Tj haastattelu katsomatta, mutta olikohan se ruotsin 80% asiakkaista helposti omiin järjestelmiin asiakkaiden kpl määrä vai liikevaihdon osuus asiakkaista? Isommat enemmän fortnoxilla?
Myynti tiimiä tuplaillaan vuosittain, niin oletettavasti siinä saadaan orgaanisesti sitten sitä tulosparannusta suoraan omiin järjestelmiin, mutta vie aikaa toki. Se kai se suurin driverin jatkossa on noiden 80%lisäksi?
@Juha_Kinnunen , mikä 80%
Tuoretta Danske Bankin analyysiä:
We trim our 12M valuation range for Talenom to EUR9.5-11.5 (EUR10.00-12.00 previously), on
the back of lower near-term (2022-24E) profitability estimates. On a longer-term investment
horizon, we note that the case looks more attractive now than previously, indicated by our DCF
valuation of EUR15.5/share (EUR13.5/share previously) with WACC of 7.9% and long-term
growth assumptions between 5-10%. We believe that the fast-growing and highly scalable
Nordic SaaS peers continue to provide a good, aspirational valuation framework for Talenom.
Kyllä mutta vipu vaikutus jää saavuttamatta jos ensin ostetaan ne omat osakkeet. Eikä tehdä osake antia johon Juha tässä videossa viittaa. Jossain tuota on avattu paremminkin mutta en löytänyt sitä.
Talenom: Paljon mahdollisuuksia, kovalla hintalapulla - YouTube
Jos tuota vielä vähän pureskelee niin isoilla JOS sanoilla. Jos hommat menee ihan nappiin ja noi kasvu- ja kannattavuusluvut(30% liikevaihto jne.) pitävät vaikka sen 5vuotta. Jos osinkoa nostettaisiin sentillä per vuosi, niin sittehän tuo “kasvava osakekohtainen osinko” pitäisi paikkansa. Ei kovin todennäköistä Suomessa kyllä. Sittempähän Sinkot ja muut saisi kasvavan osinkonsa.
Osakkeen käyttäminen valuuttana mielestäni ihan hyvä kunhan kertoimet on hyvät ja tarkoitus sitouttaa vanhat tekijät uuteen firmaa. Näkyvyys näihin lockuppeihin ja muihin juttuihin on kyllä aika heikko.
Pidän itse ainakin nää omat laput nyt jonkun aikaa ja pureskelen lisää. Ehkä tankkailisin jossain 7-8e tienoilla, mutta siitä kasvusta olis kiva saada vähän näyttöä.
Komppaan DBtä, minustakin Talenom näyttää nyt aiempaakin houkuttelevammalta, kun pöytään lyötiin rohkeat tavoitteet. Ite uskon johtoa, kun sanovat, että Ruotsin kehitys on hanskassa. Turha jäädä odottelemaan (hukkaamaan vuosia) ja vakuuttamaan epäileviä piensijoittajia, että tulokset kyllä kehittyvät luvatusti. Ym regulaation/digisiirtymän seurauksena Eurooppaan on kypsymässä mehukas pihvi, jota on syytä lähteä haarukoimaan pikimmiten, etenkin kun yhtiö itse kokee olevansa siihen valmis. Toivottavasti seuraavalla markkina-alueella puhutaan saksaa.
Vaikkakin vaikeita aikoja, nämä ovat otollisia aikoja lähteä mukaan sijoittamaan, kun markkina ja sen myötä analyytikot näkevät lähinnä uhkia, vaaroja ja riskejä. Ennemmin tai myöhemmin on taas ne ajat, kun suosituksia nostellaan kilvan osakekurssien perässä.
Jostain syystä tämä Talenomin uusi strategia menin niin tunteisiin, että päätin tutkia sitä lisää. Loin sen rinnalle toisen todellisuuden johon on rakennettu varjostrategia siten, että Talenom jatkaisi toimintaansa vain Suomessa ja Ruotsissa.
Perustan laskuni johdon kommentteihin, joista tein seuraavat oletukset:
Toimitusjohtaja sanoi, että Suomen käyttökateprosenttia voi vielä hieman parantaa. Se on ollut viimeaikoina 37-40%, joten asetin luvuksi 40%.
Ruotsista toimitusjohtaja on sanonut seuraava:
a) Tänä syksynä 40% siirtyy digitaalisiin palveluiihin
b) Digitaaliset palvelut alkavat tuottamaan parempaa käyttökatetta 6kk:n jälkeen ja saavuttaa täyden käyttökatteen 3 vuoden kuluttua aloittamisesta.
