Talenom - Automatisoiduilla prosesseilla tehokkaammaksi

[Nokiotta]

Analyysi hypätä kärryiltä!

• Ostin Talenomia 6-7 vuotta sitten tutustuttuani yhtiöön sekä videoiden että analyysien avulla. Siihen aikaan kurssikehitys oli huimaa kiitos digialustan käyttöönoton. Mieleeni on jäänyt erityisesti digi -Saken CMD -esitys. Oli vakuuttava. ”Kone” oli vakuuttavassa lyönnissä ja tunnusluvut näyttivät koilliseen.

• Lisäilin tämän vuoden aikana 4,7€/kpl useita kymmeniä prosentteja uskoen Oton uskotteluun, että Ruotsissa ollaan Suomen tiellä. CMD:ssä noin vuosi Ruotsiin menon jälkeen luonnosteltiin stepit, miten saavutetaan Suomen kannattavuustaso neljässä vuodessa. Se aika on nyt kulunut. Q3 -haastattelussa Otto kertoi, että ensi vuonna! En pidä sitä täysin mahdottomana, mutta luulen Suomen kannattavuustason saavuttamisen venähtävän 2026 puolelle.

• Strateginen poukkoilu on ollut silmiin pistävää Ruotsiin menon jälkeen. Uusi strateginen painopiste vuosittain 1)2021 Ruotsiin meno 2)2022 yleisen markkinakuplan innoittamana epäorgaaninen kasvustrategia (yritysostot) tulostavoitteen kustannuksella 3)2023 epäorgaanisen kasvutavoitteen jäädyttäminen panostaen kannattavuuden parantamiseen. 4)2024 kuukausi sitten julkistettu ”vallankumouksellinen” strategiamuutos eriyttää it-toiminnot ja tarjota alustaa myös kilpailijoille. Talenomilta on puuttunut pitkän tähtäimen strategia.

• Tuotestrategia on myöskin elänyt turbulenttia elämää. Edellinen toimitusjohtaja Jussi Paaso kertoi Q -esityksissään, että tuotekehitys on ”tehdään kokeiluja”. Oton aikana mieleeni on jäänyt ainakin TiliJaska sekä viimeisimpänä ”Talenom -pankkikortit”. Molemmista puhuttiin vuosi pari ja sitten ne unohdettiin. Tuntuu siltä, että ne tuotiin markkinoille suuren innostuksen vallassa raakileina. Omistajien rahaa niihin kylvettiin suruttomasti.

• Sain viimeisen virikkeen kirjoittaa yhteenveto omasta Talenom -historiastani lukiessani Forumille kirjoitetut kommentit (luen aina viikonvaihteessa seuraamieni yhtiöiden viikon kommentoinnit). Sanalla sanoen Talenom -asiakkaat purkivat turhautumistaan Talenomin palvelun laatuun sekä yhtiön huonoon kehitykseen. Soitin myös yhden puhelun tuntemalleni Talenomin asiakkaalle. Sama virsi. Q3 -haastattelussa Otto kertoi silmää räpäyttämättä, että asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Hallituksen puheenjohtaja Tahkola näytti kirjanneen Linkediniin samaa virttä. Huutava ristiriita yhtiön ja asiakkaiden sanomisten välillä. Talenomilla olisi aika ottaa käyttöön ulkopuolinen asiakas- ja henkilöstötyytyväisyysmittaus. Jos tulokset poikkeavat merkittävästi näiden ryhmien välillä, on syytä satsata asian kuntoon laittamiseen. Annan suuren arvon Valmetin ja LapWallin tavalle julkaista teettämänsä tyytyväisyysauditoinnin tulokset. Samanlaista itsereflektiota oman toimintansa suhteen Talenom tarvitsisi.

