseeseen eli tässä Talenom ei poikkea muista firmoista.
Tuotekehityskulut 14,5 Meur
Poistot 9,3 Meur
Erotus 5,2 Meur
Tase noiden osalta kasvanut 6,9 Meur
Mitä tuosta nyt sitten pitäisi vielä oikaista oikaista? 
Myynnin kulut siellä alimmalla rivillä? (teksti täyteen)
Lasket siis osan poistoista kahteen kertaan?
Poistot ja arvonalentumiset: 23,9m€ (josta pelkkiä poistoja 19,0m€)
Tuloslaskelman aktivoinnit: omat ohjelmistot 13,5m€ ja asiakassopimuksien kulut 3,1m€ = 16,6m€
Tarkoitus on oikaista tuotekehityskulujen kulut kuluiksi ja niiden poistot pois. Poistoihin jäisi jäljelle muut jäljelle jäävät poistot.
Ellen väärin muista, alaskirjaus oli T&K-aktiivasta. Jos käytät raportoitua liikevoittoa, niin se on siinä mukana ja siten pitäisi oikaista tuoltakin?
Itse siirtäisin suoraan fokuksen kassavirtalaskelmaan, joka kertoo saman asian kannattavuudesta. Tuloslaskelma on kirjanpitoa, rahavirrassa päädytään laskemaan euroja tilillä. Ne on faktaa, ja nehän on olleet surkeita viime vuosina. Toki sielläkin pitää tehdä oikaisuja, että saa oikean kuvan liiketoiminnan generoimasta rahavirrasta, mutta se on mielestäni silti parempi paikka tutkia asiaa 
Joo vuodesta 2023 käytin jo kertaalleen oikaistua lukua. Ja näin jälkeenpäin mietiettynä tuokin tosiaan varmasti jotenkin vaikuttaa kirjanpidossa.
Yritin tällä tavalla saada avattua tuota kannattavuutta “vertailukepoiseksi”, mutta kuten tästä keskustelusta huomaa vaikutukset ovat kirjanpidossa niin moninaiset, että suoraviivaisia oikaisuja on vaikea tehdä.
Ja lisätään vielä, se että kirjanpito käytännöt on mitä eivät ole Talenomin vika. Filosofisesti ajateltuna ketä nuo käytännöt sitten oikein palvelevat.
Omasta mielestä Talenomin tilanne Ruotsissa vaikuttaa aika hyvältä jo. Sain itse sen käsityksen toimarin viimeisimmästä haastattelusta, että omien ohjelmistojen käyttöönottoaste on jo aika korkea, mutta tämä näkyy tuloksessa vasta sitten kun uusia asiakkaita saadaan lisää tai luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden määrä vähenee, jolloin sama tai isompi työ saadaan aikaiseksi pienemmällä tekijämäärällä
Innostuin tutkimaan Talenomia tuon uusimman Mallisalkku -katsauksen jälkeen. Olen aivan alussa, mutta tämä kuva, joka löytyy Talenomin sijoittajasivuilta selittänee keissin aika täydellisesti:
Lisäksi suora lainaus:
Liikevaihdon kasvu on ylittänyt viime vuosina selvästi markkinakasvun ja kannattavuutemme skaalautui automaation myötä voimakkaasti vuosina 2015-2020. Tämän jälkeen suhteellista kannattavuutta on heikentänyt voimakas kansainvälistyminen.
Ruotsissa oman ohjelmiston ja prosessien käyttöönotto
parantaa pidemmällä aikavälillä tehokkuutta, kannattavuutta sekä orgaanisen kasvun mahdollisuuksia. Lyhyellä aikavälillä projektin vaatima resursointi yhdistettynä laskusuhdanteeseen rasittaa kannattavuutta merkittävästi, mutta pidemmällä aikavälillä mahdollistaa Suomen suhteellisen kannattavuustason saavuttamisen.
Eli hommat menivät alkuun häneksi ja sijoittajan työksi jää arvella kansainvälistymisen edellytykset. Kannattavuuden parantuessa eurojahan pitäisi kyllä alariville ropista. 
Ei varmasti mitään uutta ketjuun, mutta itselleni tämä jotenkin kirkasti mistä keississä on kysymys.
Pk-yritysten liikevaihto kasvoi heinäkuussa +6,01%
“Korkeat korot jäävät nyt taakse”
Tässä on @lucas.mattsson:in hieno juttu Fortnoxista.
Value Creators -konsepti, joka korostaa arvon luomista ja pitkän aikavälin kasvua. Siinä on tavoitteena on löytää yrityksiä, jotka mm.
Fortnox on kasvava yritys, joka tarjoaa pilvipalveluita kirjanpidon ja taloushallinnon automatisointiin. Yhtiö on kasvanut viime vuosina ja sen liikevaihto on kasvanut keskimäärin 37 % vuodessa.
Oletan, että Talenomista kiinnostuneita sijoittajia kiinnostaa myös tämäkin:
