Kiitos Ollille ja Juhalle pallon päällä olemisesta - taas kerran 
Tästä hyötyvät kaikki maallikko-masset setä mukaan lukien 
Maallikko-kyssäri: Onko Talelle parempi ostaa näitä pikku-toimistoja ja integroida ne omaan järjestelmäänsä vaiko houkutella näitä pikku-toimistojen asiakkaita suoraan TiliJaskaan mukaan?
Masse-setä, FA, Kirjanpito on nk. “aina voittava” konsepti 
Tilitoimistoissa taitaa olla aika lailla inertiaa vaihtaa tarjoajaa. Jos kaikki rullaa niin kukaan ei halua koskea koko roskaan ellei ole aivan pakko - yrittäjillä on ihan tarpeeksi Oikeitakin Huolia joihin pistää sitä energiaa…
Eli pieniä tarjoajia ostamalla saa oikeastaan ostettua asiakkaita.
Voisko talenom onnistua ostamaan joskus jonkun isomman kilpailijan. Jossain vaiheessa pidin siivua Aallon groupista siltä kannalta katsoen, että siitä voisi tulla hyvä pulska saalis jollekin…
Massen kyssäriä mukaillen:
Onko Talenomin sijoitus-casen kannalta edes hyvin merkittävää tuleeko kasvu orgaanisin panostuksin vai ostamalla?
Tällä tahdilla voidaan hyvin kasvaa yli 20% vuoteen epäorgaanisestikin. Tottakai siitä kasvusta maksetaan, mutta nämä kaupat tuovat merkittävää omistaja-arvoa, kun a) kertoimet venyvät b) ostohinnat ovat edullisia c) ostoon käytetään omaa kalliihkoa osaketta ja d) ostettavien kohteiden kannattavuudet paranevat osana Talenomia.
Ajatusleikki: Voisiko pelkkään epäorgaaniseen kasvuun nojaavaan liiketoimintaan hyväksyä yhtä leveät kertoimet, kunhan kasvu on samalla uralla?
Ainakin osakedilutaation verran tulisi vaatia parempaa tuotto-odotusta epäorgaanisella.
Jos ostokohde on P/S 1 ja osana talenomia ajan kanssa muuttuu P/S 7 kohteeksi
Omilla osakkeilla ostettuna ostettu prosentti dilutoi osakekantaa 0,14%
→ 20% epäorgaaninen kasvu vastaisi noin 17% orgaanista kasvua arvoltaan.
Jos taas ostokohde on ostettu P/S 2 tasolla
→ 20 % epäorgaaninen kasvu vastaa 14% kasvua.
2021 Talenomin kasvaessa n. 25%
Viimeisen vuoden aikana ostetut liiketoiminnat on ostettu km. P/S 1,2 (ihan kaikkia kauppahintoja ei ole julkistettu). Kasvusta n. 2/3 epäorgaanista. → Talenomin 25% kasvutahti vastaisi 22% orgaanista kasvua.
Kaikkea ei toki ole ostettu omalla osakkeella vaan myös käteisellä. Se vähän muuttaa laskelmia.
Teesi: Talenomin kasvu 2021 tuottaa enemmän omistaja-arvoa kuin 2018 ja 2019 n.18% pääosin orgaanisesti tapahtunut kasvu.
@Juha_Kinnunen - Ovatko nämä mietinnät yhtään oikeilla jäljillä?
Kannattaa myös muistaa, että ei Talenomin orgaaninenkaan kasvu ihan ilmaista ole, sillä orgaaninen kasvu ei tapahdu millään word of mouthilla vaan myyjien toimesta.
Osana Talenomia ostettujen kohteiden tehokkuus paranee, mutta se mikä unohtuu on Talenomin tapa kehittyä.ja kehittää toimintaa.
Talenomilla on ison talon palvelut ja valikoima. Firma pystyy tarjoamaan laki, neuvonta ja veropalveluita.
Lisäksi kirjanpitäjän työkalupakissa on paljon lisäarvopalveluita, joita pieni toimisto ei pysty tarjoamaan.
Eli tehostuu ja lisäpalvelut tuovat mukavasti kasvua ja omistaja-arvoa 
Kyllähän tämä strategia tietysti paperilla toimii oikein hyvin. Yritysostoissa on tietysti omat haasteensa ja integraatiot vaativat paljon työtä ja aikaa. Eihän se kannattavuusparannuskaan tietenkään tule ilman järjestelmiä, prosesseja ja uudenlaista tekemistä. Kokemuksen ja tehokkaan prosessin myötä voidaan varmasti tehdä enemmän mitä aiemmin ilman ongelmia, mutta rajansa tälläkin on.
Jos lähtee liikaa ahnehtimaan, voi ruveta tinkimään ostokohteista ja integraatiosta - yhtäkkiä kannattavuudet eivät parane ja nurkissa alkaa olemaan ongelmia. Pörssihistoriassa on paljon negatiivisia esimerkkejä siitä, että on lähdetty rönsyämään liian aggressiivisesti ja sitten johdon aika onkin mennyt tulipalojen sammutteluun liiketoiminnan kehittämisen sijaan. En usko, että tämä olisi siis Talenomissa ongelma, koska fokus on tiukka ja yritysostot osuu ydinliiketoimintaan. Silti resurssit on rajallisia integraatiossa, joten mutkia voidaan vetää suoriksi jos kuormaa tulisi liikaa. Huono integraatio taas voisi johtaa siihen, että kuormasta tippuu merkittävästi sekä asiakkaita että työntekijöitä. Silloin tuo omistaja-arvon luominen ei olekaan niin selvää.
Lisäksi on tietysti aina se riski, että maksaa yksinkertaisesti liikaa. Tämän takia tuo “multippeli arbitraasi” on myös jossain määrin vaarallinen. Paperilla kaikenlaiset yritysostot näyttävät helposti omistaja-arvoa luovilta, minkä takia tärkeää pysyä tiukkana ostohinnoissa.