• Yhtiön johdossa on suuri rakennevirhe sitten Jussi Paason lopettamisen toimitusjohtajana. Hallituksen puheenjohtaja Harri Tahkola on toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtalan appiukko. Kun ”sukupuuhun” vielä lisätään puheenjohtajan tytär, ei voida välttyä tunnejohtamisen ristiriitaisuudelta. Mielipiteiden haastaminen näin läheisissä sukulaisuussuhteissa on mahdotonta. Pörssiyhtiön johdossa haastaminen ilman tunteilua on elinehto. Forumilla on tuotu esiin, että hallituksessa ei ole ketään kansainvälisen tai digitaalisen liiketoiminnan osaajaa. Jos näin on, hallitus ei ole miehitetty liiketoiminnan vaatimusten vaatimalla tavalla. Yhtiön johdolta edellytetään paljon enemmän.

• En usko uuteen strategiaan. Se on jatkumo viime vuosien strategisesta poukkoilusta. Alustatoiminnan eriyttäminen ja palvelun ”ulosmyyntiorganisaatio” on SUURI urakka. Parin vuoden työ. Uuden strategian toteuttaminen ei ole nykyjohdon näpeissä. Jäljet pelottavat.

• Olen lueskellut vuoden verran Peter Seglisonin joka toinen viikko ilmestyvää ”vastauskirjettä” sijoittaja-asiakkaidensa kysymyksiin. Muutama viikko sitten eräs asiakas kysyi ”mihin asioihin kiinnität huomiota analysoidessasi uutta mahdollista sijoituskohdetta”. Vastaus oli ”kilpailukyky, strategia, yrityksen johto”. Simppeliä! Talenom on epäonnistunut kahdessa viimeisessä pahoin.

• Onko Talenomissa jotakin hyvää? On toki. Suomen liiketoiminta on timantissa kunnossa. Ja parin kolmen vuoden hiostamisella Ruotsinkin kannattavuus lienee mahdollista saada lähelle Suomen tasoa. Espanja on hyvä optio. Mutta uuden strategian läpi ajaminen on suuri riski omistajille. Rahaa tulee palamaan. Uusia strategiaveivauksiakin saattaa tulla. Jopa kannattavakin bisnes saattaa ottaa osumaa, kun huomio on uuden strategian läpiajamisessa.

• Olin Vaasan Läänin Maanpuolustusyhdistyksen syysretkellä Niinisalossa, kun strategiamuutoksesta kertova pörssitiedote julkaistiin. Ensimmäinen reaktioni oli, että laitaan koko pakka. Sen verran olin kuitenkin rakastunut osakkeeseen, että päätin katsoa Q3 -tuloksen. Huono päätös. Puukko on pudonnut odotteluaikana 1€/osake.

• Tilinpäätös omistusajaltani on kuitenkin juuri ja juuri tyydyttävä. Ostin suurimman osan osakkeistani hintaan n. 2€/osake. Koko omistukseni on tuottanut arvonnousuna n. 28% 7 vuoden omistusajalla (4%/v.). Osinkoa on satanut 4% verran vuodessa laskettuna sijoitetusta pääomasta (puolet osakepotista tuotti osinkotuottona v. 2023 on 8%). En ole tyytyväinen.

• Jatkan Talenomin seuraamista, mutta uudelleen kyytiin hyppääminen saa odottaa parempia aikoja!

[oululainen]

Hieno kirjoitus Harri Tahkolalta. Sinisen meren strategia kulminoituu hyvin pohjalaisuuteen ja yrittäjyyteen.

Sekä hieman myös lapsuuden lempisarjaani Star Trekkiin. Hieman Harri Tahkolaa lainaten: Talenom menee/pyrkii siis tekemään sellaista, mitä kukaan muu ei tee ja menee sinne missä ei ole ketään muita. Rohkeutta ja riskinottoa.

