Toivoa sopii, ettei verissä päin jouduta esim. Espanjasta palaamaan.
1 tykkäys
Kun katsoo kurssikehitystä uuden strategian julkaisun jälkeen, on sanomattakin selvää, että sijoittajat ovat menettäneet uskonsa Talenomin johdon kykyyn johtaa yritystä. Suunta vaihtuu liian usein. Mielestäni Talenomilla ja sen ohjelmistolla on kuitenkin potentiaalia. Tärkeintä olisi nyt saada täysin uusi johto, joka voisi rakentaa uudelleen luottamuksen Talenomin ja sijoittajien välille. Toivotaan, että hallitus toimisi rationaalisesti ja harkitsisi edes tätä!
11 tykkäystä
HPJ:n kirjoitukset eri sosiaalisen median tileillä (esitetty ketjussa aiemmin) enemmänkin puoltavat päinvastaista tilannetta. Tuntuu juuri siltä, että sijoittajat ovat menettäneet uskonsa koko tarinaan ja tämä viimeisin 180 asteen käännös “strategiassa” oli viimeinen niitti. HJP taas on kommenteillaan antanut suorastaan kuvan, että sijoittajat eivät vaan tajua miten hyvin yrityksellä menee ja mitä kaikkea hienoa tässä on tehty ja saatu aikaan. Lisäksi kirjoitukset antavat mielestäni nykyiselle johdolle täyden tuen ja rivien välistä on luettavissa nykyisen johdon onnistuneen hyvin. Paljon on yritys saanut aikaan, mutta on myös jääty jatkuvasti tavoitteista ja potkittu tölkkiä eteenpäin liikaa.
Kurssi tekee uusia pitkän aikavälin pohjia päivittäin, mutta uskon pysähtyvän ennen nollaa. 
Varmaan Q2/2025 saadaan aikaisintaan osviittaa uusien tuulien hedelmistä…
11 tykkäystä
Kannattaa nyt huomata, että syyskuun 30 pv. jälkeen on moni muukin osake laskenut jopa yli 20%. Myös mallisalkusta löytyy tällaisia yhtiöitä Eli juurisyyt ei niinkään ole juuri Talenomissa, vaan että esim. vakuutusyhtiöt (Elo) on päättänyt laskea Suomi riskejään.
9 tykkäystä
Nyt on tullut kuukauden päivät sulateltua viimeisimpiä käänteitä ja tulin tulokseen, että aneemisen pörssikurssin taustalla on puhtaasti Oulu-Suomi-Oulu kielimuuri. Seuraa positiivissävyistä hehkutusta, jonka taltioin tähän jotta voin todennäköisesti ruoskia itseäni parin vuoden päästä.
-
Kun strategiamuutos julkaistiin niin foorumi täyttyi kommenteista että “nyt on maailmanvalloitus haudattu”, “ruotsista vetäydytään” jne. Toimitusjohtaja pohjusti webcastissa strategiauudistusta kertomalla, että sitä on valmisteltu vuoden verran. Myöhemmin ohjelmistoliiketoiminnan erillismyynnistä puhuttaessa, toimitusjohtaja kertoi että ruotsin järjestelmäuudistus tulee toimimaan myyntitilanteessa referenssinä. Markkinahan on käytännössä alaskirjannut jo ruotsin liiketoiminnan, mutta miksi yhtiö muuttaisi strategiaa juuri ohjelmiston ulosmyyntiin jos näkevät, että eivät saa edes sitä itse onnistuneesti implementoitua omille asiakkailleen. Heillähän on ollut koko vuosi aikaa vetäytyä tästä strategiatyöstä jos olisi huomattu, että ruotsi ei ala kantamaan hedelmää. Tästä syystä näkisin tämän strategiamuutoksen jopa hiljaisena signaalina sille, että ruotsi tosiaan menee suomen vanavedessä niinkuin on aina puhuttu.
