Siitä ajatukseni selviävät, mutta ehkä nostan pari asiaa, koska näissä oli mahdollisesti väärinkäsityksiä:
Frivisioinilla ei käsitykseni mukaan ole erityistä ohjelmistoteknologiaa, mutta sillä on laaja-alaista osaamista pienasiakassegmentille. Yhtiö on keskittynyt tähän segmenttiin koko historiansa ajan. Nostin tuossa kommentissa esille pienasiakaspalveluiden tuotteistamisen ja etämyynnin helppoina esimerkkeinä, mutta yleisesti sektorin tarpeiden ymmärtäminen Ruotsissa (mikä toimii ja mikä ei) on Talenomille varmasti tärkeää. Toisaalta Talenom voi tuoda pienasiakassegmenttiin kehitetyn teknologian tätä kautta varsin nopeasti Ruotsin markkinalla, jossa on nyt sopiva “alusta” sen kokeilemiseen. Tuon paketin lokalisointi on kuitenkin pienempi asia kuin koko järjestelmän.
Arvostus (EV/S 1x) on sinänsä helppo maksaa, kun Talenomin oma on 6x. Kun käyttävät vielä osin omaa osaketta niin tuo arvostusero on helposti hyödynnettävissä, vaikka kannattavuusero on tietysti myös massiivinen. Jos tuota kannattavuutta saadaan nostettua merkittävästi, niin tietysti valuaatio on lopulta hyvinkin alhainen. Kokoluokka joka tapauksessa pieni, joten ei tuo varmaan muuta sijoittajien näkemystä Talenomin tuloskasvunäkymästä tai hyväksyttävästä arvostuksesta.
Omalla tavallaan tämä kasvattaa mielenkiintoa pienasiakaskonseptin lanseeraukselle lokakuussa. Konseptille on valmiina kasvualusta myös Ruotsissa, joten potentiaalia ja toisaalta paineita on astetta enemmän. Ja toki tuolta mahdollisesti saadaan kehitysajatuksia myös Suomeen.
Muuten tuosta kommentista varmaan selviää kaikki tarvittava. Talenomin kasvu jatkuu ja yhtiö panostaa Ruotsiin ja pienasiakassegmenttiin kuten on kertonutkin. Pohjaa rakennetaan pitkälle aikavälille, ja nämä on kaikki suhteellisen hitaita prosesseja. Lokakuussa osaamme arvioida pienasiakaskonseptia paremmin, ja sitä kautta tämäkin yritysosto avautuu mahdollisesti vielä paremmin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että myös EV/S kertoimeltaan tämä kauppa oli kallein mitä Talenom on tehnyt. Ruotsin ensimmäisestä eli Wakersin ostosta maksettiin sama EV/S, yhtiön kannattavuus oli kuitenkin jo valmiiksi oikein hyvä ja kyseessä oli strategisesti todella merkittävä ostos. Alla yhteenveto tehtyjen yrityskauppojen arvostuksista, Wakersia lukuunottamatta EV/S kertoimet ovat olleet tosiaan selvästi alhaisempia.
Mutta joo, aika pienistä rahoista tässä sinänsä toki puhutaan, että maksetaanko tällaisesta yksittäisestä yrityksestä EV/S 1 vai 0,75. Se minkä itse näen pienenä riskinä on se, että näitä toteutuneiden kauppojen arvostuksia peilataan aivan varmasti kaikissa tulevissa kauppaneuvotteluissa, jolloin tällainen korkeampi arvostustaso ja tuloksesta välinpitämättömyys alkaa helposti pian kertautumaan ja nostamaan siten Talenomin nykyisen strategian riskitasoa.