Laskin Ruotsin käyttökatteen niin, että ko. vuonna kertynyt uusi liikevaihto tuottaa 10% käyttökatetta (tänä vuonna se on ollut kutakuinkin sen verran tähän mennessä), vuoden vanha liikevaihto tuottaa digitalisoiduttuaan 15% käyttökatetta, kaksi vuotta vanha 20% ja kolme vuotta digitalisaatiossa marinoitunut liikevaihto 30%. Otin huomioon siis tuon tämän vuoden 40% siirtymisen.
Muuttujana pelasin liikevaihdon kasvulla ja kokeilin mallata lukuja niin, että ne menisi lähelle uuden strategian tavoitteiden mukaista käyttökatetta.
Suomen liikevaihto on kasvanut tänä vuonna 15%. Varjostrategiassa se laskee ensin 10%:iin ja myöhemmin 5%:iin.
Ruotsin liikevaihto on kasvanut tänä vuonna 75%. Varjostrategiassa samaan konsernin käyttökatteesen riittää 45-50% kasvu.
Tässä tulokset taulukoituna.
Vertailun vuoksi, Juhan viimeisimmät luvut ennen strategiapäivitystä.
Myönnän, etten osaa arvoida kasvusta johtuvia kuluja kovin hyvin, joten laskuissa saattaa olla oleellisiakin virheitä. Luvuista huomaa, että samaan käyttökatteeseen pääsemiseksi riittäisi hidastuva kasvu. Uudessa strategiassa kiitorata on pitempi ja hillotolppa suurempi. Varjostrategiassa on riski todennäköisesti pienempi. Varjostrategian lopussa Ruotsin liikevaihto on 56 meuria, joka on vielä reilut puolet Suomen liikevaihdosta. Ruotsin markkina on käsittääkseni kaksikertaa Suomen markkinaa suurempi, joten sielläkin olisi vielä kiitorataa jäljellä.
Toivon haastoa näille laskuille. Korostan kuitenkin, että käyttökatteen osalta se perustuu toimitusjohtajan kertomaan.
Edit: päivitetty linkki
Kumman strategian sinä valitsisit?
Hyviä ja mielenkiintoisia laskelmia. Sen verran kuitenkin kommentoisin, että uuden strategianhan ei sinänsä mitenkään pitäisi muuttaa noita varjolaskelmiesi lukemia. Eli pohjimmiltaan kysymyksesi itseasiassa on, että halutaanko Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoista ja niihin tehtävien investointien jälkeen käteen jäävä kassavirta jaettavaksi omistajille vai investoitavaksi uusiin lähtöihin, jotka mahdollistavat kasvun jatkumisen myös seuraaviksi 10-20 vuodeksi eteenpäin.
Itse näen kovin mielelläni, että yhtiö investoi kasvuun jos/kun kannattavaa kasvu-uraa on kynnettävänä. Talenomilla on hyvä näytöt siitä, että kilpailuetua ja kannattavaa kasvua on osattu rakentaa pitkäjänteisesti ilman pörssin raadollisen kvartaaliajattelun häiritsemistä. Jatkakoot samalla tiellä uuden strategiansa mukaisesti minun puolestani, mutta pakkohan tässä kuitenkin hereillä on sijoittajana olla, jotta yhtiö pysyy tekemässä lestissään ja etenee uusien maiden suhteen suunnitelman mukaisesti suht rauhallisesti ja pitkäjänteisesti. Isoja ammuksia jos lähdetään kertaheitolla ampumaan uusiin maihin, niin sitten täällä alkaa varoituskellot soimaan.
Aivan loistava näkökulma ja kvartaaliveijareille tuntematon periodi 10-20 vuotta!
Tosi compounder kasvaa piiitkäään.
Näinhän se on. Jos käteenjäävä kassavirta investoitaitisiin pelkästään Ruotsiin esim siten, että
Varjostrategia2: kasvu pysyisi samana kuin tänä vuonna
Varjostrategia3: konsernin liikevaihto kasvaisi samat 30% kuin nykyisessä strategiassa,
niin luvut näyttäisivät kuten alla.
Tuollaisen kasvun ylläpitäminen yhdessä maassa voi olla kovin haasteellista. Siinä varmaan alkaisi ostettavan tavaran hintakin nousemaan. Lisäksi myös kiitorata lyhenisi kovaa vauhtia.
Miten analyytikko näkee Euroopan osalta kilpailutilanteen? Mitkä on Talenomin mahdollisuudet olla realistisesti se Top-3 toimija, joka jakaa markkinan tulevaisuudessa?