Aivan kuten U.S.S. Enterprise

[Jarki_kateen]

Hei Juha.
Mielenkiinnolla odotan lupaamiasi kommenttejasi TiliJaska1 kysymyksiin.
Minullakin olisi yksi mieltä askarruttava kysymys.
Nyt kun vääjäämättä näyttää kurssi kehitys siltä että Talenom osake tulee tippumaan Small cap osakkeeksi (markkina-arvo tänään 159,7 milj €).
Myyvätkö tässä tapauksessa kaikki institutionaaliset sijoittajat osakkeet pois yleisen käytännön mukaisesti ? (eivät sijoita Small cap yhtiöihin)

[Juha_Kinnunen]

@Omavaraisuushaaste

Odottavan aika todennäköisesti tulee Talenom-sijoittajalla edelleen pitkä ja olisi itse pitänyt vain ymmärtää tämä huomattavasti aikaisemmin. Juhan kanssahan puhuttiin tuossa mammuttipodcastissa 8kk sitten Talenomista ja jälkeenpäin voi sanoa, että jopa omasta mielestäni konservatiivinen arvio, jonka esitin tuossa selvästä kannattavuusparannuksista ulkomailla tulee jäämään sekin jo vähän turhan optimistiseksi.

Kiitoksia kommenteistasi Esa, arvostan kovasti! Voisin mahdollisesti kommentoida niitäkin vähän myöhemmin lisää, kun tässä jonoa saa purettua. Tulee ihan “vanhat hyvät ajat” mieleen, kun kaikki on Talenomista minun kanssa eri mieltä. Ei ole suosiossa tämä osake ei - mikä tietenkin tekee hyvää tulevaisuuden tuotoille, tai lopettaa minun toistaiseksi kohtuullisen kunniakkaan uran analyytikkona

En muista mitä me tarkkaan höpöteltiin tuossa podissa, ja varmasti molempien odotuksista on kannattavuuskehitys Ruotsissa jäänyt. Muistaakseni minun teesit oli kuitenkin tässä vähän varovaisempia, kun tuo aikajana oli haastava (järjestelmät, tehokkuus & tuottavuus, kannattavuus) - ja olihan minulla silloin vähennä-suositus (piti tarkistaa). Revenio oli toinen mistä juteltiin minun seurannasta, sinulla meni siihen usko 2023 negarin jälkeen ja minä menin siinä toiseen suuntaan. Voin vain toivoa, että tässä kävisi lopulta yhtä hyvin.

Ja siis sinulla on hyvät perustelut tähän ja sinulla oli hyvät perustelut Revenioon. Eri tyyliset sijoittajat näkee eri paikoissa mahdollisuuksia, niinhän se markkina toimii. Ja lisäksi se mielestäni kertoo siitä, että kun julkisesti tekee tätä hommaa niin kaikki ei mene aina suunnitellusti. Minä tiedän sen paremmin kuin hyvin

Kiitoksia kontribuutiostasi Suomen raha- ja sijoittajakentässä ja hyviä sijoituksia, jospa törmäillään taas paremmalla ajalla

[Sijoittaja-alokas]

Alokas haastattelee -ketjusta tuttu Almanakka on kirjoitellut myös Talenomista.

Talenom Q3/24: Palikat näyttävät olevan valitettavan sekaisin

Otto-Pekka Huhtala aloittaa kertomalla strategiamuutoksesta. Aika paljon pohjustetaan digitalisoitumisella – tässä ei mitään uutta. Digitalisoitumiseen uskon itsekin ja tämä on ollut hyvä palanen Talenomin sijoittajatarinaa. Tämä ei mielestäni selitä, miksi tämä näennäisen kilpailuedun lähde halutaan eriyttää omaksi yhtiökseen. Talenomista tulee softafirma, jolla on keskiverto tilitoimisto kyljessä? Jos Talenomilla on ollut merkittäviä vaikeuksia saada asiakkaitaan käyttämään heidän softaa, vaikka Talenomin motiivi tämän muutoksen ajamisessa on ilmeinen, niin miten helppoa käännytystyö on silloin, kun motiivi ei ole yhtä vahva?

[Kesa86]

Tässä yhtiölle 5 kohdan lista, jolla voisi nykyistä arvoa saada raaputettua esiin.