Pointtina varmaan vain se, ettei yritysostojakaan voi tehdä määräänsä enempää. Vaikka oma osake antaisi periaatteessa taloudellista resurssia lähes rajattomasti, muut kriittiset resurssit ovat kuitenkin rajallisia ja ilman niitä yritysostot eivät todennäköisesti onnistukaan ihan aiempaan malliin. Mielestäni olisi hyvä, jos orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun välillä olisi hyvä balanssi.
Tämä on totta, eli kasvusta joutuu tällä toimialalla maksamaan joka tapauksessa. Kysymys on vaan kuinka paljon. Kyllähän orgaaninen kasvu olisi kaikesta huolimatta se turvallisempi tie, ja on se ollut Talenomin mukaan myös edullisempi ainakin aiemmin. Uskoisin, että on edelleen, jos ja kun kuitenkin halutaan pitää orgaaniseen kasvuun vaadittava myyntikoneisto. Onhan siitä kiinteäkin kustannusta.
Mielestäni orgaanisen kasvun suuri vahvuus on se, että siinä onnistuminen kertoo kuitenkin myös Talenomin liiketoimintamallin ja tarjonnan kilpailukyvystä - pystyy osoittamaan asiakkaille selkeät edut ja oletettavasti myös todistamaan paremmuutensa, jos perälauta ei kauheasti vuoda. Orgaaninen kasvu on siten osoitus kilpailukyvystä - yritysostohan voi tehdä kuka tahansa, joka on riittävästi valmis maksamaan. Tässä mielessä arvostaisin kyllä itse orgaanista kasvua ja aktiivisella uusmyynnillä voitettuja asiakkaita enemmän. Mutta jälleen, hyvä balanssi lienee se paras vaihtoehto.
Olen joskus pohtinut ja kysellyt siitä, olisiko esimerkiksi Talenomin ja Rantalaisen yhdistyminen mahdollista tai järkevää. Talenomin suunnalta innostusta ei ole ollut, enkä siis usko, että tämä olisi realistista. Vuosia sitten Accountorin tilitoimistopalvelut olivat epävirallisten tietojen mukaan myynnissä pitkäänkin, mutta niistä pyydettiin aivan liikaa. Siellä oli siis jo tehty strateginen valinta keskittyä softaan, mutta aikoinaan tuo laaja verkosto kasattiin yritysostojen avulla. En kyllä oikein usko oikein myöskään Aallon hankintaan, yhtiön arvostustaso on ihan eri luokkaa mitä Talenom on “tottunut” maksamaan. Ja eiköhän Aallon-porukkakin haluta katsoa tarinaa vielä paljon pidemmälle eteenpäin.
Konsolidaatio on toimialalla edelleen kesken, ja eiköhän se pienemmässä päässä ensin tapahdu. Sen jälkeen kun murros alkaa olla edes suurelta osin, varmaan ruvetaan miettimään tarkemmin isompia palasia. Talenom pärjää näkemykseni mukaan erittäin hyvin myös ilman “suurempia liikkeitä”, mikä antaa sille hyvän position sitten tuohonkin vaiheeseen. Mutta eiköhän siihen mene vielä vuosia… 
Vähän omaa pohdintaa Talenomista:
Mitä mieltä Juha Kinnunen ja toisaalta myös foorumin kanssajäsenet ovat nykyarvostustasosta ja siihen leivotuista odotuksista? Päällisin puolin arvostus näyttää hyvinkin kireältä (esim. 2023e p/e 30), mutta olisiko kyseessä kuitenkin näilläkin hinnoilla houkutteleva pitkän aikavälin case? Alla tutkittu Talenomin sijoituscasea Inderesin lukujen ja ennusteiden pohjalta, mutta käyttäen myös omaa arviointia tulevista yrityskaupoista (jotka vaikuttavat olevan aika säännöllisiä ja ennustettavia) ja uusista konsepteista saatavista tuotoista. Kannattavuuden arvioimisen jätän ammattilaisille, joten tutkitaan nyt lähinnä liikevaihdon kasvua ja oletetaan, että marginaalit pysyvät samoina tai hieman paranevat.
Ensinnäkin Kinnusen ennusteet ovat mielestäni varsin konservatiivisia sisältäen lähinnä oletuksen vahvan orgaanisen kasvun (~15% liikevaihdon kasvu per vuosi) paluusta 1-2 vuoden kehnomman orgaanisen kasvun jälkeen. Tämä ei ole todellakaan syytös Kinnusta kohtaan, sillä tiedän, ettet ole ottanut ennusteissasi huomioon tulevien vuosien yrityskauppoja, jotka näyttävät saavan yhä suuremman roolin Talenomin kasvutarinassa. Näkemykseni mukaan >20% vuotuiseen kasvuun päästään varsin helposti yritysostoilla (nykymarkkinoilla ja muualla Euroopassa) sekä oman myynnin palautuessa koronakuopasta. Riippuen yritysostotahdista mahdollisuus on vielä isompiin kasvuloikkiin.
Suhteellisen ennustettavan ~15% liikevaihdon kasvun lisäksi osakkeenomistaja saa optiona (toki hinta on suolainen, joten onko optio?) Talenomin uudet liiketoiminta-alueet ja konseptit. Uusilla konsepteilla tarkoitan nyt Talenom Kevytyrittäjää, Tilijaskaa/Konto Kallea, rahoituspalveluja sekä kirjanpitäjästä konsultiksi -kehitystä. Talenomin aikaisemmat konseptit eivät ole ainakaan vielä lähteneet lentoon, joten track-record niiden suhteen on jokseenkin heikko, toistaiseksi. Kaikilla konsepteilla on kuitenkin mielestäni hyvät edellytykset menestymiseen Suomessa ja Ruotsissa, mutta myös näiden maiden ulkopuolella. Tilijaskan menestyessä suuresti ulkomailla pankkipalveluineen tulisi tästä palvelusta merkittävä osa Talenomin tarinaa, mahdollisuudet ovat huikeat. Jottei kirjoitus näyttäisi aivan pilvilinnojen rakentamiselta, totean, ettei sijoitustarina vaadi koko Euroopan valtausta Tilijaskalla ja muilla softilla, vaan pelkällä ydinliiketoiminnallakin eli tilitoimistobisneksellä voi menestyä hyvin. Kyse siis lähinnä kivasta lisäoptiosta.