Eipä tästä kuitenkaan tosiaan mitään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä vielä pidä varmasti tehdä, toivottavasti Frivisionilla on jotain sellaista jonka myös muut tilitoimistot ymmärtävät olevan arvokkaampaa kuin heidän oma liikevaihtonsa ja tuloksensa. Itsellä vain tällaisena numeroniilona sattuu silmiin tällaiset “epäjohdonmukaiset” kauppahinnat
Vuosi
Ostettava tilitoimisto
Liikevaihto
Käyttökate
Ostohinta
EV/S
EV/EBITDA
2018
Tilitoimisto K Ollila Oy
0,50
n. 0,1-0,2
n. 0,38
0,75
n. 2-3
2018
Tilitoimisto Tuloslaskenta Oy + ATT Yrityspalvelut Oy
Yhden vuoden perusteella yritysostokertoimien katsomiseen liittyy tietysti omat sudenkuoppansa, minkä lisäksi on aina tärkeää huomoida se lisäarvo, mitä yhtiö saa tai voi tuoda yhtiöön (esimerkiksi kannattavuusparannuksen muodossa). Jälkimmäisen arviointi on toki ulkoapäin todella vaikeaa ellei mahdotonta, kun joskushan pelkästään yhden kaverin osaaminen ja sen tuomat muutokset voivat olla todella arvokkaita - tai sitten se kaveri voi johdattaa ihan väärään suuntaan
Mutta jos jatkan hieman ajatuksiasi, niin on varsin helppo nähdä tapahtumaketju, jossa nuo kertoimet lähtee salakavalasti nousemaan. Jos sortuu liikaa tuijottamaan omaa arvostustasoaan ja ajattelemaan tuota arvostuseron hyödyntämistä, niin pidemmällä aikavälillä huomaakin omistavansa hyvin keskinkertaisia yhtiöitä ja oman kannattavuuden olevan paineessa. Lyhyellä tähtäimellä nämä eivät näy ja monesti “markkinat tykkää” näistä liikkeistä, mikä voi johdatella sulavasti tälle polulle…
Kuinka paljon keskustelet Juha esim Talenomin johdon kanssa tällaisista asioista? Tässä voisi olla myös Inderesin yksi hyöty nostaa esiin tällaisia näkökulmia johdolle…
Toki uskoisin että lähtökohta on nostaa yritysostojen kannattavuus konsernin tasolle kun asiakkuudet siirretään kokonaisuudessaan samalle palvelualustalle…
Kyllä me aktiivisesti keskustellaan johdon kanssa. Pääosin tietenkin kuunnellaan ja keskustellaan heidän näkemyksistä ja ajatuksista, mutta kyllä minä myös oman näkemykseni kerron ja ainakin koen, että sille annetaan yleensä myös painoarvoa. Johdon suunnitelmien, arvioiden ja näkemyksien haastaminen kuuluu mielestäni analyytikon tehtävään. Sillä tavalla oppii, eikä ne suunnitelmat kovin hyviä varmaan ole, jos niitä ei voida perustelemaan.
Toki tässä yhtiö- ja aihekohtaiset erot ovat suuria, kuten varmasti voitte arvata. Toisia kiinnostaa minun näkemykset enemmän ja toisia vähemmän. Ihmisiähän me kaikki ollaan, ja on luonnollista, että toisten kanssa yhteistyö myös sujuu toisia paremmin. Joskus minulla ei ole aiheeseen mitään annettavaa, enkä minä silloin lämpimikseni jakele mutu-mielipiteitä. Joskus on (tai koen niin), ja silloin molempien ymmärrys voi parantua, kun saadaan (mahdollisesti) erilaisia näkökulmia.
Tuo oli yleisluontoista kommentointia. Talenomin osalta totean vain, että minulla on johdon kanssa mielestäni erittäin hyvä ja avoin dialogi molempiin suuntiin. Huomioiden tietenkin se, etten minä saa mitään tietoa, joka minulle ei kuulu.
Vähän off-topic, mutta tämä on erittäin tärkeä ja arvostettava taito mielestäni. Jos ei ole mitään lisättävää, voi myöntää että ei tiedä, ja kuuntelee niitä jotka tietää. Joidenkin ihmisten ylpeys ei sitä usein kestä
Viimeisimmän kaupan perusteella voisin kyllä ottaa Talenomin hinnoittelemaan yritykseni jos olisin sitä myymässä. En kuitenkaan toista yritystä ostaessani käyttäisi heitä ostokohteen arvioinnissa. Frivisionilla seitsemän tytäryhtiötä eli keskimäärin noin kolme työntekijää/yritys. Henkilöstön vaihtuessa riskit melkoiset. Tuloksen perusteella ja tekstistäkin ilmennyt, että asiakkaat heikkoa katetta tuovia yksinyrittäjiä. Tuolla tulostasolla ei mene kuin noin 233 vuotta, kun ostos maksettu, näin lyhyllä tukkikirjanpidolla arvioituna. Kiitos kuitenkin. Tuo lisäkauppahintasopimus sai kyllä nauramaan kyyneleet silmissä.
