Talenom - Automatisoiduilla prosesseilla tehokkaammaksi

Muutama poiminta tuosta tilinpäätöksen yhteydestä, luonnollisesti omia tulkintojani jotka voivat osoittautua virheellisiksi.

  • Ruotsissa on sopeutettu merkittävästi loppuvuonna. Ei tietenkään kerrottu miten paljon ja tarkalleen mistä, mutta kun puhutaan vastaamaan nykyistä kysyntää, niin reilusti. Omissa ennusteissa operatiiviset kulut pyöreästi 2024 25 MEUR → 2025 22 MEUR. Kun kasvunäkymää ei nyt ole niin tämä on mielestäni ainoa oikea ratkaisu, mutta onhan se aina riski organisaation kannalta. Toivoa sopii, että nyt jäävä henkilöstö saataisiin sitten oikeasti mukaan tarinaan.

  • Fortnoxin korvaamisessa käytetään arvioni mukaan merkittäviä alennuksia. Oletan että käytännössä annetaan Talenomin softat asiakkaalle ilmaiseksi esimerkiksi 6-12 kuukaudeksi, millä ajalla uudesta tulee tuttua. Ei tule liikevaihtoa ja osin häviää myös Fortnoxin läpilaskutus (ilmeisesti valtaosin kuitenkin suoraan asiakkaalle), mikä näyttää luvuissa ikävältä. Jos tuossa ajassa sitten asiakas tottuu Talenomin systeemeihin, niin sehän on pitkällä aikavälillä erinomaisen kannattavaa - ja toisaalta tehokkuushyödyt kirjanpitoon saadaan palveluissa. Kertoo toisaalta miten pirun hankala Fortnoxia on syrjäyttää tuolla Ruotsissa. Tämä ei ole sinänsä yllätys, mutta en ollut hoksannut tuota efektiä lukuihin :raised_back_of_hand:

  • Yhtiö kertoi tietääkseni ensimmäisen kerran selvällä suomenkielellä, että jotkut Ruotsin yritysostot on menneet täysin pieleen. Eihän sitä ole kiva johdon sanoa eikä omistajien kuulla, mutta tuskin tuli enää yllätyksenä kenellekään. Luvut on mitä on. Otan askeleena avoimemman ja paremman kommunikaation suuntaan - myönnetään virheet niin helpompi niitä on myös korjata. Yleisesti jäi tuosta toimitusjohtajan esityksestä parempi “fiilis” mitä aiemmin. Ei fiiliksellä siis ole niin väliä analyysin kannalta, mutta kerronpa näin ihmisenä.

  • Edelleen arvioin, että Ruotsissa pahin on ohi. Suurimmat kuprut siellä oli henkilöstössä jo alkuvuodesta 2024, mutta ne tuli sitten lukuihin viiveellä (Q3/Q4) ja näkyvät myös Q1/Q2. Käytännössä siis Ruotsissa alkoi rytistä, kun toimintatapoja alettiin oikeasti muuttamaan loppuvuodesta 2023. Niin se vain menee, että pelkästään tulevat merkittävät muutokset aiheuttavat epävarmuutta ja liikettä. Pettymys oli että vielä laskettiin tuosta Q3:n laskuprosentista, mutta oleellista että saataisiin tietty pohja vakautettua. Tapasin sen Ruotsin johtajan viime syksynä Tukholmassa ollessani ja hän sai kyllä minut vakuutettua, että Ruotsi vielä kääntyy ja ohjelmistoista saadaan hyötyjä. Edelleen luottoa löytyy, mutta sehän ei yksin mitään tarkoita - vuosi 2025 kertoo sitten miten kävi.

