@Juha_Kinnunen kommentit Q3-tuloksesta.
Juha, miten isona ongelmana näet Talenomin korkean ja koko ajan nousevan velkaantumisasteen? Velkaahan nostetaan myös osinkojen maksamista varten (24E EPS<DPS).
14 tykkäystä
Kyllä tässä viime aikoina on talousjohtajan kanssa joka puhelussa keskusteltu mm. kovenanteista ja miten tuo tase kestää. Sanotaanko näin, että olen huolissani kehityksestä, mutta en vielä erityisesti absoluuttisesta tasosta. Itse en kyllä osinkoja enää maksaisi ennen kuin vapaa rahavirta kääntyy, mutta vaikea uskoa että Talenomin taisi kriisiytymään Suomen ydinliiketoiminnan vahvuuden takia.
Mielestäni Talenom ei ole varsinaisesti kriisissä, mutta sanotaan silti “never let a serious crisis go to waste.” Viime vuosina yhtiön fokus on karkaillut, ydinliiketoiminnan rahavirrat on investoitu holtittomasti ja syömävelkaa otettu taseeseen. Joku muu sanoisi tämän varmasti värikkäämmillä termeillä. Nyt liikkumavaraa on vähän, joten on pakkokin pistää se pakka kuntoon. Pakko on välillä paras motivaattori.
Täällä nyt kritisoidaan Talenomin johtoa ja viime vuosien kehitys antaa asialliselle kritiikille erittäin paljon perusteluita. Ei ole Ruotsissa mennyt ollenkaan kuten suunniteltiin. Kritiikki on hyvin tervetullutta, mutta ollaan asiallisia ja pyritään olemaan rakentavia. Ja pidetään henkilökohtaisuudet sun muut pois tältä foorumilta. Sillä tavalla kaikki ajautuu vain omiin poteroihinsa, ja siellä kaikuu vain omat jutut. Muistutan jälleen, ettei yksikään yritys tai sen johto ole niin hyvä kuin innostuksessa luullaan - eikä niin huono kuin pohjalla huudellaan.
Se pitää kuitenkin sanoa, että ei Eurooppaa valloiteta ottamatta riskejä ja kokeilemalla uusia juttuja. Ja jos yrittää jotain uutta ja rohkeaa, niin matkalla on aina pettymyksiä ja epäonnistumisia. Jos se helppoa olisi, kaikki kai sitä tekisi 
Siinä mielessä pitää nostaa hattua niille, jotka uskaltaa lähteä härmästä ryminällä maailmalla eikä vaan nyhrätä kotimaan kamaralla. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että Talenom lähti ns. laput silmillä Ruotsin kiihdytysvaiheeseen, ja teki vauhtisokeudessa mielestäni sekä strategisia että operatiivisia virheitä roppakaupalla. Näyttää kuitenkin siltä, että Espanjassa yhtään aiempaa virhettä ei ole toistettu. Olisi tietysti parempi oppia muiden virheistä, mutta kun se harvemmin tuntuu onnistuvan, niin hyvä että ainakin omista.
Sitten kohti uusia pettymyksiä - toivottavasti väliin mahtuu myös onnistumisia!
90 tykkäystä
Ruotsiin menossa ihmetyttää maavalintana se että mentiin ekana maahan jossa on erittäin vahva kilpailija fortnox? Ehkä se espanja on parempi sen suhteen.
7 tykkäystä
Ei hätää.
Talenomin tapauksessa voidaan olla aika varmoja, että samat kysymykset ovat vähintään yhtä ajankohtaisia myös Q4-haastattelun aikaan. 
Sitten pari graafia vielä Talenomin arvostuksesta. En tiedä pitääkö nämä GuruFocuksen kaaviot aivan paikkansa, mutta suuntaa antavasti näistä ainakin kehityksen näkee:
Lisäksi katselin, että Juha ennustelee tuloskasvua luokkaa 35-50 prosenttia seuraaville kolmelle vuodelle vuosittain. PE-luvun ollessa 2024e jossain vajaan kolmenkympin hujakoilla, saadaan PEG luku jopa selvästi alle (yleisesti huokeana pidetyn) ykkösen. Toki jokainen voi sitten omissa papereissaan pyöristellä tuloskasvuennusteita ja lisätä mukaan haluamansa määrän turvamarginaalia.