Mitäs kommunismia tällainen. Ei muuta kuin speksit miten data pitää toimittaa ja se on sitten firmojen huoli miten toteuttavat. Kaupalliset toimijat kuten Talenom varmasti tarjoavat palveluja verottajan speksejä vastaan.
Larsen & Co hankintahinta 1 Me ja EBITDA 0,22 Me. Näiden lukujen valossa ihan ok kauppa. Mietin vaan onko tämä uusien osakkeiden tuuppaus markkinalle normaali käytäntö (diluutio 0,1%).
Pitäähän sitä ostettavan firman johtoa sitouttaa. Osakkeen arvostustaso kun on vielä suolaisen puolella niin tällaisilla minimaalisilla diluutioilla ei hirveästi ole merkitystä
Itse en ihan niin paljoa, mutta tässä kuitenkin kommentti tännekin:
Käsitykseni mukaan tässä yritysostossa ei tosiaan ole mitään ihmeellistä teknologiaa tai muuta osaamista, mitä Talenom kovasti haluaisi. Se näkyy tuossa arvostuksessa, mikä on aikalailla “peruskauraa” tasolla. Talenomille tietenkin hyvä kauppa, jos integraatio onnistuu ja kannattavuutta saadaan edelleen parannettua omilla toimilla. Ja tietenkin järjestelmään lisää volyymia!
Joo-o, markkina tosiaan suorastaan riehaantui uutisesta. Arvostustaso oli kyllä oikein mukava tämän kokoiselle kaupalle, mutta olisikohan jollekin muullekin osunut silmään erityisesti boldattu kohta uutisesta…
“Kaupan myötä saamme vahvistusta myös ulkomaisten, erityisesti saksankielisten asiakkaiden sekä elintarviketeollisuuden yritysten palvelemiseen.”
Joko tässä aletaan petaamaan Saksaan laajentumista, vai onko saksankielinen asiakassegmentti Suomen markkinassa ihan mainitsemisen arvoisen kokoinen
Tuo varmasti sattui silmään, mutta kyllä tästä ollaan vielä todella kaukana Saksaan laajentumisesta. Mitä nyt yhtiön kanssa juttelin, niin enemmän he elintarviketeollisuudesta juttelivat uutena mahdollisena vahvuusalueena. Saksa oli mielestäni enemmän kuriositeetti, mutta kansainvälinen kulma on tietysti aina mielenkiintoinen.
Oma tuntumani on yleensäkin, että Saksan laajentumista (josta on spekuloitu pitkään) on nyt hieman keskusteluissa jarruteltu, ja keskitytty Ruotsiin. Sitten jos Ruotsi saadaan rullaamaan “volyymissa” ja omillaan, voi olla seuraavien askelien aika. Omassa mielessäni marssijärjestys on siis varsin selkeä, mutta voin olla väärässä
Pitkässä pelissä Saksa toki varmasti kiinnostaa, ja ajan kanssa pienetkin askeleet ovat tietysti eteenpäin. Ja tietysti vastaan voi tulla nopeastikin houkutteleva mahdollisuus, jolloin kaikki voi nytkähtää voimalla. Joka tapauksessa Saksaan laajeneminen olisi mielestäni pakko tehdä paikallisen yritysoston kautta, ulkoapäin järjestelmä ei näkemykseni mukaan aukene.
Noin yleisesti näitä suomalaisten yrityksien kansainvälistymistä seuranneena sanoisin, että hiljaa hyvä tulee. Hätäilemällä on sitten saatu rönsyjä ja ongelmia. Hieman siis toivon, että Talenomilla pysyy maltti mukana, vaikka moottoritie olisi kuinka kuuma