1. Ei mitään hokkuspokkustemppuja strategian tai vision suhteen vaan laitetaan nykyinen pumppu kuntoon
2. Eli fokus kannattavuuteen ja perälaudan vuodon estämiseen (unohdetaan siis oman platan spinnaus)
3. Yritysostot pääasiassa jäihin ellei sitten joku tarjoa omaa tilitoimistoaan erittäin huokeaan hintaan (näin taitaa toki jo olla).
4. Osingot jäihin, kassavirta velan lyhentämiseen. Ehkä hieman omien osakkeiden ostoja, joita voi käyttää näihin harvoihin yritysostoihin?
5. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaus läpinäkyväksi. Jos se onkin hyvällä tasolla, kuten Talenom väittää, niin varmasti siellä jotain huonoakin on. Jostain syystä perälauta vuotaa ja paljon kuulee tarinoita tyytymättömistä asiakkaista (näin varmasti kaikilla mutta ei tähän tarvitse tyytyä).

[First_Timer]

Tuosta Almanakan tekstistä tämä kohta sai itseni myös mietteliääksi:

"Vs. 1) Miksi haluatte tarjota ohjelmistoanne muille, jos se on niin hyvä, että on antanut teille merkittävän kilpailuedun Suomen tilitoimistomarkkinoilla?

Vs. 2) Miksi hehkutitte lisäarvopalveluita aiemmin niin paljon ja avasitte kaikkea mahdollista, jos ne pitää nyt antaa ne pois ja keskittyä siihen mihin osaatte? Kenen idea lisäarvopalvelut olivat ja miten paljon tämän virheen tunnustaminen näkyy hänen palkassaan, jos ei työllistymisessään? Oletteko arvioineet miten kalliiksi tämä tuli sijoittajille lopulta?"

Kohtaan 1 on nyt saatu vastauksena sekä tulospuhelun Q&A:ssa että Juhan haastattelussa se, että uusia asiakkaita ei saa ohjelman toiminnoilla (jotka on samat kuin muillakin), vaan hyvällä palvelulla. Eli oman ohjelman ylivertaisuudesta puhuminen toimi aikansa, muttei enää → spinnataan ohjelmistokehitys ulos ja saadaan se näyttämään uudelta hienolta strategiselta linjavedolta, kun ei haluta myöntää että sama kasvu saadaan muiden ohjelmistoilla. Ja Otto-Pekka mainitsi Juhan haastattelussa myös, että joissain tapauksissa Ruotsissa asiakaspito on parantunut kun on tarjottu enemmän muiden softaa. Mitenköhän tullaan jatkossa selittämään oman ohjelmiston huono myynti kun asiakkaat tietää muutakin olevan saatavilla vaikka palvelut tulisikin Talenomilta? Vai saako sillä ohjelmalla oikeasti ajansäästöä helposti verrattuna muiden ohjelmiin?

Kohta 2 tuo mieleen sen hokeman viime vuosilta, että oman ohjelmiston käyttöönotto vapauttaa henkilökunnan aikaa, jolloin he voivat tuottaa arvokkaampia lisäarvopalveluita. Jos tämä edelleen pitää paikkansa kuten kohta 1 myös olettaa (75% ajansäästö mainittu tämänkin tuloksen ympärillä useasti), niin miksi nämä palvelut lopetetaan joihin heidän se ylimääräinen aika piti käyttää ja josta piti saada vielä parempaa marginaalia? No siksi kun ne ylimääräiset palvelut eivät toimineet. Tai sitten sen takia, että ei sitä ajansäästöäkään tullut tarpeeksi.

Yhteenveto: Talenomilla on massaan sulautuva ohjelmisto ja palveluista toimii ainoastaan peruslaatuiset tilitoimiston palvelut?

P.S. En omista tällä hetkellä Talenomia. Joskus 2017-2019 oli positiivinen reissu, 2022-2023 negatiivinen. Ollut pitkään tarkkailussa mutta jatkuva tempominen eri suuntiin mietityttää. Ei taida auttaa muu kuin odottaa tilanteen selkeytymistä, pohjien kalastelu ei vielä kiinnosta.

[Juha_Kinnunen]

No niin, nyt ehdin katsoa tätä @TiliJaska1 kommenttia.

Hätäisesti kun luin niin luulin, että tässä olisi ollut minulle enemmänkin kysymyksiä, mutta enemmän tässä nyt oli avautumista johdon palkkioista ja optioista. Nuo optiot jo käsittelin ja palkitseminen esitetään vuosikertomuksessa, niin kaikki voivat tehdä niistä omat johtopäätöksensä.