Vaikka monien mielestä (ja numeroidenkin valossa) liiketoiminnallinen suorittaminen on ollut huonompaa kuin 2020-luvulla kertaakaan aiemmin, niin ainakin yhtiötä saa nyt huokeammilla kertoimilla.
Minä olen tätä jo ostellut pitkin vuotta (ja varmaan viime vuottakin) ja ostinpa taas lisää. Hävetään sitten tulevina vuosina näitä riistohintoja, joita osakkeesta nyt makselen.
27 tykkäystä
Nimeltä mainitsematon talousmedia (maksumuurin takana) on nostanut Talenomin nimen esille yhdeksi ehdokkaaksi niiden yhtiöiden joukkoon, jotka voisivat olla mahdollisia ostokohteita Helsingin pörssistä. Mitä mieltä palstalaiset ovat? Ja onko mahdollista, että nyt jos ohjelmistopuoli tavallaan eriytetään - niin lisääkö tämä todenäköisyyttä?
5 tykkäystä
Jos kuuntelit tj:n haastattelun niin tuon perusteella ainakaan lähivuosina tuo ”eriyttäminen” on lähinnä sitä, että tilitoimistoa vaihtaville yrityksille jatketaan mahdollisuutta jatkaa Talenomin softan käyttöä.
Massiivista myyntiorganisaatiota ei ainakaan lähivuosina ole tarkoitus valjastaa. Ymmärsin ainakin itse niin, että tämä softan myymisen idea on lähinnä kattaa kehityskuluja, joita jatkuvasti softan ylläpitoon liittyy.
Ymmärsin myös niin, että tämä päätös softan myymisestä ulkopuolisille johtuu ”markkinaympäristön muutoksesta” jonka ainakin itse tulkitsin tarkoittavan liikevaihdon kasvun hidastumista/pysähtymistä.
Eli siis firmaa ei olla pilkkomassa myyntikuntoon millään muotoa.
Pari viestiä aiemmin otit kantaa myös tuohon kasvolliseen pääomistajaan. Tätä firmaa ei varmasti osteta pois pörssistä, ellei Tahkolat tuota aktiivisesti aja itse. Ehkä todennäköisin myyntiskenaario olisi Innofactorin tyylinen veivaus, jossa joku vc rahasto keikauttaa pääomistajan kanssa yhdessä firman pois pörssistä. Tällöin tuskin mitään jäätävää preemiota olisi tarjolla. Se, että pystymetsästä joku tulisi ja ostaisi Talenomin pois pörssistä vaikuttaa siksi omaan korvaan epätodennäköiseltä.
6 tykkäystä
Yrittäjä Asko Schreyn kasvattaman Accountorin omistajaksi nousee mylläyksen jälkeen yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö KKR. (29.8.2024)
Norjalainen Viking Venture on ostanut merkittävän suuren osuuden taloushallinnon ohjelmistoyhtiö Heeroksesta . Viking Venture on noussut yhtiön suurimmaksi omistajaksi 18 prosentin omistusosuudella (2022). Heeros (H1 2024): Toisen vuosineljänneksen aikana suurin omistajamme Rite Ventures, Ville Skogbergin tukemana, liputti 33,45 %:n omistuksesta Heeroksessa. Yhteistyö kummankin pääomistajan, sekä Viking Venturen että Rite Venturesin kanssa on ollut antoisaa, ja odotan sen jatkuvan yhtä hedelmällisenä myös tulevaisuudessa.
”Norjalainen Visma ostelee myös ahkerasti
8 tykkäystä
Jotenkin vaikea nähdä, että Tahkolat myisivät - ja silloinhan Talenomia ei myydä.
11 tykkäystä
Epätodennäköistä se on. Toisaalta onhan jonkinasteiset myynnit mahdollisia ja free floatin lisääntyminen.
Esimerkiksi toisessa Pohjois-Pohjanmaan yhtiössä Fodeliassa Mikko Tahkola myi osuuttaan ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle.
Tietenkin sitten jos joskus tulevaisuudessa ohjelmistopuoli eriytyisi aidosti, niin on kai kaikki mahdollista. Varmasti puhuttaisiin kuitenkin pitkästä juoksusta ja hypoteettisesta tilanteesta.