Alla omaa hahmottelua tilanteesta, jossa yritysostoja tehdään 10-12 mil. edestä per vuosi ja jossa Kevytyrittäjä- ja Tilijaska/Kontokalle-konseptit lyövät läpi ja alkavat kerryttää varsin mukavaa liikevaihtoa. Olen lisännyt maltillisen (orgaanisen) vuosittaisen 8% liikevaihdon kasvun lukuihin. Palveluiden liikevaihto laskettu keskilaskutuksen ja asiakasmäärän tulona. Huom. Kevytyrittäjä-palvelussa Talenom ottaa keskilaskutuksesta vain 2% omaksi liikevaihdokseen. Keskilaskutuksiin (ja muihin arvioihin) kannattaa suhtautua varauksella, sillä ne perustuvat omiin arvioihini ja taannoin näkemiini tilastoihin. Ne ovat kuitenkin mielestäni varsin konservatiivisia. Luvuista nähdään, että jo maltillisilla 50 000 kevytyrittäjäasiakkaalla ja 60 000 Tilijaska/Kontokalle -asiakkaalla on mahdollista generoida 18Meuron edestä liikevaihtoa (käsittääkseni myös todella hyväkatteista sellaista), joka on 15% nykyisestä Talenomin liikevaihdosta. Potentiaali mielestäni vielä huomattavasti suurempi, jos ja kun ainakin Tilijaska viedään laajemmin 450 miljoonan asukkaan Eurooppaan.
Viimeisenä optiona pöydälle nousee vielä maantieteellinen laajeneneminen. Talenomin pääomamarkkinapäivässä Talenomin kansainvälisten liiketoimintojen johtaja Tuomas Iivanainen kävi hyvinkin uskottavasti askelia kohti Eurooppaa. Miltä Talenomin sijoituscase näyttää, kun Suomen ja Ruotsin sulavan laajentumisen lisäksi ostetaan astetta isommalla kunnianhimolla lähiaikoina esimerkiksi 10 miljoonan euron markkinaosuus digitalisaatiossa laahaavasta keski-Euroopasta, jossa Talenomin toimintatavat ja softa ovat ylivertaisia. Mahdollisuus nousta suureksi peluriksi Euroopan valtavilla tilitoimistomarkkinoilla yhdessä Tilijaska-konseptin kanssa sisältää valtavan potentiaalin, mitä sijoittajat eivät välttämättä huomioi riittävästi.
All in all, Talenom on tuhdisti hinnoiteltu, mutta mahdollisuudet ovat enemmän kuin tuhdit. Talenomilla on hyvä track-record ydintoiminnassaan ja näkisinkin hyvän mahdollisuuden sille, että Talenom onnistuu syksyn CMD:ssä esitellyissä suunnitelmissaan mallikkaasti. Tässä tilanteessa olemme varsin nopeasti tilanteessa, jossa liikevaihto lähestyy 200Meuroa ja liikevoitto 40-50Meuroa. Arvostuskertoimien laskiessa hieman Talenomin market cap on tällöin 2x-3x nykyiseen nähden.
Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisena @Juha_Kinnunen näkee Talenomin 3-7v aikavälin bull-casen, jossa moni asia onnistuu sillä tavoin kuin johto on meille esittänyt. Toisaalta voit koittaa tuoda minut takaisin maan pinnalle, mikäli omassa analyysissäni on caselle olennaisia asioita, joita en ole ottanut huomioon. Normaalia yhtiöraporttia vapaampi taivaanrannan maalaileminen olisi tervetullutta.
PS. Piti kirjoitella tämä, kun kurssi oli 10.xx, mutta mielestäni upsidea löytyy edelleenkin.
Ohessa meidän Q1-ennakko. Tuloshan julkaistaan viikon päästä maanantaina.
Hyvää pohdintaa @EeroK1!
Kyllähän Talenomilla mahdollisuuksia on vaikka mihin. Suomen yritysostojen varaan ei kuitenkaan voi kauhean pitkäaikaista kasvutarinaa mielestäni voi rakentaa, koska järkevässä kokoluokassa yrityksiä on rajallinen määrä eikä kaikki yrittäjät yksinkertaisesti halua myydä (perheyritys tai muuta vastaavaa). Lisäksi kilpailua kohteista on paljon (erityisesti Rantalainen, Aallon ja muutamat muut isommat). Vaikka siis tilitoimistoja on Suomessa >4000, niin se keskimääräinen on 3 henkilön minitoimisto, joita ostelemalla saisi varmaan enemmän sählinkiä kuin hyötyä. Suurempia kohteita ei välttämättä ole kuin satakunta, ja niitä havittelevat kaikki muutkin. Talenom on toki viime aikoina saanut mielenkiintoisia kohteita halvoilla kertoimilla, mutta yllättyisin, jos sama jatkuisi vuosikausia.
Sitten kun mennään yritysostoissa Ruotsiin (saatika Keski-Eurooppaan), nämä ongelmat aikalailla häviävät. Vaikka tilanne voi olla markkinajakauman suhteen ainakin samankaltainen (pieniä todella paljon), tietysti tuo absoluuttinen määrä on jo ihan eri kokoluokassa. Lisäksi minulla on ainakin sellainen käsitys, ettei yritysostot ole ihan niin yleisiä muualla kuin Suomessa - tai että Suomi on kehityksessä jossain määrin edellä (digitalisaatio ja automatisointi). Tämän takia yritysostostrategiaa voi tietenkin laajentaa ulkomaille lähes “rajattomasti”, ainakin kun suhteutetaan Talenomin nykyiseen kokoluokkaan.