Suomessa Talenomin tapa yhdistää konsultointi ja ohjelmistot on erottava tekijä kilpailussa. Ei taida muita olla, jotka niin systemaattisesti myllyttää sekä palvelua että ohjelmistoa asiakaskenttään. Visman ja Accountorin ohjelmistot pyrkivät haalimaan tilitoimistoja asiakkaaksi ja tekevät keskitetysti tuotekehitystä näihin ohjelmistoihin. Mutta kenen intressien mukaisesti? Isoimman ketjun? Aktiivisimman tilitoimiston? Onko muilla toimijoilla Suomessa aitoja intressejä laajentua ulkomaille? Saako Talenom Suomesta kirittäjää uudelle strategialle? Onko ulkomaalaiset toimijat (Sage, Xerox, QuickBooks) ne, jotka kilpailee Talenomia vastaan tässä uudessa strategiassa?
Käsittääkseni Talenom tekee asiat Suomessa siksi niin hyvin, että taustalla on erityisen hyvät prosessit ja näkemys automatisoida turhia asioita prosesseista, että puhtailla ohjelmistotaloilla on vaikeuksia pysyä perässä sekä intressit kehittää toimialaa rajalliset (vrt. monella varmaan intressi saada ohjelmisto kaupaksi huolimatta siitä, mikä on esimerkiksi ohjelmiston mahdollistaman automaation käyttöaste). Toimiiko sama dynamiikka kansainvälisesti ja ovatko kilpailuedut tismalleen samat?
Jos vastaus on ‘kyllä’ ja Talenom omaa teoriassa hyvät edellytykset toistaa konseptia maassa kuin maassa, on tässä mielestäni yksi Suomen potentiaalisimmista vientituotteista. Jos taas markkinat vaativat niin paljon erikoistumista per maa (mihin viittaisi se, että Suomen perämarkkinoilla on ollut aika hiljaista noilla mainitsemillani kv-ohjelmistoilla), niin silloin on riski että tässä on edessä vuosien korpivaellus.
Katsoin vasta nyt tj. Haastattelun. Olipas se. Myönnän että kyllä itse innostuin aika lailla 
.
Olen valmis uhraamaan muutaman vuoden tuloksen skaalautumista kasvun alttarille!
Alla on kuitenkin niin vahva Suomi ja eiköhän Ruotsikin tule toimimaan.
Oho…uus avaus
Talenom Oyj Lehdistötiedote 23.12.2022 klo 10.00
Talenom laajenee Italiaan ostamalla tilitoimisto Studio Gavazzin liiketoiminnan
Talenom Oyj on sopinut ostavansa Milanossa Italiassa toimivan tilitoimisto Studio Gavazzin liiketoiminnan. Kaupan myötä Talenom aloittaa toimintansa Italian markkinoilla. Ostettava liiketoiminta siirtyy osaksi Talenomia 1.1.2023.
Italian tilitoimistomarkkinan koko on arviomme mukaan noin 12 miljardia euroa, ja tilitoimistoja on Italiassa yli 64 000. Italiassa on noin kuusi miljoonaa yritystä, joista yli 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrityskauppa avaa Talenomille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa yhdelle Euroopan suurimmista markkinoista ja olla mukana tekemässä Italian tilitoimistoalan digitalisaatiota.
Talenomille siirtyvä liikevaihto ostetusta yhtiöstä on vuositasolla yhteensä noin 0,6 miljoona euroa. Yritys työllistää yhteensä kymmenen henkeä, ja he jatkavat Talenomin palveluksessa.
Hankinnalla ei ole lyhyellä aikavälillä merkittävää vaikutusta Talenomin taloudelliseen asemaan tai tulevaisuuden näkymiin.
”Olen todella innoissani avauksestamme Italiaan. Italian markkinat ovat digitalisaation murroksen kynnyksellä, jossa selkeälle ja konseptoidulle yrittäjän talousrutiineja helpottavalle toimijalle on tilausta. Avainhenkilöiden luja usko Talenomin vahvuuksiin ja kykyyn muuttaa yhdessä toimialaa mahdollisti yrityskaupan toteuttamisen. Toivotamme uuden toimiston lämpimästi tervetulleeksi Talenomille”, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Otto-Pekka Huhtala.
Talenom yhdistää ainutlaatuisella tavalla ohjelmistokehityksen ja tilitoimistoalan osaamisen. Yhtiön tavoitteena on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin Suomessa ja Euroopassa.
Olis hauska vähän tietää taustoja miksi juuri Italia, paitsi markkinan koko. Espanjan avaus oli suht looginen koska harmaan talouden kitkeminen ja alkeelliset kirjanpidot, onkohan Italiassakin vähän sama juttu ton alkeellisuuden kanssa kirjanpitohommissa/tarvetta muuttaa prosesseja.