-
Ruotsin asiakas- ja henkilöstöpoistuma järkytti sijoittajia. Toimitusjohtaja Inderesin haastattelussa kertoi omaan tyyliinsä, että “ei uutta aringonalla” viitaten, että poistumaa on ollut aina, mutta se ei luvuista ole tullut läpi kun on osteltu uusia toimistoja tilalle. Sen sijaan ruotsin maajohtaja (joka vakuutti habituksellaan minut) antoi mielestäni hyviä vastauksia asiakaspoistumasta. Käytännössä hän sanoi, että poistuma ei suoraan liity järjestelmäuudistukseen vaan siihen että hankittujen tilitoimistojen kirjanpitäjät a) eivät välttämättä halua työskennellä kansainvälisessä suur-yrityksessä, pienen paikallisen toimiston sijasta b) muutosvastarintaisia kirjanpitäjiä on lähtenyt. B-vaihtoehto mielestäni on täysin uskottava ja voi kääntää jopa positiiviseksi. Kun luodaan täysin uusia tapoja toimia, niin kaikista paras on jos vastaanhangoittelevat henkilöt lähtevät vapaaehtoisesti. Näillä henkilöillä ei lähtökohtaisesti ole tulevaisuutta tällaisessa firmassa ja en usko, että muutenkaan olivat kovimpia assetteja työntekijöinä. Valitettavaa on jos asiakkaat lähtevät kirjanpitäjän mukana, mutta ymmärrettävää.
-
Vaikka foorumillakin osataan kertoa, että järjestelmä on huono ja ei eroa kilpailijoista niin fakta on se, että yhtiö pystyy tekemään 40% käyttökatetta palveluliiketoiminnassa. Muistetaan, että listautumisen aikaan tämäkin pyöri 15% tuntumassa ja aikaisemmin alle. Jos tämä ei ole osoitus järjestelmän ja prosessien laadusta niin en tiedä mikä on. Jos omistat pienen kirjanpitotoimiston tehden 10% käyttökatetta, maksaen tuskastuttavan paljon ison talon kirjanpitosoftasta niin voisi kuvitella, että Talenomin järjestelmä olisi melko mielenkiintoinen vaihtoehto. Täytyy muistaa, että tällainen liikevaihto tulee aika kivasti läpi käyttökatteeseen. Varsinkin kun vihjattiin, että veloitus tehdään loppuasiakkaalta, ei palveluntarjoajalta. Jos tulkitsen tämän oikein niin hinnoittelu olisi kenties transaktio-perusteinen ja tekee ohjelmasta riskittömän itse palveluntarjoajalle.
Tulee mieleen Steve Jobsin sanonta, että “If you want to build your own software you must build your own Hardware”. Voisiko tämän Talenomin tapauksessa kääntää, jos haluat tehdä hyvän softan, täytyy ensin tehdä hyvä palvelubusines??
Summasummarum johto on epäonnistunut täysin uuden strategian- sekä ruotsin kehityksen viestinnässä. Tuskin mikään ulkomaalainen salkunhoitaja ymmärtää yhtiöstä juuri mitään jos viestintä menee suomea taitaviltakin täysin ohi.
Tämä on kaikkea muuta kuin varma nakki, mutta arvostus alkaa olla sitä luokkaa, että näitä ”optioita” (ulkomaat, ohjelmistojen kasvu) saa melko edullisesti. Tästä syystä olen lisäillyt ja jatkan lisäyksiä näitä tasoilta 
39 tykkäystä
Espanjankielisiä on maailmassa 500-600 miljoonaa. Mikäli Espanjassa alkaa asiat rullaamaan, niin Etelä- ja Keski- Amerikasta löytyy monta maata, joissa Talenomin ohjelmiston espanjan kieli toimisi sellaisenaan. Toki lainsäädäntö, asetukset jne… ovat erilaisia kuin Euroopassa.
Toisaalta kun talossa on ja tulee olemaan yhä enemmän espanjan taitoisia, niin ei kai Etelä-Amerikkaa voi täysin poissulkea. On jo kielitaitoiset markkinamiehet ja koodarit valmiina.