Yritysostot ulkomailla ovat kuitenkin haastavampia ja riskit ainakin alkuvaiheessa ovat mielestäni korkeampia. Kulttuurierot ja poikkeavuudet toiminnassa ovat lähtökohtaisesti suurempia. Sääntely ja lainsäädäntö voivat aiheuttaa ongelmia, verotus on erilaista. Sitten kun sielläkin on tarpeeksi “harjoiteltu” ja saatu prosessit kuntoon, tilanne voi muuttua. Ruotsi on ensimmäinen, joka siihen tarvittavaan kokoluokkaan pääsee ja teknologiaa on alettu lokalisoimaan - jos tämä onnistuu ja kilpailuetu pystytään todistamaan sielläkin vahvaksi, niin kyllähän kasvupotentiaalia on taas ihan eri tavalla. Samalla tietenkin vahvistunee se, että konsepti voisi hyvinkin toimia vaikkapa Keski-Euroopassa. Ruotsi on siis monella tavalla kriittinen askel Talenomille.
TiliJaskan (lasken tähän myös Kevytyrittäjän) potentiaali on tietysti merkittävä, mutta katsotaan nyt mitä luvut näyttävät. Tuntuu että odotukset on korkeat jo nyt. Silti on mielestäni hankala vielä arvioida, miten tuottoisa tuo kokonaisuus voi olla, ja nakertaako se osittain myös Talenomin perinteistä kirjanpitoa. Selviää sitten lähivuosina. Joka tapauksessa tässä on mielestäni juuri oikea logiikka: rakennetaan vanhan teknologiapohjan päälle uusi konsepti, jolla päästään uudelle markkinasegmentille uudella kulmalla. Samalla vahvistetaan myös “vanhaa” liiketoimintaa, kun tuodaan esimerkiksi pankkipalvelut mukaan. Tämmöiset korkean synergian mahdollisuudet ovat erittäin houkuttelevia. Silti kannattaa muistaa, että nämä vaativat aikaa. Kestänee vuosia, ennen kuin tuosta tulee Talenomille merkittävä liiketoiminta. Kasvuajuri siitä voi toki tulla jo loppuvuodesta, mutta katsotaan nyt rauhassa.
Kokonaisuudessaan Talenom on tietysti kadehdittavassa asemassa, kun ydinliiketoiminta tuottaa tasaisesti vahvaa kassavirtaa ja sitä voidaan allokoida joko orgaaniseen tai epäorgaaniseen kasvuun tai uusiin kasvuhankkeisiin tai pilotteihin. Tämä mahdollistaa paljon erilaisia yrityksiä, joista jotkut epäonnistuvat ja jotkut voivat sitten onnistua isosti. Pääoman allokoinnissa onnistuminen ratkaisee sitten paljon siitä, minkälainen pitkän aikavälin tarina Talenomista tulee.
Samalla kun itsekin olen kehunut Talenomia hyvänä pitkän aikavälin sijoitustarinana koko ajan, muistutan kuitenkin, että toimiala on isossa murroksessa. Kun kirjanpito lopulta automatisoituu rutiinitehtävien osalta kokonaisuudessaan, tuo ydinliiketoiminnan rahantekokyky ei välttämättä olekaan sellainen mitä matkan varrella on totuttu. Kirjanpidon yleinen automatisointihan ei tapahdu vielä piiiiitkään aikaan, mutta lopulta se on mielestäni vääjäämätön. Silloin rutiinikirjanpidossa oleva lypsylehmä ei enää tuota juurikaan maitoa, ja tulot pitää saada muualta (esim. se konsultointi). Tämä on mielestäni oleellinen asia, kun katsotaan Talenomin arvostusta todella pitkän matkaa eteenpäin - esimerkiksi 10 vuoden päästä toimiala voi näyttää hyvin erilaiselta. Tämän takia toivoisin, että Talenomin hinnoittelu siirtyisi minnekään “vuoden 2030 kertoimilla tämä on kohtuullinen”. Kärjistys, tiedän, mutta pointti: kannattaa olla suhteellisen varovainen, kun miettii DCF-laskelman päätösarvoa.
Yhteenvetona: Potentiaaliahan Talenomilta ei puutu, ja tulevaisuus näyttää tällä hetkellä erittäin valoisalta. Jatkuva mietintä on siitä, miten sitä edelleen epävarmaa potentiaalia pitäisi hinnoitella, miten todennäköistä onnistuminen on ja paljonko osakkeen tuottovaatimuksen pitäisi olla. Kaikkea hyvää ei voi kuitenkaan heti hinnoitella, tai sitten ei voi enää kuin pettyä.
Ei tämä nyt ollut mikään minun bull-case, vaan enemmän arvioin sinun kommentteja ja heittelin jotain tarkennuksia. Mutta toivottavasti tästä oli kuitenkin jotain hyötyä
Talousalan osaajana tämä kohta särähtää korvaani pahasti. Oman käsitykseni mukaan isoilla toimijoilla rutiinitehtävät on jo automatisoitu niin pitkälle kuin tällä hetkellä on mahdollista (sähköiset tiliotteet, toistuvaiskirjaukset jne).
Pienillä toimijoilla tehdään vielä paljon käsin. Ohjelmistoyhtiöt tavoittelevat tätä ryhmää aktiivisesti ja toisaalta isot toimijat tarjoavat yrityskauppoja. Ohjelmistoyhtiöiden veloitukset ovat helposti useita kymmeniä/satoja euroja asiakasta kohden kuukausittain, minkä pienet toimijat joutuvat siirtämään hinnoitteluun tulevaisuudessa.