Käsitellään nyt sitten näitä väittämiä, jotka olivat kyllä osin hyvin kummallisia:

@TiliJaska1

Yhtiö on raportoinut esim. toimitusjohtajan osakekaupoista. Vaikuttaa siltä, että toimitusjohtaja on lähinnä myynyt (saamiaan) osakkeita. Muutaman tonnin ostokset eivät vakuuta hänen luottamustaan johtamaansa yhtiöön.

Katsoin toimitusjohtajan omistusta Talenomissa kesästä 2021 edelliseen kuunvaihteeseen. Alkupäivän valitsin ihan sillä perusteella, että silloin Talenomin osake teki huippunsa (elokuu 2021 osake 16,38 €) ja sieltä sai vielä vertailukelpoista dataa. Tällä välillä toimitusjohtajan osakeomistus oli noussut 5 375 osaketta ja oli nyt 392 535 kpl, eli noin 0,86 % Talenomin osakkeista.

Joo, on siinä varmasti optioiden merkitsemisellä saatu osakkeita välissä, mutta tuon osakepotin arvo on laskenut jaksolla yli 5 MEUR. Epäilisin että tämä tuntuu taloudessa myös siellä, ja sillä tavalla on samassa veneessä osakkeenomistajien kanssa. Edelleen muistutan, että optioilla on merkintähinta, joka pitää maksaa. Suomessa saa vielä maksaa hurjat verot päälle.

En jaksa etsiä, miten paljon on saatu optioilla, miten paljon niistä on maksettu ja miten paljon niitä on myyty matkalla. Mutta toimitusjohtajalla on ollut ns. skin in the game, mitä yleisesti pidetään oikein suotavana asiana.

@TiliJaska1

Yhtiön tilinpäätös on laadittu IFRS -säännöksiin perustuen. IFRS -tilinpäätöksessä mm. markkinoinnin kuluja on mahdollista arvottaa. Johdon näkemyksen mukaan markkinointi ja mm. pääosakkaan (talviasunto maassa) edustus Espanjassa tuottaa tulevia kassavirtoja yhtiölle. Millainen olisi yhtiön tilinpäätöksen osoittama voitto sen laatiessa kansallisen lain mukaisen tilinpäätöksen? Oletettavasti kovin paljon vaatimattomampi.

Ensimmäiseksi varmaan hyvä todeta, että päälistayhtiöiden täytyy raportoida IFRS-standardissa. Se ei ole valintakysymys. Toiseksi täytyy todeta, että koko pointti on ihan höpölöpöä.

Talenom ei laita markkinointikuluja euroakaan taseeseen, enkä kyllä tiedä miten IFRS sen mahdollistaisi. Mitä sinne aktivoidaan myynnistä (ei markkinoinnista) ovat suorat myynnin ja järjestelmän käyttöönoton kulut. Eli kun käytännössä: kun Talenom saa uuden asiakkaan niin myyjälle maksetaan provisio, mikä aktivoidaan taseeseen (kiinteää palkkaa ei). Ellen nyt ihan väärässä ole, IFRS:n mukaan uuden asiakassuhteiden syntymisestä tulevat kustannukset on kirjattava taseeseen - siis suorat kustannukset kuten provisiot, kun asiakkuudesta odotetaan tuloja. Tämä on Talenomin malli Suomessa, mutta käsittääkseni Ruotsissa myyjät ovat (ainakin valtaosin) kiinteällä palkalla, jolloin mikään ei mene taseeseen.

Pääomistajan asunto Espanjassa on ihan normaalisti yksityisessä omistuksessa, eli sitä ei löydy Talenomin tuloslaskelmasta, taseesta tai rahavirroista. Kuka näitä keksii, mistä tämä juttu on tullut?