  • Espanjan suhteen olen edelleen vakuuttuneempi, että siellä ollaan oikealla tiellä. Siitä huolimatta, etten osannut ennustaa Q4-tulosta ollenkaan. Tämä perustuu siis erityisesti orgaaniseen noin 7 %:n kasvuun nettoliikevaihdossa. Siihen päälle vuotuiset hinnankorotukset, niin liikevaihtoa pitäisi tulla orgaanisesti sisään ~10 % enemmän 2025. Parempina aikoina Suomessakin oli korotusautomaatti, mutta nythän tuo vipu on ollut eri suuntaan. Kulut on jo sisässä, joten tuon pitäisi muuttua suoraan katteeksi - tai pienemmäksi tappioksi. Jos nyt oikein tulkitsin johdon puheita, niin Espanjassa yritysostoissa ei ole missään vaiheessa ollut ongelmaa poistuman kanssa, kun muutoksia on tehty asteittain ja maltilla - ja on ollut koko ajan järkevä tukiorganisaatio mukana. Jos ajatellaan positiivisesti, niin Ruotsista on otettu opit mukaan - kalliita olivat mutta ainakin opittiin.

  • Suomessa keskihinnat tulivat vuoden 2024 aikana voimakkaasti alas. Asiakkaiden liikevaihdot tulivat voimalla alas. Suora vaikutus tulee transaktioihin, jotka olivat joskus noin 30 % Talenomin liikevaihdosta. Nykytaso lienee alempi. Ei rakennussektorilla tarvitse palkkoja maksella, kun ei ole ollut töitä. Epäsuorasti hinnoissa on tultu vastaan ja fokusoitu asiakaspitoa - eli keskimääräinen asiakaslaskutus monelta suunnalta alas. Jos taloustilanne elpyy niin vipu ylöspäin on iso - hintoja saataisiin normalisoitua, mikä tulisi suoraan liikevoittoriville. Ja sitten tietysti nuo transaktiovolyymit voisivat joskus piristyä, jos saataisiin talouskasvua (Suomi / Ruotsi). Jälleen tulisi lisää rahaa pitkälle automatisoidulla työllä, eli kiinteitä kuluja ei tarvitsisi nostaa. Mutta milloin tuo talous sitten lähtee, siinäpä kysymys…

  • En osaa sanoa, mitä tuosta ohjelmistoliiketoiminnan eriyttämisestä lopulta tulee. Katsotaan.

Vielä muutama juttu, mitä sijoittajan on mielestäni hyvä ymmärtää.

Talenomin kulurakenne on lyhyellä aikavälillä pitkälti kiinteä, minkä lisäksi yhtiöllä on isot pääosin kiinteät rahoituskulut. Toisaalta bruttokate on erittäin korkea, vaikka puhutaankin palvelusta. Se on kuitenkin lähtökohtaisesti konseptoitu ja pitkälle automatisoitu palvelu, johon ei nykyisessä resurssitilanteessa tarvitse lisähenkilöstöä tuomaan sitä euroa. Tämä tarkoittaa että pienikin liike liikevaihdossa tarkoittaa isoja liikkeitä alemmilla riveillä.

Jos nyt tätä vähän demoaa karuilla 2025 ennusteilla niin:

  • Liikevaihto 130 MEUR
  • Operatiiviset kulut 92 MEUR (pääosin kiinteä)
  • Poistot 24 MEUR (arvonalennukset pieni osa, muuten kiinteä)
  • Liikevoitto kokoluokka 14 MEUR
  • Rahoituskulut 4-5 MEUR (lyhyellä aikavälillä kiinteä)
  • Voitto ennen veroja kokoluokka 10 MEUR

Yksinkertaistaen: +1 MEUR liikevaihtoa (+0,77 %), liikevoitto +7 % ja voitto ennen veroja +10 %. Toimii yhtä “hienosti” myös alaspäin. Tämä on hyvä ymmärtää, kun puhutaan ennustettavasta liiketoiminnasta. Kyllä tuo ylärivi suunnilleen tiedetään, mutta siellä +/-5 % tarkoittaa alimmilla riveillä aika hurjia muutoksia. Vivutettu kone monella tavalla. Mieti siinä sitten, miten suuri vaikutus olisi alariville 4 %:n hinnan korotuksella - tai vastaavasti merkittävällä keskihinnan alennuksella. Sitten kun siirrytään rahavirtaan niin pistää sinne vielä kiinteän 13 MEUR (aik. 15 MEUR) ohjelmistoinvestoinnin niin tulee lisää vipua.