Moni pieni toimija toimii omistamallaan ohjelmistolla, jonka hankintameno on poistettu aikoja sitten. Isoilla toimijoilla sähköisen taloushsllinnon ohjelmistokulu sisältyy veloitukseen jo nyt. Eli hinnoittelun osalta pienillä toimijoilla näkisin ennemmin hinnankorotuspaineita, mikä tasoittaa hintaeroa.
Itse kirjanpitotyö sisältää hyvin paljon laintulkintaa ja soveltamista. Esimerkiksi alv ja muu verolainsäädäntö. Tämä on sitä erityisosaamista, mistä asiakkaat maksavat. Tätä työtä kone ei pysty tekemään.
Nämä ovat hyviä näkökulmia. Usein puhutaan, kuinka kone voi pian korvata asiantuntijatehtävissä asiantuntijan. Kuitenkin kun työhön perehtyy, huomaa sen, kuinka paljon on tulkintaa, selvitettävää ja neuvoteltavaa monissa yksityiskohdissa. Asioilla on myös tapana tulla kaiken aikaa monimutkaisemmiksi; kun kehitys kehittyy, asetetaan uusia tarkempia vaatimuksia.
Taloushallintoalan alalla säännöstely tuntuu lisääntybän huimaa tahtia, esim rahapesulaki, asiakkaantunteminen. EUn taholta lisätään verolakien harmonisointia jne.
Tämä lisää toisaalta koulutusvaatimuksia sekä ohjelmistojen ylläpito & kehityskuluja.
Ilmaisin itseäni ilmeisesti heikosti, mutta oikeastaan vahvistat tuossa tarkoittamani pointin.
Kirjanpidon yleisellä automatisoinnilla tarkoitin sitä, että automaatio on standardi ja sen pohjalta määräytyy myös hinnoittelu. Pienimmillä toimijoilla, joiden sanoit tekevän vielä paljon käsin, on edelleen erittäin suuri osuus markkinasta. Murros on pahasti kesken. Niin kauan kuin näin on, hinnoittelua ei tehdä “ohjelmistot hoitaa menetelmällä”. Ja silloinkin se tietenkin vaatii, että joku on haluaa lähteä aggressiivisesti hakemaan markkinaosuutta painamalla hintoja.
Talenom itse kehittää automaatiotaan koko ajan. Ei siellä läheskään maalissa olla, ja uskoisin kuitenkin, että Talenom on tässä kehityksessä hyvässä asemassa. Lisätietoa esimerkiksi CMD-materiaaleissa. Yhtiö on myös itse arvioinut, että lopulta rutiinityöstä laskutus kuihtuu, mutta tästä ollaan tietenkin vielä erittäin kaukana.
Se, pystyykö keskimääräinen pieni tilitoimisto nostamaan hintoja, jää nähtäväksi. Riippuu teknologian kehittymisestä ja siitä, miten aggressiivisesti hinnalla lähdetään kilpailemaan. Siitä samaa mieltä, että kulut nousee ja niitä varmasti yritetään siirtää asiakkaille. Itse uskon, että jossain vaiheessa kehityskaarta tämä ei enää onnistu, vaikka nyt vielä menisikin sukkana läpi. Uskoisin tämän olevan yksi merkittävä tekijä toimialan murroksessa.
Olen kuullut myös eriäviä mielipiteitä, mutta tässä nyt puhuttiin rutiineista. Tässä nyt mennään todennäköisesti jo osin erityisosaamiseen, joka on taas sitä konsultointia. Toki erityisosaaminen vs. rutiinityöt on suhteellinen käsite, ja veikkaan, että raja liikkuu tulevaisuudessa.
Voi toisaalta olla, että täysi automatisaatio on 10 vuoden päästä yhtä kaukana kuin nytkin. Ohjelmistot varmasti kehittyvät, mutta kyllähän tässä myös kompleksisuus kasvaa koko ajan. Kirjanpitäjän ammatti on ollut siellä digitalisaation syömien ammattien listalla pitkään ja hartaasti, mutta pulaahan noista tuntuu olevan - ehkä juuri tästä syystä. Nähtäväksi jää, mutta voi olla sellainen asia, joka vaatii sukupolven muutoksen myös asiakaskunnassa.
Ensimmäinen kirjoitukseni tänne.
Taustatietona kirjoitukseni näkökulmaan: Olen pyörittänyt IT-bisnestä toistakymmentä vuotta ja asiakkaan roolissa kokemusta on kertynyt tilitoimistoista ”perinteisestä kivijalasta”, ”modernista tilitoimistosta (Netvisor softana)” ja nyt lyhyeltä ajanjaksolta viimeisimpänä Talenomista.
Päätin kirjoitella pitkähkön vertailun Talenomin järjestelmän kilpailukyvystä suhteessa Netvisoriin joka on nähdäkseni järjestelmäpuolella yksi merkittävistä kilpailijoista. Tarkastelen aihetta hinnoittelun, prosessien, toiminnallisuuksien ja puutteiden kannalta. Jaan siis lähinnä omia kokemuksiani tässä enkä ole millään tasolla asiantuntija näiden softien suhteen.
Talenomin hinnoittelu vs. omat kokemukset muista toimistoista
Aloitetaan hinnoittelusta, koska se on monelle pienyritykselle tärkein tekijä kirjanpitotoimiston valinnassa vaikka ei varmaan pitäisi olla. Pohdin pitkään viitsinkö laittaa yksityiskohtaisia hintatietoja tähän, koska kaikille hinta ei välttämättä ole sama. Kilpailutin muutaman toimittajan joten yritykseni maksama hinta voi olla painettu alemmas kuin keskivertoasiakkaalla. Ei kannata siis tehdä liikaa johtopäätöksiä tästä vertailusta. Pienyritysten kirjanpidon hinnoitteluhan riippuu yleensä tositemääristä, liikevaihdosta, henkilöstön määrästä ja varmaan myös liiketoiminnan luonteestakin.