Ketjussa aikaisemmin joku laittoikin, että Talenom oli varannut jo usean maan “maa-tunnukset” ohjelmaan/osoitteeseen. Joukkoon voisi laittaa näitä Etelä-Amerikan maitakin.
Toki tilanteen pitää tasaantua, ja ottaa ensin Eurooppa haltuun - jos mannerta laajentaisi niin varmaan puhutaan +10 vuodesta.
4 tykkäystä
No niin tässä näitä oli. Eli Euroopassa toistaiseksi pysytään. Toisaalta ei varmaan haittaisi rekisteröidä enemmänkin maita.
2 tykkäystä
Minulle on jäänyt hieman epäselväksi, että minkälaista henkilöstä ollaan vähentämässä tämän strategiamuutoksen yhteydessä:
“Liiketoiminnan eriyttämiseen liittyen yhtiö käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat noin 180 henkilöä Suomessa, ja ne voivat johtaa enintään 35 työsuhteen päättämiseen. Tällä haetaan yhteensä noin 2–3 miljoonan euron vuotuisia säästöjä investointeihin ja suoriin kustannuksiin.”
Onko nämä siis ohjelmistokehittäjiä vai mitä nämä on? Ja miten niitä on nyt vara vähentää tässä yhteydessä? Pystyisikö joku avaamaan tätä? Vai liittyykö nämä niihin pankkitileihin yms. mitkä päätettiin jatkossa toimittaa kumppaneiden avulla?
5 tykkäystä
En tiedä voiko tätä avata kukaan ulkopuolinen tässä vaiheessa, kun lopputuloksia ei tiedetä?
Ja toisaalta vaikea spekuloida myös määrää, koska ei ole tietoa montako työsuhdetta päättyy.
Oma veikkaus, että juuri näitä jatkossa kumppanitoimintoja ja muutenkin hyvä hetki ravistella vähän organisaatiorakenteita, että onko missään löysää. Organisaatiokaaviot muuttuvat, tiimien / johtajien määrät? Tuskin tässä nyt ihan 35 ohjelmistokehittäjää heitetään pihalle, kun tarkoitus on myydä ohjelmistoa ulos.
3 tykkäystä
Todennäköisesti koodipuolen porukkaa. Valtava arkkitehtuurimuutos ja kansainvälistymishumppa takana. Jospa vähän vähemmällä pärjättäisiin, kun palataan vähän normaalimpaan tilanteeseen. Silti ylläpitoa ja jatkuvaa kehitystä täytyy tietysti tehdä. Käytännössähän tuossa palataan oletettavasti muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
Kyllä näitäkin jonkin verran voi olla, en osaa arvioida määrää.
15 tykkäystä
Kauppalehti:
Talenom: Blokkikauppa klo 11.57. Kaupassa myytiin 231 250 osaketta 3,3575 eurolla kappale, kokonaisarvo 776 422 euroa.
6 tykkäystä
Täsmää omistajalistan numeroon 25
14 tykkäystä
Kiintoisaa. “suomalainen perheyritys, jolla on yli sadan vuoden kokemus
sitoutuneena omistajana toimimisesta”. Ilmeisesti näköalat Talenomin edesottamuksista eivät enää vakuuttaneet vaan Conficap siirtyi katsomoon. Sekin toki olisi kiintoisaa tietää mille taholle nuo 231000 osaketta päätyivät.
3 tykkäystä
Conficap tuli Talenomin osakkeenomistajaksi alkuvuodesta 2020 ja alkoi vähentämään omistustaan 2021 lopussa. Jäljellä ollut määrä oli enää noin 12% alkuperäisestä määrästä ja euroissa vielä vähemmän.