Viime vuosina Suomen talous on mennyt pyllymäkeä, keskihinnat alaspäin, korot nousseet ja samalla kulurakennetta nostettu erityisesti kansainvälisen kasvun takia. Kaikki on ollut kurjaa. Käännä yhtälö kasvun puolelle ja katso mitä tulokselle tapahtuu. Ehkä ymmärrät, etten minä ole kuitenkaan ihan idiootti noilla tuloskasvuennusteillani. Mutta jos Suomen talous on taantumassa myös seuraavat 3 vuotta niin pieleen menee taas.

Toivottavasti noista huomioista tai tästä rautalangan vääntämisestä oli jollekin lisäarvoa :slight_smile:

103 tykkäystä

Ei tämä varsinaisesti ole muuttunut. Asteittain sitä siirrettiin suomalaisiakin aikoinaan. Ja on Talenomilla ollut Suomessakin mahdollisuus käyttää Accountoria tai Vismaa. Molempiin on ollut lisenssit, pitäähän sitä katsoa mitä muutkin tekee. Siitä vaan ei saa sitä tehokkuutta irti.

Mutta juuri kirjoitin tuossa aiemmassa viestissä, että Fortnox on kova pala purtavaksi.

Edit: Lisään vielä, ettei jää väärää kuvaa. Suunnilleen kaikki muut Ruotsissa on muuttunut vuosien varrella, kun pieleen on menty.

10 tykkäystä

Pakko lisätä, kun luin viestini. En halua tässä sanoa, etteikö esimerkiksi operatiivinen johto voisi tehdä paljon myös kulurakenteen puolella vähänkin pidemmällä aikavälillä. Ja tietysti on tehnytkin, vaikka tällä puolella olisi mielestäni pitänyt pystyä reagoimaan paljon paremmin.

Mutta pointti on se, että orgaanisesta kasvusta tämä kaikki lähtee.

Nyt muita hommia →

17 tykkäystä

Vaikuttaa siltä, että peli on menetetty Ruotsissa. Paljokohan irtautuminen sieltä aiheuttaisi kustannuksia? Varmasti täysin teoreettista pohdintaa, mutta numeroiden valossa kannattaisi pohjattoman kaivon täyttämisen sijasta panostaa Espanjaan. Mikä siinä on, että suomalaiset firmat kompuroi urakalla Ruotsissa. Omaan salkuun on osunut viime vuosina Talenom, Kamux ja Fondia.

Meillä piensijoittajilla ei liene minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa osingon jakoon, kun omistus on Tahkolan suvulla ja instikoilla. Luulisi löytyvän yrittäjähenkisyyttä näistäkin omistajista.

Aikaisemmin Suomen toimintojen yritysarvoksi arvioitiin 250 miljoonaa. Oletettavasti on pysynyt suurin piirtein samana. Itselleni tuntuu vaikealta ostaa Talenomia kalliimmalla. Mielummin pientä turvamarginaalia edelliseenkin olisi hyvä saada.

9 tykkäystä

Jos nyt kuitenkin odotetaan, että päästäisiin edes käyttämään niitä omia ohjelmistoja ja prosesseja. Paljon harmia niistä on saatu, jospa hyötäjäkin vielä. Jos vuonna 2025 suunta ei muutu niin julistetaan epäonnistuneeksi. Ja siis korostan, että tuloksissa tuo näkyisi vasta orgaanisen kasvun jälkeen eli oletettavasti vuonna 2026. Mutta jos pohja ei vakaudu tänä vuonna niin ei hyvä heilu.

Kalliiksi reissu kyllä tulisi, jos fiaskoon päätyisi. Enempää en halua spekuloida.

Ja joo, Ruotsi on kyllä yksi murheenkryyni Helsingin pörssin yhtiöille.

Talenomin johto on onneksi tullut ihan samaan lopputulokseen. Yritysostot on suunnattu Espanjaan ja niitä jatketaan.