Omassa tapauksessani kyse on erittäin yksinkertaisesta IT-bisneksestä jolla kuukausittaisia tositteita on suhteellisen vähän, mutta myyntilaskujen summat ovat 5-numeroisia. Työntekijöitä on ollut 3-6 kpl ajankohdasta riippuen. Voisi siis kuvitella, että tämä on paljon yksinkertaisempi tapaus (ja halvempi?) kuin vaikkapa raksafirman tai ravintolan kirjanpito jossa pyörii suuri määrä erilaisia kuitteja.
Vertailun kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron eli summissa on 24% ylimääräistä (pahoittelut tästä, en jaksanut muuntaa 0-ALV hinnoiksi). Kustannuksissa ei ole mukana transaktiokohtaisia kuluja tai pankkiliikenteen lisäkuluja jotka ovat uskoakseni melko identtiset kaikilla. Luvut on pyöristetty jonkin verran selkeyden vuoksi.
Järjestelmien erot Talenom Online vs. Netvisor
Talenom Online on ensivaikutelman perusteella Netvisoria helpompi oppia, koska toiminnallisuuksien määrä on rajallisempi. Talenomin yksinkertaisuus on mielestäni positiivinen asia ainakin pienyrityksille. Isompien PK-yritysten kohdalla valinta ei ole välttämättä niin simppeli vaan Netvisor tarjoaa hieman kehittyneempiä työkaluja esim. raportointipuolella. Arvioisin ensimmäisten käyttökokemusten perusteella, että Talenom Online on suunnattu enemmän pienyrityksille ja Netvisorin pääasiallinen kohderyhmä on PK-yrityksissä. Voi olla silti mahdollista, että myös Talenom pystyy kilpailemaan PK-yritysten järjestelmissä taikomalla ruudulle lisää toimintoja joista itse en ole tietoinen.
Netvisorissa käyttöoikeuksien hallinta on todella monimutkainen ja olen joutunut säännöllisesti pyytämään lisäoikeuksia tiettyihin toimintoihin (hallinta oli kirjanpitotoimiston päässä). Talenomissa puolestaan käyttöliittymässä näkyy ainoastaan niitä ominaisuuksia joita oikeasti pystyy käyttämään. Tässäkin Talenom vie voiton.
Talenomilla on kaksi eri palkanmaksupalvelua joista jokainen yritys valitsee mieleisensä palvelun. Kommentoin tässä ainoastaan halvempaa ”Simple Palkat” -järjestelmää, koska laajemmasta palvelusta ei ole kokemusta. Talenomin palkanmaksujärjestelmä on mielestäni merkittävästi parempi kuin Netvisorin vastaava. Tähänastisten kokemusteni perusteella yrittäjä pystyy hoitamaan itse muutamalla klikkauksella koko palkkahallinnon. Järjestelmä käytännössä mahdollistaa palkanmaksun siten, että perinteiset loma/poissaolo/saikku/liukuma -excelit voi unohtaa ja kuukausittain palkkoja maksaessa voi itse muutamalla klikkauksella syöttää kaikki poikkeukset lomakkeelle. Järjestelmä osaa laskea tämän perusteella kaiken automaattisesti. Paras ominaisuus on silti se, että tiliotteelle tulee ainoastaan yksi tilitapahtuma palkanmaksusta, koska palkan yhteydessä tilitetään myös ennakonpidätys, TYEL-maksut ja työtapaturmavakuutusmaksut samassa könttäsummassa. Netvisorissa nämä kaikki piti hoitaa erikseen omina laskuinaan. Lisäksi järjestelmä tekee automaattisesti TAS-ilmoituksen verottajalle mistä aiempi tilitoimistoni veloitti tehdyn työn mukaan per kuukausi (TAS-ilmoitus ei ilmeisesti onnistu Netvisorilla itsestään). Talenomin ”Simple Palkat” toiminnallisuuden taustalla on rajapintojen välityksellä palkkaus.fi palvelu eli kiitos tästä hyvintoimivasta kokonaisuudesta ei kuulu pelkästään Talenomille.
Jos jotain miinuksia hakee Talenomin palkkasysteemistä niin palkkoja maksettaessa eri tilitysten niputtamisella on merkittäviä kassavirtavaikutuksia. Talenomin ”Simple palkat” -systeemissä vaikkapa 4000€ palkasta menee välittömästi ~5000€ tilitys joka sisältää ennakonpidätykset ja viranomaismaksut. Perinteisessä mallissa välittömästi maksettaisiin ainoastaan nettopalkka (<3000€) ja vasta yli kuukauden viiveellä verot ja veroluonteiset maksut. Simple Palkat -systeemi ei siis sovi firmoille joilla näkyy pohja kassassa.
Vertailun vuoksi Netvisorin kohdalla prosessi meni niin, että palkanlaskija laati palkat noin viikkoa ennen maksupäivää hyväksyttäväksi systeemiin. Joka ikisestä muutoksesta (lomat jne.) joutui laittamaan sähköpostia ja tietenkin kustannuksia tulee aina kun asioita säädetään. Hyväksynnän jälkeen palkanlaskija vielä joutui klikkailemaan palkat maksuun Netvisorin kautta (taas tulee laskua) ja tekemään TAS-ilmoituksen (eri rivi laskulle tästäkin). Käytännössä siis yrittäjällä itsellään ei ollut oikein mitään kontrollia muuta kuin palkkojen hyväksymiseen. Vaivaa silti riitti etenkin poikkeustilanteiden hoitamisessa. Tässä prosessissa lomakirjanpidoista lähetettiin sähköpostilla Excel (jonka tekemisestä tietysti aiheutui tuntityötä). En ole täysin varma onko Netvisor oikeasti näin huono järjestelmä mitä tämä prosessi antaa ymmärtää vai oliko vika kirjanpitotoimistossa joka haluaa ylilaskuttaa. Valistunut arvaus olisi, että Netvisor ei tarjoa riittävää automaatiota palkanmaksun suhteen ja tästä johtuen palkanlaskija työllistää mukavasti itsensä monivaiheisella prosessilla. Lopulta asiakas maksaa lystin.