7 tykkäystä
Tuosta heinäkuun lopun tilanteesta lokakuun loppuun 100 suurinta on lisännyt edelleen omistustaan n 40,7 milj lappuseen. Marraskuun alussa kyyti ja vaihto on ollut kovaa mutta nyt saattaisi olla käänne viimein käsillä suuren ‘‘paperikäden’’ irtauduttua. Myös Suomen pörssiä ravistelleen USA vaalin luoma epävarmuus on poistunut. Trump lienee jenkkilässä mielletty pörssimyönteisemmäksi ehdokkaaksi, joten saattaa sieltä jotain hyvää valua näille reunamarkkinoillekin, vaikkakin kaikenlaisilla tulli- ym peloitteilla meitä on rasitettu. Mielenkiintoista nähdä omistusten muut muutokset seuraavassa päivityksessä. Tähän saumaan sopisi sisäpiiriostos tai omien osto luottamuksen osoitukseksi.
Ite en vaan mitenkään pysty näkemään Talen tilannetta niin synkkänä kuin kurssista voisi päätellä. Ymmärrän jkv tehtyjä kokeiluja, toimenpiteitä ja käänteitä. Jos jokin ei ole toiminut, sitä on muutettu tai siitä on irtauduttu. Päätöksiä on tehty. No Ruotsista ei ole irtauduttu. Toivottavasti vielä joskus näemme, miksi siellä edelleen kannattaa hieroa. Perheyrityksessäkin on puolensa. Voidaan reagoida nopeasti ja tieto kulkee useimmiten hyvin. Vaarana on toki, että ollaan liian omahyväisiä eikä nähdä pelikenttää ja omia kykyjä tarpeeksi laajasti ja objektiivisesti. Tiimissä pitäisi olla myös ulkopuolisia huippuossajia.
9 tykkäystä
Tässä ketjussa on paljon puhuttu talenomin sovelluksesta mitä on vuosien ajan kehitetty tehostamaan talenomin omaa kirjanpitopalvelua.
Aiheesta löytyy mielenkiintoista luettavaa täältä:
Tässä lainaus tekstistä:
"Kirjanpitäjien ja IT-yksikön yhteistyön hedelmänä on mahdollista saada aikaiseksi taloushallintoprosessi, joka pohjautuu sataprosenttisesti digitaaliseen aineistoon ja automaation maksimaaliseen hyödyntämiseen. Kirjanpidon raportit syntyvät digitaalisesta aineistosta mahdollisimman vähillä työvaiheilla ja ilman rutiineja.
Automaation kehittäminen edellyttää voimakasta puuttumista prosesseihin, kuten kirjanpitoaineiston kokoamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen sähköisten järjestelmien piiriin. Paperiaineistot kannattaa skannata ja ohjata ne tulkintaohjelmiston läpi, jotta koko aineisto on digitaalisessa muodossa yhtenäisen jatkokäsittelyn mahdollistamiseksi. Tulkintaohjelmisto poimii skannatuista tositteista toimittajatiedot, summat ja monet muut tiedot siten, ettei niitä tarvitse käsin naputella.
Digitaalinen aineisto kulkee jatkuvana virtana kirjanpitojärjestelmän läpi myös silloin kun kirjanpitäjä ei ole töissä. Kirjanpitäjän laatiman säännöstön tai tekoälyn perusteella ohjelmisto tiliöi tositteet kirjanpitäjän puolesta. Alv-laskelma, tase ja tulos ovat jatkuvasti ajan tasalla."
Kyseessä näyttäisi olevan tiliöintisovellus joka hoitaa kirjanpidon perustehtävää tiliöintiä tehokkaasti kun kaikki tositteet ovat digitaalisessa muodossa. Jotta tiliöinti onnistuu automaattisesti niin tositteiden kaikki tarvittavat tietokentät pitää olla saatavilla sekä skannatuista että sähköisessä muodossa olevista tositteista.