240 MEUR taisi olla nyt printattu. Ennusteet vähän laskivat, kun kasvu on edelleen kituliasta.

Kuulostaa hyvin kohtuulliselta. Omat linjaukset on niitä parhaita :slight_smile:

11 tykkäystä

Pari kysymystä @Juha_Kinnunen:lle, vastaile kun kerkeät.

  • Minkä todennäköisyyden annat taseen pettämiselle (=joudutaan turvautumaan osakeantiin tms.) vuosina 2025-2026?
  • Nyt kun ohjelmiston käyttöönotto Ruotsissa on todistanut oikeat kyntensä poistuman kautta, niin voidaan olettaa että sama käy myös Espanjassa (ml. Italia). Tämän lisäksi käyttöönotto joudutaan tekemään kahdesti, koska ensin siirrytään Espanjan omaan ohjelmistoon ja sitten myöhemmin Talenomin omaan. Kuinka olet ottanut tulevat poistumapiikit huomioon ennusteissasi?

Tsemppiä tähän työmaahan! Tässä tarvitaan niitä kuuluisia lehmänhermoja.

4 tykkäystä

En tiedä oliko se suurimmalta osalta ohjelmisto, joka tuonut poistumaa Ruotsissa vaan integraatio yleisesti. Lienee ostettu tilitoimistoja ja annettu niiden toimia entiseen tapaan, mikä ei tietenkään sovi Talenomille pidemmän päälle. Ja sitten kun on alettu tuomaan omat raportoinnit, toimintamallit, asiakasmäärän seurannat, käyttöasteenvalvonnat, niin se ei enää monelle olekaan mukavaa. Tätä tapahtuu lähes aina kun isompi yhtiö ostaa pienen asiantuntijayhtiön. Tärkeintä tuossa on saada mahd nopeasti integraatio läpi ja omat toimintamallit käytäntöön, jotta mahdolliset lähtijät eivät koe jatkuvaa muutosta ja ruuvin kiristystä. Tilitoimistoala voi olla herkempi työntekijä lähtee/asiakas lähtee -riippuvuuden suhteen kuin joku muu ala en osaa sanoa. Varmaan riippuu suhteesta työntekijään ja siitä kuinka hyvin (nopeasti/tyylikkäästi) jatkuvuus varmistetaan Toki johdon tehtävä on valuaatiossa ottaa huomioon skenaariot poistumien suhteen.

5 tykkäystä

Tahkola kertoi vuoden takaisessa Pääoma podcastissa Suomen poistuman olleen suurta vuosien varrella. Miksi näitä oppeja ei ole otettu Ruotsissa käyttöön? Jos perä vuotaa jopa Suomessa, niin miten tilanne voisi olla yhtään parempi lahden toisella puolella?

1 tykkäys

Puhun vain sijoituskeissinä, en yhtiön toimintaan liittyen: Vähän tulee fiilis, että tässä Talenomin tapauksessa “lajin vaikeus viehättää”. Yritetään tehdä vaikeaa asiaa (monistaa Suomessa toiminut konsepti ulkomaille, sikäläisä kilpailijoita vastaan). Sitten kun suunnitelma yskii, lisätään mukaan optimismia.

Moni suomalainen firma on tullut ulkomaanvalloitukselta verissä päin kotiin. Miksei ole malttia kasvaa siellä orgaanisesti ja todistaa näin itselleen, sidosryhmille ja asiakkaille kilpailukykyisyys paikallisella markkinalla?

Buffet on sanonut useamman kerran, ettei sijoittamisessa saa vaikeudesta lisäpisteitä. Sijoittajana hän, kertomansa mukaan, astuu mieluummin 30 senttisen riman yli kuin 2 metrisen. Mitä luulette Talenomin kv-valloituksen kanssa, onko rima naurettavan alhaalla vai onko sittenkin melko korkealla?