3 tykkäystä
Esa Juntunen, Vuoden sijoittaja 2023, eli @Omavaraisuushaaste , meni ja löi Talenomin laput laitaan. Mukana pitkät perustelut.
En itse näe Talenomin tilannetta noin synkkänä - itse asiassa yhtiön tulevaisuuden ja siihen suhteutetun arvostuksen osalta näyttää mielestäni paremmalta kuin ehkä kertaakaan surullisen kasvustrategian julkaisun jälkeen - mutta ymmärrän, että yhtiön muuttuessa se ei välttämättä enää sovi sijoitusstrategiaan ja silloin myynti voi hyvinkin olla oikea ratkaisu.
Edit:
Jahas, @evilK olikin laittanut tämän jo aikoja sitten. No annetaan olla toistona, kun on varsin hyvä kirjoitus.
21 tykkäystä
Analyytikon apua toivotaan! Juha Kinnunen kommentoitko meille pienomistajille!
Talenomin pörssitaivalta seuranneena olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tämän listatun yhtiön johtoa. Mielestäni johto edustaa rakenteeltaan pikemminkin perheyritystä kuin listattua yhtiötä läpinäkyvine hallintomalleineen. Talenomin kohdalla liki 30% yrityksen omistuksesta on käytännössä yhdellä perheellä, joka on keskeinen osa yhtiön hallintoa. Mikä erikoisinta, johtoryhmä ja johto yleisesti, saa optio-oikeuksia käytännössä vastikkeetta. Mikä on em. toimien vaikutus tavallisen osakesäästäjän osakkeen arvoon? Yhtiön ulkona olevan osakkeet dilutoituvat optioiden seurauksena. Optioiden henkilösivukulut rasittavat yritystä ja siten osakkaita. Eli tavallisen sijoittajan omistus laimenee kahta kautta. Osakkeiden määrän lisääntymisenä sekä sivukulujen vaikutuksena kannattavuuteen. Itseäni kiinnostaisi kuulla analyytikon mielipide tämän yhtiön hallinnosta. Itse rinnastaisin po. yrityksen osuuskauppaan. Omistaja-osakas mahdollistaa organisaation johdon optiot ym. Usein tuntuu, että johtoa ei palvele itse yritystä tai osakasta, vaan toisinpäin. Seuraavassa perusteluja epäuskolleni.
Johtoa, erityisesti johtoryhmää, on palkittu avokätisesti. Runsaat ansiot eivät ole katkeruuden aihe, mutta niiden määräytymisperusteet nostavat karvoja… Johtoryhmä saa käytännössä vastikkeetta optionsa. Muut osakkaat kokevat osakkeen arvon menetyksenä em. palkitsemisen. Yhtiön tilinpäätöksen 2023 mukaan keskeinen ehto optioille on työssäolo. Ei siis esim. osakkeen kurssi tai muu muille osakkaille lojaali mittarointi. Ihmettelen yhtiökokouksien osanottajia, jotka optioita ovat hyväksyneet. Suurimpien osakkaiden joukko muodostuu rahastoista, eläkevakuutusyhtiöistä ja muista isoista toimijoista. Miksi eläkeyhtiöiden tuotot eivät tyydytä? Tämä koskee myös muita kuin Talenomin osakkaita.
Optiota on kaupparekisteriotteiden mukaan päätetty myöntää vuosien 2019-2024 välillä yhteensä 5150000 kpl. Tämä vastaa reilua 11 % yhtiön nykyisestä osakemäärästä (45.628.572 kpl). Johdon palkitseminen on siis olennaista. Yhtiön saamat maksut johdolta on kirjattu sijoitetun oman pääoman rahastoon (SVOP). Maksut ovat vaatimattomia suhteessa annettujen osakkeiden määrään.
Yhtiö on raportoinut esim. toimitusjohtajan osakekaupoista. Vaikuttaa siltä, että toimitusjohtaja on lähinnä myynyt (saamiaan) osakkeita. Muutaman tonnin ostokset eivät vakuuta hänen luottamustaan johtamaansa yhtiöön.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu IFRS -säännöksiin perustuen. IFRS -tilinpäätöksessä mm. markkinoinnin kuluja on mahdollista arvottaa. Johdon näkemyksen mukaan markkinointi ja mm. pääosakkaan (talviasunto maassa) edustus Espanjassa tuottaa tulevia kassavirtoja yhtiölle. Millainen olisi yhtiön tilinpäätöksen osoittama voitto sen laatiessa kansallisen lain mukaisen tilinpäätöksen? Oletettavasti kovin paljon vaatimattomampi.