Tässä kohtaa haluaisin nostaa esiin tätä vaatimusta. Eli jotta tätä sovellusta voidaan käyttää asiakkaalle tehokkaasti niin kaikki tositteet pitää olla sähköisessä muodossa. Suomessa digitaalisessa aineistossa ollaan varmaan aika pitkällä mutta tuskin sama on tilanne muissa ulkomaan kohteissa. Skannaaminen ja sieltä tietojen poimiminen on hidasta touhua.
Tuon em linkin takaa löytyy kuvia ohjelman käyttöliittymästä. Käsittääkseni sovellus toimi vuonna 2018 omana desktop sovelluksena ja sitten myöhemmin siitä on ilmeisesti tehty myös selaimessa toimiva versio. Pääkirjanpito toiminnallisuudesta tuossa jutussa ei ole erikseen mainitaa eli todennäköisesti sitä ei tuolloin ole ollut olemassa. Toki myöhemmin se on voitu sinne toteuttaa.
Artikkelista voi ymmärtää että ko sovelluksen käyttö edellyttää ‘täyttä integraatiota’ talenomin muihinkin palveluihin (talenom online). Eli voidaan todeta että tämä sovellus tarjoaa tehokasta automaattista kirjanpitoa kun yrityksen taloudenhallinta prosessit ovat täysin integroitu talenomin järjestelmiin. Yrittäjän näkökulmasta voi olla tehokasta mutta sitoo myös tiukasti kiinni talenomin palveluihin.
3 tykkäystä
Ei Talenom saa mitään kilpailuetua taloushallinnon digitalisoinnista ja automatisoinnista. Ihan peruskauraa vaikkapa Lemonsoftilta tai isojen toimijoiden inhouse järjestelmissä.
6 tykkäystä
Toivottavasti en kuulosta liian vaatimattomalta, mutta kyllä kai oululaisella it-osaamisella on vieläkin “Made in Suomen piilaakso” leima eli keskimääräistä parempaa pukkaa tulemaan.
6 tykkäystä
Asia on juuri näin. Talenomilla oli ensimmäisen liikkujan etu, mutta se on enemmän tai vähemmän ajettu kiinni isompien kilpailijoiden toimesta. Automatisaatio ja sen investoinnit ovat välttämättömiä, mutta sen tuomat hyödyt ajautuu lopulta vain asiakkaille.
5 tykkäystä
Kiitoksia kommenteista!
Ensimmäiseksi olen samaa mieltä, että Talenomin etua automatisoinnissa on ajettu kiinni viime vuosina. Automaatioaste kun ei voi olla enempää kuin 100 % ja viimeiset metrit on oletettavasti hankalimpia ja niiden tuottosuhde on oletettavasti heikoin. Eli kun Talenomilla alkaa tulla luonnollisia rajoja vastaan ja muut ovat parantaneet juoksuaan, niin eihän tuossa mitään muutakaan oikein ole voinut tapahtua.
Mielestäni tässä keskustelussa on kuitenkin useampi ulottuvuus, kun puhutaan Talenomin omien ohjelmistojen tuomasta kilpailuedusta.
- Onko Talenomin ohjelmistolla kilpailuetu suhteessa Visman tai Accountorin ohjelmistoihin?
- Onko Talenomin oma ohjelmisto kilpailuetu yhtiölle?
Täällä nyt argumentoidaan kohtaa yksi eikä lähdetä nyt siitä riitelemään, eli sovitaan ettei Talenomin ohjelmistolla ole kilpailuetua kilpailijoiden vastaavia tuotteita vastaan. Itse näkisin että tämä riippuu käyttökohteesta ja -tarkoituksesta, mutta se ei nyt ole pointti.