@TiliJaska1

Yhtiö ottaa velkaa osinkoihin. Yhtälö on yhtiöoikeudellisesti ja sijoittajalle pysäyttävä. Varojen jakoa on mm. omien osakkeiden hankkiminen, osinko ym. Lopputulema johdon ansainnalle olisi sama, jos yhtiö hankkisi suunnatusti omia osakkeitaan. Tähän ei saisi ottaa lainaa. Muiden osakkaiden osakkeen arvo ei dilutoituisi. Nyt painetaan uusia osakkeita ja osinkoa varten otetaan lainaa. Taitavaa yhtiöoikeudellista kikkailua, sanoisin. Velat jäävät kaikesta päätellen muiden osakkaiden maksettaviksi. Johto ei kukaties itsekään loputtamaan kassavirtaan, mitä lupaillaan 3 kk:n välein? Tätä tukee tuoreimpien optio-ehtojen realisoituminen hyvin nopeasti verrattuna edellisten optioiden realisoitumisaikaan.

En tiedä mihin yhtiöoikeuteen sinä nyt viittaat, mutta osakeyhtiölaissa kyllä määritellään voitonjaolle vaatimukset eikä niitä ole rikottu. Kaikille osakkeille jaetaan sama osinko. Lainaa ei ole taatusti määritelty “vain osinkojen maksuun”. En ymmärrä, miten velat jäävät muiden osakkaiden maksettavaksi. Edelleen nuo optiot tuossa jo aiemmin käsittelin, enkä ymmärrä mistä realisoitumisesta sinä puhut. Pystytkö avaamaan, miten siellä nyt raha siirtää toisilta omistajilta toisille, kun optioiden merkintähinnat on paljon korkeampia kuin osakekurssi? Meinaatko että sisäpiiri merkitsee yli 7 €:lla, raha menee yhtiön kassaan ja sitten menee ulos osinkoina? Ei nyt nerokkain ikiliikkuja, kun osakekurssi on 3,4 €.

@TiliJaska1

Eli analyytikon mielipidettä kaivataan; Onko johdon keskittyminen samaan perhe- /lähipiiriin tavallista pörssiyhtiössä? Onko johdon palkitsemisjärjestelmä tavanomainen listatussa yhtiössä?

Tämän kysymyksen huomasin silloin selatessa, ja ajattelin että tätä voisi pohtia enemmänkin. Kun nyt katsoin noita pointteja läpi, niin motivaatio kyllä rapisi pahasti. Mutta perheyhtiöitä on Suomessa paljon, toki enemmänkin mahtuisi. Perheyhtiöissä on valtakeskittymiä omistuksien mukaan - osakeyhtiöissä valta menee omistuksen mukaan. Valtaa käytetään eri tavoin, mutta ei ole poikkeuksellista, että johtotehtävissä on suvun edustajia. Pääsääntöisesti hallitus on kuitenkin se paikka, jossa omistajat käyttävät valtaa. Varmasti perheyhtiöissä on enemmän lähipiiriä töissä ja johtotehtävissä, mutta ei tämä nyt mikään automaatio ole. Pörssissä on perheyhtiöitä, eikä se mielestäni ole mikään ongelma. Esimerkiksi Kone on tainnut olla ihan ok. Täältä Ruotsin puolelta löytyy vielä vähän eri kokoluokan menestystarinoita.

En ole palkitsemisjärjestelmien asiantuntija, mutta ei tuo toimitusjohtajan palkitseminen pikaisella vilkaisulla vaikuta ihmeelliseltä Talenomin kokoiselle pörssiyhtiöille. Toki tuo kokoluokka on nyt pienentynyt ainakin markkina-arvoltaan, eikä suoritus ole ollut kehuttava, joten vähempikin mielestäni riittäisi. Jos minulta kysyttäisiin, painottaisin yleisesti enemmän suorituspohjaista ja maksaisin vähemmän kiinteää. Minua ei ole koskaan harmittanut maksaa tuloksista reipasta korvausta, mutta sitten pitäisi olla mielestäni valmis kantamaan riskiä lopputulemasta. Tässä toki omistuksen kauttakin on varmasti motivaatio ollut kohdillaan.