Jotta Talenomin “Simple Palkat” -prosessin erinomaisuuden oikeasti pystyy ymmärtämään niin melkein vaatii yrittäjätaustaa. Palkanmaksun kaikkien poikkeuksien käsittely on mielestäni työläin yksittäinen asia pienyritysten hallinnossa. Yksistään tämä palkkatoiminnallisuus tekee Talenomista ylivertaisen valinnan mielestäni.
Mikä Talenomin järjestelmissä sitten on huonompaa?
Vaikka kehuinkin Talenom Onlinea helpoksi oppia niin siitä löytyy myös heikkouksia verrattuna Netvisoriin. Otan nyt muutaman esimerkin tähän vaikka näitä olisi pidempikin lista:
1. Manuaalinen työ joissakin prosesseissa
Jos yritys saa paperilaskun tai PDF-laskun ja syöttää sen järjestelmään maksettavaksi niin tämä hoituu lataamalla tiedosto Talenom Onlineen. Latauksen jälkeen hymy sitten hyytyykin ja tästä prosessista on automaatio kaukana.
Ruudulla näkyy PDF josta käyttäjä joutuu kopioimaan kaikki tiedot käsin vieressä olevalle lomakkeelle. Näkymä ei mahdollista edes copy-pasten käyttöä joten tässä joutuu oikeasti kirjoittamaan täysin manuaalisesti tilinumeron, viitenumeron, summan, saajan nimen, eräpäivän ja muut tiedot lomakkeelle. Jokainen mobiilipankkien käyttäjä varmaan tietää miten nuo tiedot saisi helposti viivakoodista puhelimen kameralla. Samaan tapaan sen datan voisi lukea ladatusta tiedostosta yksinkertaisesti millä vaan ohjelmointikielellä mitä Talenom sitten käyttääkään… Luntata voi vaikkapa Googlesta: “how to read barcode from file programmatically”. Miksi Talenom ei toteuta tällaisia perusjuttuja vaan asiakkaan aikaa hukataan manuaaliseen tietojen syöttöön? Itselleni ainakin tuli välittömästi mieleen Talenomin markkinointipuhe ”automaatiosta” kun kirjoittelin käsin ostolaskun tietoja PDF:lta vieressä olevalle lomakkeelle. Talenomin määritelmä automaatiosta ei toivottavasti tarkoittanut sitä, että loppuasiakas kopioi tietoja käsin ja kirjanpitäjän ei tarvitse tehdä mitään? Sain toki homman hoidettua ja lasku on nyt maksussa eli systeemi toimii. Ei valitettavasti vakuuta silti.
Olisi hauska tietää montako tuntia vuodessa Talenomin asiakkailla menee tällaisen prosessin takia hukkaan. Onneksi omassa yrityksessäni PDF-laskuja tulee todella satunnaisesti, mutta luultavasti esim. raksa-alan firmoissa tämän kanssa kiroillaan tuntikaupalla. PDF-laskut ovat edelleen yleisiä vaikka kuinka hehkutetaan sähköistä laskutusta.
2. Käyttöliittymän viimeistely ja käytettävyys
Toinen asia missä Talenom Online on Netvisoria jäljessä liittyy käyttöliittymän yleisilmeeseen ja suunnitteluun. Netvisorissa asioita on mietitty ja yksityiskohtiin on panostettu enemmän. Talenomilla on keskitytty lähinnä toiminnallisuuksiin eikä ole oikein yhteistä linjaa mitä tekstikokoja, asettelusääntöjä tai ulkoasua eri osiot/lomakkeet noudattavat.
Otan nyt esimerkiksi virheilmoitukset: Järjestelmän eri osioissa/sivuilla virheilmoitukset näkyvät eri tavoilla ja ovat usein melko sekavia tai huomaamattomia. Yhdellä sivulla tulee mikroskooppisen pieni musta teksti lomakekentän viereen jos syötetyssä tiedossa on virhe. Toisella sivulla tulee sivun ylälaitaan punaisella tekstillä virheilmoituksia päällekkäin joista ei suoraan pysty päättelemään mihin lomakkeen kenttään ne edes liittyvät. Arvaamalla toki asiat saa lopulta hoidettua. Ei ole silti ihan käyttäjä edellä suunniteltu näitä.
Toinen esimerkki tästä viimeistelyn puutteesta: Useimpien lomakkeiden kentät on aseteltu hyvin sattumanvaraisesti ja yleisilmeestä tulee paikoitellen epäsiisti & sekava. Esimerkiksi myyntilaskutuksen ”Lisää uusi tuote” -lomakkeessa on 10kpl kenttiä joihin voi syöttää tietoja tuotteesta joita laskuilla käytetään. Lomakkeen kymmenen kenttää on jostain syystä päätetty asetella siten, että käytetään kuutta eri kenttäleveyttä ja korkeuksiakin on paria erilaista. Miksi näitä ei voi asetella siististi kuten suurimmassa osassa muita verkkopalveluita? Ero on vähän sama kuin Inderesin foorumissa ja kauppalehden foorumissa. Toinen vaan on helpompi käyttää ja selkeämpi kuin toinen vaikka molemmilla toki saa kirjoitettua viestejä. Talenomin asenne tuntuu olevan vähän sellainen ”riittävä kunhan toimii”.