Pointti on se, että oma ohjelmisto on silti kilpailuetu yhtiölle. Perustelen sen vahvasti yksinkertaistetulla esimerkillä, jossa hyvin ja tehokkaasti hoidettu tilitoimisto tekee 20 %:n käyttökatteen palveluilla ja maksaa 20 %:n liikevaihdostaan ohjelmiston tarjoajalle. Talenom tekee vastaavasti Suomessa 40 %:n käyttökatteen, koska sillä on oma ohjelmisto ja se pitää 100 % tuosta liikevaihdosta - eli ei maksa ulkopuoliselle ohjelmistotoimittajalle nyt tässä esimerkissä mitään. Jos ja kun Talenom eriyttää ohjelmistot jatkossa, sisäisesti käytännössä mikään ei muuttuisi - raha vaan jaettaisiin eri “taskuihin” konsernin sisällä. Ulkoiset asiakkaat sitten maksaisivat tuon “ohjelmisto-osuuden” Talenomille, mikä se sitten ikinä olisikaan (hinnoittelu avoin).
Todellisuudessa tilanne ei ole näin yksinkertainen, koska tilitoimistot laskuttavat ohjelmistot asiakkailtaan eikä tämä käytännössä ole vain läpimenoerä, vaan ohjelmistoyhtiöt palauttavat osan maksusta yhtiölle kompensaatioksi asiakkaan hankinnasta ja hoitamisesta. Se paljonko sitten lopulta jää katetta riippuu ehdoista (yleensä sidottu volyymin kautta neuvotteluvoimaan) ja siitä, miten paljon asiakaskunnan ohjeistamiseen sitten menee aikaa ja miten tämä huomioidaan. Mutta lähtökohtaisesti siitä tulee kuitenkin tulosriville lopulta positiivinen merkintä. Lisäksi on tietysti selvää, ettei tuo 20 % nyt ole mikään absoluuttisesti oikea taso, vaan se vaihtelee tilitoimistojen välillä voimakkaasti. Eikä kaikki tietenkään tee palveluilla kunnollista käyttökatetta ollenkaan. Mutta näistä nyt voisi saivarrella ikuisesti.
Toisaalta Talenomin kohdalla tuon ohjelmiston kannattavuus riippuu käytännössä sitä käyttävästä asiakasmäärästä, koska kulumassa on pitkälti kiinteä ja ohjelmisto skaalautuu. Sanotaan että Talenom maksaa vuosittain 15 MEUR oman ohjelmiston ylläpidosta ja kehittämisestä. Jos se saa 15 MEUR rahaa ohjelmistosta niin se on kassavirrallisesti break-even, sitten vipua on molempiin suuntiin. Tämä on siis käytännössä Talenomin liiketoiminnassa skaalautuva elementti kannattavuudessa palveluliiketominnan kokoluokan kasvaessa ja / tai ulkopuolisten asiakkaiden ottaessa käyttöön ohjelmistoja. Jos taas (ohjelmistoa käyttävä) asiakasmäärä supistuisi, tuo vipu toimisi tietenkin myös alaspäin.
Sitten jos mietitään, supistuuko tämä toinen kilpailuetu tulevaisuudessa, niin kyllä nuo Accountor ja Visma ovat ainakin innokkaita korottamaan hintojaan. Fortnoxilla alkaa yhtiöt loppua kesken, niin siellä sitä vasta onkin painetta nostella hintoja. Itse uskoisin yhä suuremman osan toimialan “lisäarvosta” valuvan ohjelmistoyhtiöille tulevaisuudessa. Mielestäni tämä on vääjäämätöntäkin, jos ajatellaan ohjelmiston automaation hoitavan koko ajan suuremman osan “arkityöstä” - mutta todennäköisesti valtaosa yrittäjistä haluaa jatkossakin jutella asioista kirjanpitäjän kanssa. Ei se oma ohjelmisto siis mielestäni huono juttu kyllä ole, mutta kallishan se voisi olla, jos volyymit ei riittäisi tulevaisuudessa. Mutta tämä on tietysti yksi niistä syistä, miksi kasvu kiinnostaa kovasti Talenomia.
Sinänsä yksinkertainen juttu toimialan dynamiikassa, mutta tuntuu, ettei kovin moni ole tätä hoksannut. Sen takia yritin vääntää rautalangasta, jospa selkeytti joidenkin ajatuksia 
78 tykkäystä