Talenomin Euroopan valloitus ottaa isoja askelia, vaikka yrityskauppa sinällään onkin kooltaan pieni. Alkaa Talenom olemaan tuotto- ja riskiprofiililtaan hieman erilainen osake kuin mitä muutama vuosi sitten 
Pessimisti itsessäni näkee riskin liian nopeasta kasvusta ja monen maan haltuun ottamisesta yhtäaikaisesti, mutta ostan kyllä toimitusjohtajan puheet siitä että alan digitalisaatio on nyt eikä tulevaisuudessa. Eli myöskin nyt nämä liikkeet pitää tehdä, ja onnistuessaan potentiaali on valtava.
Itseäni vähän hirvittää tämä maantieteellisen laajentumisen vauhti, mutta uskon että tämä on silti riski joka on perusteltua ottaa. Toivottavasti kaikki menee putkeen, integraatio onnistuu ja yrityskulttuuri voidaan monistaa myös kauas Italiaan ja Espanjaan.
Tämä
Ja tämä
Hyvähän se on aloittaa ajoissa uusia maita, mutta moneenko maahan pystyy panostamaan samanaikaisesti? Lienee kuitenkin perusteltua takoa, kun rauta on kuumaa. On täälläkin taidettu puhua siitä, että Suomesta pitäisi useammin uskaltaa yrittää kansainvälistymistä.
Italia on ainakin euroopan maista edelläkävijä digitalisaatiossa tällä sektorilla ja pari vuotta sitten siellä määrättiin “verkkolaskupakko”:
Eli siis jos haluat Italiassa yritystoimintaa harjoittaa, on pakko ottaa jonkun palveluntarjoajan softa käyttöön jossa verkkolaskujen lähetys ja vastaanotto on mahdollista. Loogisinta kaiketi ainakin Talenomin mielestä on että tuo palveluntarjoaja tarjoaa samalla kirjanpidon ja muun taloushallinnon.
Mutta kuten moni tossa yllä onkin jo todennut, myös itseäni vähän hirvittää tämä melko hötkyilyltä vaikuttava kansainvälinen laajentuminen, ilman mitään tuloksia (ainakaan ulospäin näkyviä) edes Ruotsista jossa ovat jo hetken operoineet.
Hallituksen puheenjohtaja on ainakin innoissaan ja luottaa tehtyyn markkinatutkimukseen sekä Talenomin mahdollisuuksiin.
Eihän noissa tavattoman suuri riski ole. Jatkavat itsenäisesti toimintaa ja liiketoiminta pysyy suht samanlaisena. Maaorganisaation rakentaminen toki syö kannattavuutta alkuvaiheessa ja softakehitys aiheuttaa kuluja. Tuskin nuo venettä kaatavat, vaikka liiketoiminta ei lähtisikään lentoon
Taitaa yllättävän paljon kustantaa maan toimintatapoihin ja lainsäädäntöön perehtyminen ymmärrettävästi. Myös siten, että asiat saadaan ilmaistua riittävän selkeästi softapuolelle. Toki jos ostetaan järkevällä hinnalla kannattava yritys niin ei siitä nyt mitään merkittävää kuluerää muodostu, mutta kun pitäisi joskus alkaa enemmänkin maassa puuhailemaan, niin asioiden selvittely vie myös paljon resursseja. Toki summat voivat olla edelleen yritystasolla pieniä, mutta voivat myös toisaalta sitoa oleellisten henkilöiden resursseja jostain muualta. Jos asiat tapahtuisivat itsestään niin sittenhän olisi sama ostaa vaikka kymmenestä maasta jo toimistot odottelemaan parempia aikoja?
Samaa mieltä. Tilitoimistoalalla liiketoiminnan ajaminen reilusti ja pysyvästi tappiolle on varsin vaikeata, joten näkisin uusien maiden avaamisen riskinä vain sen, että hukataan muutama miljoona ja muutaman henkilövuoden suuruinen työpanos, jos uudessa maassa ei päästäkään odotetusti menestymään. Vaa’an toisella puolella taas on mahdollisuus rakentaa uutta Suomen kaltaista menestyvää liiketoimintaa vanhalla ja tutulla konseptilla. Jo pelkästään Espanjassa ja/tai Italiassa kunnolla onnistuessaan Talenomilla olisi edessään todella pitkä baana Euroopan valtavilla tilitoimisto- ja taloushallintosoftamarkkinoilla. Tähän tarvitaan kuitenkin vielä näyttöjä.
Talenomin mahdollisuuksia ja niihin liittyviä riskejä tulee tietysti jatkuvasti punnita, mutta näkisin, että Huhtalan esille tuoma rauhallinen ja suunnitelmallinen laajentuminen sisältää huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä. Sellaista tilannetta, jossa koko organisaatio lamaantuu jatkuvien yritysostojen ja holtittoman laajentumisen myötä, täytyy kuitenkin varoa, sillä riskinä on menettää arvokasta etulyöntiasemaansa kilpailijoille.