5 tykkäystä

En ehkä ymmärtänyt pointtiasi. Se on normaalia, että perä vuotaa yritysostoissa. Tiettyyn poistumaan varaudutaan aina, ellei olla hölmöjä. Kysymys on eri mittakaavasta noissa Ruotsin epäonnistumisista, joita nyt viisi mainittiin. Ja vaikka kuinka haluaisi ajatella, että se mikä toimii Härmässä toimii myös maailmalla, niin ei se vaan niin mene. Kansainvälistyminen on iso muutosprosessi sekin.

3 tykkäystä

Olemme täysin samaa mieltä. Ja kuten yhtiön johto sanoi monesti, se ohjelmiston käyttöönotto on vain yksi osa, suurempi on uusien toimintatapojen opettelu. Minä olen tässä yrittänyt puhua koko ajan ohjelmistoista ja prosesseista, joilla tarkoitan noita toimintatapoja. Aina sellaista yksinkertaistamista nämä keskustelut, hyvä kun otit tätä laajempaa kuvaa esille :+1:

Yritän jossain vaiheessa kertoa tätä tarinaa laajemmin, kun jotain siitä luulen tietäväni pitkien selvittelyjen jälkeen.

7 tykkäystä

Juu nuo yritysostot varsinkin alkuvaiheessa ulkomailta eivät varmasti ole helppoja, mutta sillä saa nopeammin kasvua, mitä näyttää sijoittajille kalvoilla. Kasvun hinta onkin sitten eri asia. Toki nyt Talenomissa on huomattu, että ekoista kohteista maksettu ylihintaa ja toivottavasti tämä on opettanut organisaatiota. Jos teet 20 kpl yritysostoja Ruotsista ja asiakaspoistuma integraation jälkeen keskimäärin 20%, niin viimeistään nyt luulisi siellä jokaisen ymmärtävän, että valuaatiota pudotetaan vähintään keskimääräisen poistuman verran.

1 tykkäys

Näinhän se on, tarinasta tulee hidas ja sijoittajien silmissä tylsä jos kitkutetaan orgaanisesti. Jos laajeneminen, varsinkin ulkomaille, perustuu yritysostoihin, on hyvin suuri todennäköisyys että jossain vaiheessa johto tekee virheen. Tulee ostettua liian iso pala, liian kalliilla tai integraatio ei onnistukaan. Siksi olen vähän varpaillani aina näissä. Olen kyllä itsekin sijoittanut toiseen tilitoimistofirmaan, jolla yritysostot niin pieniä että taitavat aiheuttaa hilpeyttä sijoittajissa.

1 tykkäys

Pointti siis liittyi erityisesti kommenttiisi siitä, että Espanjassa voitaisiin ottaa opiksi Ruotsista. Tähän liittyen ihmettelin, miksi Suomen oppeja ei ole hyödynnetty (tai kyetty hyödyntämään) Ruotsissa.

Kaikki varmaan lähtee siitä, että mitä ostetaan ja keneltä ja miten saadaan ostettavan yhtiön johto, vanhat omistajat ja henkilöstö (sitä kautta asiakkaat?) sitoutumaan uuteen työnantajaan / omistajaan.

Ehkä näen asian liian yksinkertaisesti, mutta kyllä kai samat lainalaisuudet esim sitouttamisesta toimii myös Suomen ulkopuolella.

1 tykkäys

Kiitokset hyvistä kysymyksistä @poutapilvia

Tämä on sellainen aihe, millä ei oikein haluaisi spekuloida. Eihän tuossa paljoa turvamarginaalia olisi, jos joku uusi shokki tai sählinki aiheuttaisi merkittävää liikevaihdon laskua ja sitä kautta tulospainetta. Mutta en minä oikein näe, että sieltä osakeanti yhtäkkiä pamahtaa. Todennäköisemmin se olisi liikevaihdon sakkaus, seuraava negari, kovenanttien paukkuminen, velkarahan kallistuminen (toistaiseksi suhteessa halpaa) ja sitten jos lisärahoitusta edelleen tarvittaisiin leikkauksien jälkeen, niin osakeanti. En halua mitään prosentteja antaa, mutta tällä hetkellä näen tämän riskin pienenä.