Tästä koko viestistä tulee vähän sellainen olo, että nykyinen toimitusjohtaja on mielestäsi tehtävässään ainoastaan sukulaissuhteidensa takia. Voihan se olla, mutta on hän kuitenkin tehnyt Talenomissa uraa vuodesta 2002 asti ja kuulunut johtoryhmään vuodesta 2013. Jonkun verran on siis maileja takana yhtiössä, mitä sitäkin voisi mielestäni vähän kunnioittaa. Enempää en halua tähän asiaan sotkeutua, jäi huono maku suuhun koko viestistä

[Joopajoo_76]

Hyvin jaksoit Juha!
Ei olis kyllä tarvinnut.
Tsemppiä Ruotsiin ja terkut maajohtajalle!

[Hapzu]

Almanakan tviittiketjussa piipahti myös hpj

[oululainen]

Varmasti joitakin ottaa päähän kun kurssi laskenut. Itsekin tappiolla (jos nyt myisin)

Pidän sijoittamista/omistamista mielekkäänä toimintana, joka antaa muutakin elämään kuin pelkkää tuloa ja voittoa.

Esimerkiksi syyslomalla Etelä-Pohjanmaalla ajaessani (Vimpeli ,Alajärvi jne)… huomasin ohimennessäni Talenomin toimistoja. Kyllä sydäntä lämmitti omistajana tunne, että täälläkin olemme läsnä.

Positiivinen tunne siitä, että yrittäjät ympäri Suomen käyttävät Talenomin palveluja ja näin pitävät rattaat pyörimässä paitsi omien yritystensä osalta, niin myös Talenomin ja meidän osakkeenomistajien - sekä itse isänmaamme Suomen.

[Karhu_Hylje]

Tahkolan Harri oli aktiivinen muutenkin eilen x:ssä. Alla pari kuvakaappausta jos jollain hallituksen pj:n kommentit kiinnostaa:

Liekkö näillä suurta merkitystä, mutta otetaan silti tänne talteen, niin voidaan vanhoja sanottuja joskus muistella.

[MindOverMatter]

Joku osaava ja riippumaton taho voisi viimein verrata tätä Talenomin kruununjalokiveä, omaa ohjelmistoa, ja sen toimintaa ja hyötyjä asiakkaalle.

[MindOverMatter]

Yhtiön johdossa on suuri rakennevirhe sitten Jussi Paason lopettamisen toimitusjohtajana. Hallituksen puheenjohtaja Harri Tahkola on toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtalan appiukko. Kun ”sukupuuhun” vielä lisätään puheenjohtajan tytär, ei voida välttyä tunnejohtamisen ristiriitaisuudelta. Mielipiteiden haastaminen näin läheisissä sukulaisuussuhteissa on mahdotonta. Pörssiyhtiön johdossa haastaminen ilman tunteilua on elinehto. Forumilla on tuotu esiin, että hallituksessa ei ole ketään kansainvälisen tai digitaalisen liiketoiminnan osaajaa. Jos näin on, hallitus ei ole miehitetty liiketoiminnan vaatimusten vaatimalla tavalla. Yhtiön johdolta edellytetään paljon enemmän.

Onko tosiaan appiukko? Puhutaan myös siskon miehestä. Johtoryhmään tullut myös Valtter Tahkola. Suvun osaaminen on ehtymätön.

[Nastic]

Kyllähän yhtiön pitäisi katsoa peiliin ja miettiä mikä on mennyt ulkoisessa viestinnässä pieleen kun ylimmällä johdolla ja sijoittajilla on näin erilaiset näkemykset kehityksestä.

Toivottavasti yhtiön sisällä on kansainvälistymisen ongelmista keskusteltu raadollisen rehellisesti ja olisi hyvä jos näitä kulmia yhtiö toisi avoimemmin esiin myös sijoittajien suuntaan. Odotusten managerointi on tärkeää ja tässä Talenomilla on parantamisen varaa. Monella on luotto mennyt kun sanat ja teot eivät ole kohdanneet ja tasaisin väliajoin tulee odottamattomia kierrepalloja, milloin mistäkin suunnasta. Tulevaisuuden epävarmuus ei ole yhtiön käsissä mutta kommunikointi ja asioista viestiminen on.