Yhtiö ottaa velkaa osinkoihin. Yhtälö on yhtiöoikeudellisesti ja sijoittajalle pysäyttävä. Varojen jakoa on mm. omien osakkeiden hankkiminen, osinko ym. Lopputulema johdon ansainnalle olisi sama, jos yhtiö hankkisi suunnatusti omia osakkeitaan. Tähän ei saisi ottaa lainaa. Muiden osakkaiden osakkeen arvo ei dilutoituisi. Nyt painetaan uusia osakkeita ja osinkoa varten otetaan lainaa. Taitavaa yhtiöoikeudellista kikkailua, sanoisin. Velat jäävät kaikesta päätellen muiden osakkaiden maksettaviksi. Johto ei kukaties itsekään loputtamaan kassavirtaan, mitä lupaillaan 3 kk:n välein? Tätä tukee tuoreimpien optio-ehtojen realisoituminen hyvin nopeasti verrattuna edellisten optioiden realisoitumisaikaan.
Eli analyytikon mielipidettä kaivataan; Onko johdon keskittyminen samaan perhe- /lähipiiriin tavallista pörssiyhtiössä? Onko johdon palkitsemisjärjestelmä tavanomainen listatussa yhtiössä?
43 tykkäystä
Optio päätös.pdf (289,1 Kt)
2 tykkäystä
Eikö nuo myönnetyt optiot ole arvottomia jos kurssi menee alas kuten nyt on käynyt? Sitten kun kurssi menee ylös, niin myös muut omistajat hyötyvät?
5 tykkäystä
Ymmärtääkseni vuoden 2024 yhtökokous pidettiin etänä.
Tätä on vaikea ymmärtää. Peltolassa olisi hienot puitteet ja osakkaat varmasti nauttisivat mieluusti nisukahvit. Paikallisia leipomoita kannattaa suosia.
Talenomin lähellä on ainakin neljä (4) leipomoa Huovinen,Meriläinen, Pullapirtti ja Kreema. Hieman kauempana Putaan Pulla.
Eiköhän tämäkin nostaisi bkt:tä kun tilattaisiin nisut lähileipomoilta. Minäkin asun kävelymatkan päässä, niin voisin tulla kokoustamaan ja pohtimaan vaikka noita TiliJaska1:n teemoja.
Omistan Talenomia viisinumeroisella summalla ja miinuksella tällä hetkellä, niin kunnon nisukahvit kokouksessa piristää mieltä.
3 tykkäystä
Kyllä. Lisäksi yleensä vahva henkilö-/perheomistaja pitää huolen ettei johdon (osake-)palkkiot pääse kasvamaan suhteettoman suuriksi. Heidän kukkaroaan se eniten isoimpina omistajina rasittaa ja omistuksia liudentaa.
2 tykkäystä
Tj:n palkka oli viime vuonna 1 milliä. Ihan hyvää luokkaa. Optioissa merkintähinta on minimi 7,42 euroa jossa määrä enint. 650 000 kpl eli tuplata pitäisi ensin kurssin, jotta tulisi hyötyä. N. 20 pörssiyhtiössä maksettiin v. 2023 yli 2 milliä. Pienemmistä mm. Etteplanin tj sai 1,5 milliä. Suhteessa suurimpana Tecnotreen Ravichanderin 3,2 miljoonan euron tienestit koostuivat 1,1 miljoonan peruspalkasta ja 2,1 miljoonan lyhytaikaisista tulospalkkioista. Yli miljoonan euron peruspalkan tienanneista Ravichanderin luotsaama Tecnotree on 78 miljoonan euron liikevaihdollaan selkeästi pienin yhtiö."
Talenomin Toimarista nyt ei tiedä, onko hän vain juoksupoika, joka toteuttaa Tahkolan määräyksiä. On normaalia sukuyhtiöissä, joissa hallituksen puheenjohtaja on sukua. . Eli en häntä nyt henkilökohtaisesti kyseenalastaisi tekemisistä, kun ei tiedä faktoja…
7 tykkäystä
…ellei johtoryhmä kuulu myös ns. “samaan perheeseen”.