Näistä “huonoista virheilmoituksista” ja vastaavista nipottaminen ehkä kuulostaa turhalta valitukselta kun itse ohjelmisto toimii. Silti näkisin, että ongelmat on reilua nostaa esille, koska näissä jutuissa Talenom on selvästi Netvisoria jäljessä. Käyttöliittymän puutteet ovat tällaisissa tuotteissa olennaisia, koska yrittäjien aika on rajallista ja kaikki haluaisivat palvelun jossa asiat hoituu kätevimmin ilman ylimääräistä säätämistä. Jos tätä miettii Talenomin bisneksen kannalta niin tällaiset asiat olisi hyvä laittaa kuntoon ennen kuin tuotetta monistetaan ulkomaille lähivuosina. Asian voisi ehkä tiivistää niin, että pätevän UI/UX designerin palkkaaminen ja puolueettoman käytettävyystestauksen ostaminen ulkopuolelta olisi paras investointi minkä Talenom voisi mielestäni tehdä. Tämä on se tapa miten ohjelmistoalalla yleensä jokaisessa isommassa projektissa toimitaan. Kun menestystä on tullut niin omia heikkouksia on joskus vaikea tunnistaa sisältäpäin. Tuotetaloissa taitaa olla aika tyypillistä, että omaa sovellusta pidetään hyvänä kun itse tunnetaan läpikotaisin miten kaikki toimii. Vaikka kaikki toiminnallisuudet toimivat ja systeemi on kirjanpitotarkoitukseen erinomainen niin näillä Talenomin lomakkeilla ei pääsisi yliopistomaailmassa läpi käyttöliittymäkehityksen peruskursseista. Valitettavasti.
Yhteenveto:
Plussat:
Miinukset:
Toivottavasti tästä oli apua jollekin. Yritin kirjoittaa tämän mahdollisimman neutraalista näkökulmasta vaikka olenkin omistanut jo vuosikausia 5-numeroisen määrän Talenomin osakkeita. Nyt kun järjestelmästä on omaakin käyttökokemusta niin halusin kirjoittaa vertailun muita pienyrittäjiä varten jotka mahdollisesti tuskailevat kirjanpidon&palkanmaksun kanssa ja vertailevat järjestelmävaihtoehtoja. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa onko Talenom osakkeena hyvä sijoitus vai ei.
Analyysisi tuotetaloista ja käyttöliittymän viimeistelystä vastaa sitä kuvaa mikä kirjoittamastasi itselleni tuli ohjelmistokehityksen ja laajemminkin IT-puolen kokemuksen kautta. Jos tiimissä ei ole UI-suunnittelijaa, tai sellaiselle ei anneta resursseja tai valtaa vaikuttaa, helposti mennään toiminnallisuudet edellä (insinöörimäinen lähestyminen, asia josta useampaakin suomalaista firmaa on vuosien varrella kritisoitu).
En tiedä Netvisorin (tuotteen) historiasta senkään vähän vertaa mitä Talenomin, mutta voisiko myös olla niin että Netvisor on kypsempi tuote, siis on ollut aikaa hoitaa myös ne “vähemmän tärkeät” asiat kuntoon kuten tuotteen ulkoasu? Ainakin niissä projekteissa joissa itse olen ollut mukana on jouduttu tekemään kompromisseja sen suhteen, mihin aika ja kehitysresurssit laitetaan: Käyttäjien tarvitsemien toimintojen tekemiseen, tuotteeseen livahtaneiden käyttöä haittaavien bugien korjaamiseen, vai visuaalisten bugien ja käytettävyyteen vaikuttavien asioiden korjaamiseen. Yleensä prioriteetti uudemmalla tuotteella on tuo ylläoleva (koska ilman ominaisuuksia on tuotetta vaikea saada myytyä), kypsemmissä projekteissa on sitten enemmän kapasiteettia noille muillekin kategorioille (koska olemassaolevat käyttäjät pitäisi saada pysymään tyytyväisinä).
Tulos ulkona, webcast 14.00:
Nopealla vilkaisulla @Juha_Kinnunen tehnyt jälleen todella tarkat ennusteet.
Aikalailla juuri sitä mitä Juha ennustanut kvartaalille. Toteunut/Ennuste oli 20,3/20,4 milj. € liikevaihto ja 4,4€/4,5€ milj. € liikevoitto.
Kelpaa Masse-sedälle! Ei nyt ihan torille, mutta tralla-lalla-laa 
Masse-setä, FA, Kinnunen = taikuri 
Jaa, aamusta kevensin, mutta otin takasin. Ebit% nousu lievästi vuoden takaisesta! Mielestäni oikein hyvä. uudet yritysostot taitaa olla osa tulematta vielä. Hyvin Talenom junan lailla etenee.
Yrityskauppojakin on tehty useampi Q1 loppu puoliskolla ja huhtikuussa. Ihan hyvä holdata, mutta ei nyt mikään rakettihomma?
Tilijaskassa reippaat 700 asiakasta (paljon vai vähän? kuulostaa ihan hyvältä, kun vasta avattu)
Minusta hyvä merkki, että tuo kannattavuus on kasvanut vaikka tilijaskaa ja yrityskauppoja on ollut samaan aikaan = tehokkuus alla paranee!
@Juha_Kinnunen jos voit kysyä, niin kysy miten palkanlaskennan automatisointi on sujunut ja miten paljon alla oleva ebit% on parantunut CMD tasosta (eli pois lukien yrityskaupat).
Onhan tämä kyllä pitkää peliä! vaikea nähdä, että Talenom ei kasvaisi hyvää vauhtia ja jos avataan vielä uutta maata, niin toki vuosikausia käytetään rahaa laajentumiseen jne. mutta kun on omat softat ja alana tilitoimisto / kirjanpito ja pankkipalvelut on ne kyllä aika sticky!?
Tuossahan nuo kertoilivat, että kaasua vaan painetaan lisää.