[MindOverMatter]

Ainakin sijoittajille on iankaiken myyty osaketta nimenomaan oman ohjelmiston ja muun tekemisen syvällä yhteydellä.

[Nokiotta]

Olen tässä miettinyt, mikä on viime vuosien surkeuden juurisyy. Ihmettelin kovasti 2019, mikä johti sekä toimitusjohtaja Jussi Paason että digi-Saken äkkinäiseen poistumiseen firmasta. Pari vuotta heitä seurailtuani minulle oli kasvanut luottamus näiden miesten tekemiseen. Heidän erojen syistä en ole nähnyt edes spekulointeja tuohon aikaan. Heidät oli ostettu hiljaisiksi?

2019 Otto-Pekka Huhtala astui Paason saappaisiin toimitusjohtajana. Olisiko tämän vaihdoksen taustalla ollut linjaerimielisyys hallituksen ja Paason välillä Talenomin kainsainvälistymisestä? Paason eron jälkeen meni toista vuotta ja ilmoitettiin eka toimisto-ostoista Ruotsissa.

Jos edellä mainitussa on enemmän kuin siteeksi totta, jotakin konkreettista tuuletusta Talenomin samettikerroksissa tarvitaan. Muuten ei hyvät heilu. Kuolemanlaaksossa ei kuitenkaan vaelleta, ainakaan vielä.

Hallituksen puheenjohtaja hehkuttaa edellä Suomen kannattavuutta. Totta puhuu. Omistaja kuitenkin katsoo alariviä. Sen kehitys on ollut viime ajat huolestuttava ja kurssikehitys on ollut kivinen.

[Zen65]

Kovasti syitä yritetään etsi, vaikka ne juurisyyt ollee:

1. Konkurssien määrä suurin 25 vuoteen. Inderes “Erityisesti liikevaihtoon on iskenyt arviomme mukaan rakennussektorin surkea tilanne ja asiakaspoistuma
   sekä konkurssien että liiketoimintojen alasajon kautta.
   Käsityksemme mukaan rakennussektorin paino oli
   korkeahko noin 10 % ennen kurimusta.”
2. Yrityksestä maksettiin kurssihuipussa kymmenen kertaa liikevaihto (kurssi liioittelee huipuissa ja pohjissa)
3. kansainvälistyminen on tehnyt tappiota (ei mikään yllätys, että alussa käy aina näin).
   Lisäsinkin tänään 9 t kpl
   Ikivihreä: Ole ahne, kun muut pelkäävät ja pelokas, kun muut ovat ahneita…

[LeFevre]

Talenom EBIT ennusteet

Mukavan vilkasta keskustelua ollut viime päivinä Talenomin ympärillä niin katsotaan liikevoitto ennusteita ajan saatossa.

Talenomin EBIT ennusteet ovat eläneet vastaavasti kuin Qt:llä. Kun edelliseen ennusteeseen ei päästää niin tiukempi kulmakerroin kasvuun ja lumikolalla työnnetään ennusteet eteenpäin.

Sama tilanne myös ennusteiden uskottavuudessa markkinan näkökulmasta kuin Qt:llä. Ei osta markkina tällä hetkellä ennusteita. Aika näyttää mihin Talenom tulee kehittymään, mutta kaikista vuoden 2019 jälkeen tehdyistä ennusteista on jääty.

Muistetaan, ettei ole helppoa tai edes mahdollista näitä ennusteita osumaan saada.

[oululainen]

On ollut keskustelu mollivoittoista. Osa pessimististä johtunee ilmeisesti suomalaisesta mentaliteetista.

Jos Talenom olis ranskalainen tilitoimisto - ja me omistajat/keskustelijat ranskalaisia, niin meno olisi toinen. Optimismia olisi ilmassa. Talenom olisi Euroopan paras.

Sinistä merta kohti mentäisiin ja Fortnox ei pelottaisi. Gallian kukko Éric Daniel Pierre Cantonan lailla rinta pystyssä oltaisiin ylpeitä Talenomin Eurooppaan laajentumisesta.