3 tykkäystä
Moi @TiliJaska1
En nyt ehdi ruveta kirjoittamaan pohdiskelua perheyhtiöiden vahvuuksista ja heikkouksista, yleisesti palkitsemisesta tai muista pointeistasi, mutta nuo optiot löytyy suoraan yhtiön sijoittajat sivulta eli täältä:
Näissä kiinnittäisin huomiota erityisesti noihin merkintähintoihin. Nykytasolta pitäisi kurssin lentää aika voimakkaasti, että tarvitsisi olla hirveän huolestunut optioiden dilutoivasta vaikutuksesta tulevaisuudessa. Ja siis vaikka optiot annettaisiin ilman vastiketta, niin arvo on hyvin kyseenalainen osakekurssin ollessa hyvin kaukana merkintähinnasta.
Palataan muihin asioihin myöhemmin 
25 tykkäystä
Blogitekstiä tänne onkin linkkailtu, mutta siinä kävin lähinnä läpi omia vaiheitani ja syitäni lähinnä siihen, miksi Talenomia tuli niin pitkään holdattua. Tässä vielä mutustelua puhtaan nykytilanteen näkökulmasta, mitä vähän yli viisi vuotta Talenomia seurannut ja miksi itsellä uskoa ei oikein enää ole.
-
Olen Juhan kanssa samaa mieltä siitä, että osake on tällä hetkellä iha ok:sti arvostettu. Ongelma vain on se, että tällä hetkellä ei ole tarpeeksi ajureita ajamaan hintaa ylöspäin, niin pitkään kun makrotalouden vastatuulet Suomessa jatkuvat, vaikka kannattavuus erinomaiselle tasolle onkin saatu taas laitettua. Käännettä on odotettu pari vuotta ja vaihtoehtoiskustannus jatkuvalle vielä parin vuoden odottamiselle on vähän liian korkea. Kasvu on kuitenkin kiven alla.
-
Strategia ja suunta tuntuu tällä hetkellä rehellisesti täysin puuttuvan. Mielestäni oli loogista koettaa muuttua kokopalvelutaloksi, koska se oli myös hyvä tapa saada orgaanista kasvua ja todistettu toimivaksi lukemattomilla muilla samankaltaisilla toimialoilla. Nyt kun aletaan keskittyä taas pelkkään core-liiketoimintaan, kannattavuus saadaan korkeammaksi, mutta kasvu muuttuu entistä vaikeammaksi.
-
Ohjelmistobisneksen eriyttämisvilauttelu sekä yt:t siellä päässä ei lupaa erityisen hyvää omiin silmiin. 20% kasvavat softatalot kärsivät enemmän osaajapulasta kuin yt-neuvotteluista. Tämän lisäksi tosiaan tämä koko kuvio on vielä täysin auki ja vienee johdonkin mukaan monta vuotta lisää. Ja toki tämäkin on täysi 180-käännössä alkuperäiseen strategiaan, joka nyt on selvästi todettu huonoksi.
-
Velkataakka on vielä täysin hallittavissa, mutta tulee painamaan Talenomin arvostusta vielä pitkään. Vaikea myös nähdä, että pääomistaja lopettaisi kokonaan osingonmaksua, joten velkataakka tulee jatkamaan kasvamistaan ja näin panostaa yrityksen arvostusta entisestään tulevina vuosina. Se, miten tasekikkailu hoidetaan vielä mahdollisessa yritysten jakautumisessa, aiheuttaa lähinnä enemmän kysymysmerkkejä.
-
Kannattavuus ei parane merkittävästi edes ensi vuonna Ruotsissa saati Espanjassa, milloin tulos tehdään ja H2:n hyödyt Ruotsissa tarkoittavat, että tulos paranee sitten aikaisintaan 2026 merkittävästi.
Odottavan aika todennäköisesti tulee Talenom-sijoittajalla edelleen pitkä ja olisi itse pitänyt vain ymmärtää tämä huomattavasti aikaisemmin. Juhan kanssahan puhuttiin tuossa mammuttipodcastissa 8kk sitten Talenomista ja jälkeenpäin voi sanoa, että jopa omasta mielestäni konservatiivinen arvio, jonka esitin tuossa selvästä kannattavuusparannuksista ulkomailla tulee jäämään sekin jo vähän turhan optimistiseksi.
69 tykkäystä