Talenom on historiassa ollut pääomasijoittajan hallinnassa ja silloinhan yhtiötä vedettiin ihan massiivisella velkavivulla - ja käsitykseni mukaan ihan kunnialla. Mutta olihan se ihan eri eläin silloin, kun oltiin vain Suomessa ja kaikki oli selkeää. Kv-ulottuvuus tuo tähän ihan eri riskit.

En näe, että Espanjassa tullaan näkemään Ruotsin kaltaista “puskemista” omaan ohjelmistoon. Näkisin enemmän luonnollisena evoluutiona siellä ja se voidaan mennä enemmän orgaanisen kasvun ja asiakasyrityksien tarpeiden kautta, jolloin rinnalle tulee luonnollisena Talenomin systeemit. Espanjassa on jo toinen oma ohjelmisto, joka ilmeisesti toimii varsin hyvin ja on käsitykseni mukaan varsin laajasti käytössä (ei tarkkaa tietoa). Ei tietääkseni ole painetta äkkinäisiin liikkeisiin, ja varmaan Ruotsissakin tehtäisiin jälkeenpäin asiat eri tavalla. Nythän tämän 50 %:n puskun jälkeen Ruotsissakin aiottiin ottaa rauhallisesti loput siirtymät…

Se että tilitoimistolla on monia ohjelmistoja käytössä ei ole mitenkään kummallista. Suomessa pienellä toimistolla voi olla Netvisoria, Procountoria, Fennoaa ja ehkä tulevaisuudessa Talenomin softa yhtenä osana. Jos ne ovat vielä omia niin nehän voivat olla ratkaisuja eri segmenteille. Se ei ole optimaalista, mutta jos tuo oma softa tulisi asteittain rinnalle, henkilöstö oppisi sitä käyttämään ja toteaisi sen edut, niin nehän voisivat lähteä viemään asiaa eteenpäin (muutosvastarinnan sijasta).

Mutta ennusteissa ei ole tällä hetkellä Espanjassa siirtymää omiin ohjelmistoihin, poistumaa tai oletettua hyppyä tehokkuudessa tai kannattavuudessa. Ei ole tietoa, milloin ja millä aikataululla se tapahtuisi. Oletan että tapahtuisi asteittain, mutta jos ei tapahdu niin varmasti vipinää tulisi siinä kohdassa. Jos nyt ensin saataisiin Ruotsi kuntoon.

Kiitos. Tekemistä on itse kullakin.

8 tykkäystä

Ok, nyt ymmärsin. Tämä on valitettavasti paljon laajempi kysymys eikä liity pelkästään yritysostoihin, vaan koko maan tukiorganisaatioon ja toimintamalliin.

Jos nyt kärjistetään ja oikaistaan mutkia suoraksi kunnolla, niin Ruotsissahan Talenom lähti alunperin ostamalla hyviä tilitoimistoja. Sitten poimittiin näistä pienistä yhtiöistä avainhenkilöitä (perustaja / toimitusjohtaja) Ruotsin “johtoryhmään” ilman sen suurempaa tukiorganisaatiota Talenomin puolelta. Varmaan tämä kuulosti paperilla ihan hyvältä ratkaisulta, ei tule ylimääräisiä kuluja ja hiljalleen tuohon rakentuisi vahva runko paikallisia osaajia?

Tässä tapahtui käytännössä kaksi asiaa: 1) yritysostokohteen johtaja poistui yhtiöstä ja 2) siirtyi suuremman konsernin “johtoryhmään”, joka ei ollut läheskään aina oikea paikka hänelle. Ne on vaan ihan erilaisia tehtäviä. Pahimmillaan yritysostokohde menetti tärkeän avainhenkilön, josta muodostui painolasti maaorganisaation puolelle.

Sitten pohdittiin milloin ja miten lähdetään tuomaan ohjelmistoja ja toimintatapoja, mutta eipä tainnut olla softa lopulta silloin siinä kunnossa, että sitä olisi voinut viedä Suomen ulkopuolelle. Kokeiltiin erilaisia juttuja, olihan se TiliJaskan kevyempi mallikin joskus menossa Ruotsiin. Lopulta tehtiin iso arkkitehtuuriuudistus, rahaa paloi ja saatiin softa uudelle alustalle. Tässähän meni vuosia ja siinä välissä annettiin yhtiöiden toiminnan jatkua samoilla vanhoilla urilla, mutta oletettavasti ilman aiempaa yrittäjähenkistä vetoa.

Kasvatettiin iso massa toimistoja. Sitten lopulta todettiin, ettei tämä näin toimi. Pitää rakentaa oikea maaorganisaatio, jos halutaan saada homma oikeasti haltuun. Kuluja sisään ja uutta maajohtajaa ulkopuolelta. Muutoksia ruvetaan oikeasti ajamaan, muutosvastarintaa ja poistumaa. Sitten ollaankin vuodessa 2024.

Todellinen tarina on tietysti moniulottaisempi, mutta sorrutaan nyt jälleen yksinkertaistamiseen.


Suomeen verrattaessa täällä oli koko ajan 1) tukiorganisaatio ja johto lähellä, 2) ohjelmistot ja toimintatavat muutettiin suoraan ja 3) yleensäkin oli koko ajan selkeät pelisäännöt ja roolit. Ja tietysti Talenom tiesi Suomessa täsmälleen mitä teki. Nämä nyt ainakin keksin, mitä ei Ruotsissa tehty eikä olisi voinutkaan tehdä samalla tavalla.

Olisiko Suomen oppeja voinut silti soveltaa? Varmaan suurilta osin, jos olisi tehty ensin pohjatyöt kunnolla. Mutta ei kuitenkaan kokonaan. Espanjassa mentiin softan kohdalla erilaista reittiä ja se näyttää toimivan. Tukiorganisaatio laitettiin heti, ja varmaan nuo roolitukset on mietitty. Ja kyllä siellä Ruotsissakin on opittu. Eiköhän ne ole valtaosin alkupään yritysostoja, joissa asiat ovat menneet lopulta pahiten pieleen. Kokemuksesta sitä ihmiset oppii.

Jos kansainvälistyminen olisi helppoa niin kaikki kai sitä tekisi - kukapa rajoittaisi itseään tänne Suomen pienille markkinoille.

35 tykkäystä

Mielestäni varsin tarkka kuvaus asioiden kulusta :+1:

Sopisi sellaisenaan ultrarehellisen yhtiön historiikkiin tai tulevaan Inderesin kirjaan Suomalaiset pörssiyritykset kansainvälistymässä - mikä voisi mennä pieleen?

5 tykkäystä

Olisin odottanut johdolta tähän konkreettisempaa suunnitelmaa. Kuulosti, että nyt toimitusjohtaja käyttää aikaansa ohjelmistoliiketoiminnan kehittämiseen ja nettisivuilta nimen perusteella katsottuna henkilöstöjohtaja vastaa palvelubisneksestä. Jos ohjelmistoliiketoiminnasta aiotaan tehdä varteenotettava tukijalka ja arvonluoja, niin olisi syytä alkaa kommunikoimaan saas-metriikoita - tai ylipäätään selvittämään niitä. Vaikea uskoa, että vuosia inhouse-softan kanssa toimineet henkilöt ovat parhaita go-to-marketin tekijöitä tässä uudessa kehitysvaiheessa.

1 tykkäys

Minä voin antaa prosentteja. Yli 50%, jos yritys ei investoi epäorgaaniseen kasvuun. Yli 90% jos se niin tekee. Hatusta heitettyjä, mutta onhan tuo tase nyt aivan viimesillään.

Current ratio 1
Pitkää velkaa 97M€
Kassavirtaa aktivointien ja vuokrakulujen jälkeen 4M€

Siitä vielä osinkoa maksamaan. Pienikin yskäisy, niin tiukilla ollaan.

2 tykkäystä

Tuomo on tehnyt mainion lukemisen arvoisen tviittiketjun Talenomista. :slight_smile:

https://x.com/TuomoSaa/status/1885582877351399585

Loppuosa tviittiketjusta



19 tykkäystä