Jos aloitat vaikka lukemalla hänen wikipedia entrynsä. Toinen paikka on lukea hänen julkaisuitaan vaikka tätä kautta Yann LeCun - Google Scholar
Mutta jos haluaa pitää vastauksen lyhyenä ja mainita vain yhden asian niin LeCunn on vastuussa mm. Konvoluutio neuroverkkojen keksimisestä, joita ilman esimerkiksi sinun ylistämäsi Teslan autopilotti ei toimisi, ja tuskin toimisi Optimuskaan. Konvoluutio neuroverkot ovat olleet tietokonenäön ja objektien tunnistamisen kulmakivi jo 80-luvulta.
Yann LeCunin meriittejä ja panosta tekoälyn kehitykseen ei ole syytä kieltää mutta toisaalta hänellä saattaa olla myös omia motiiveja taustalla. Hän on toki vahvasti sidoksissa Metaan ja näin ollen voisi olla outoa että kilpailijoita hirveästi kehuttaisiin tai ainakaan myönnettäisiin että he saattavat olla Metaa edellä (en väitä että näin olisi). Hän on myös esimerkiksi eräs Wayven rahoittajista. Wayve on Teslan FSD:n suora kilpailija. Mielestäni kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ei välttämättä Yannkaan. Sen takia tästä onkin niin hauska taittaa peistä.
Kuten @Quante tuossa jo yllä totesikin, niin LeCun on nimenomaisesti erikoistunut koneoppimiseen, konenäköön, robotiikkaan ja laskennalliseen neurotieteeseen. Wikipedia-entrystä esim. seuraava:
Yann André LeCun [1] (/ləˈkʌn/ lə-KUN, French: [ləkœ̃];[2] originally spelled Le Cun;[2] born 8 July 1960) is a Turing Award winning French-American computer scientist working primarily in the fields of machine learning, computer vision, mobile robotics and computational neuroscience. He is the Silver Professor of the Courant Institute of Mathematical Sciences at New York University and Vice-President, Chief AI Scientist at Meta.[3][4]
He is well known for his work on optical character recognition and computer vision using convolutional neural networks (CNN).[5][6] He is also one of the main creators of the DjVu image compression technology (together with Léon Bottou and Patrick Haffner). He co-developed the Lush programming language with Léon Bottou.
LeCun received the 2018 Turing Award, together with Yoshua Bengio and Geoffrey Hinton, for their work on deep learning.[7] The three are sometimes referred to as the “Godfathers of AI” and “Godfathers of Deep Learning”.[8][9][10][11][12][13]
Wikipediassa hieman lisää LeCunin urasta AI:n parissa ja samoin myös @Quante :n linkkaama julkaisulista, jolta löytyy luokkaa useita satoja julkaisua aihepiireihin liittyen, antaa jonkinlaista kuvaa LeCunin osaamisesta.
LeCun on yksi AI-puolen kovista nimistä eikä mikään tyhjä takki täyttämässä jotain arbitraarisia positioita. Jos AI-kehitystä on seurannut viime vuosikymmeninä muutoinkin kuin myyntimiesten mainospuheista, niin tuskin on voinut välttyä törmäämästä LeCunin nimeen useammassakin yhteydessä.
Lisäys:
Ei varmasti mitenkään tarkasti tiedäkään. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.
Alkuperäinen argumenttini tähän liittyen kuitenkin koski sitä, että LeCun (ja monet muut) huipulla asiaa seuraavat, AI:n parissa työskentelevät hyvin verkostoituneet tieteentekijät hahmottavat kohtuullisen hyvin, missä tieteen / teknologian eturintama kulkee ja osaavat kohtuullisen hyvin hahmottaa myös, millaisia ongelmia on ratkaistava ennen kuin jollekin tietylle tasolle päästään. Huomattavasti vaikeampaa on tietysti ennustaa, miten nopeasti ongelmia saadaan ratkottua. Monesti kai arvioihin liittyy noissakin piireissä enemmän yltiöoptimistisuutta kuin pessimismiä. Jotkut ongelmat voivat lopulta osoittautua huomattavasti arvioitua vaikeammin ratkaistaviksi tai ääritapauksissa jopa ratkeamattomiksi. Harvemmin asiat taas ratkeavat paljon helpommin kuin olisi odottanut.
Tämä on mielestäni asian ydin. Tuossa haastattelussakin LeCun muistaakseni mainitsee miten on itse grindannut AI:n parissa vuosikymmeniä mutta vasta viime vuosien aikana kehitys on räjähtänyt. Aliarvioiko hän eksponentiaalisen kehityksen nopeuden? Jos katsoo mitä nyt julkisesti esitetään tekoälyn ja humanoidirobottien kyvyistä ja etenkin kehitysnopeudesta niin minun on hyvin vaikea uskoa että meidän pitäisi odotella vielä esimerkiksi vuosikymmen ennen kuin nähdään todellisia markkinoita mullistavia tuotteita.
En minä ainakaan mene taksilla/bussilla vaikka räätälöisivät reitin jokaiselle matkustajalle erikseen.
On muutakin tekemistä kuin odottaa koska auto päättää että menee minun määränpäähän.
Omalla autolla pääsee suoraan pisteestä A pisteeseen B ja osaan edelleen ajaa autoa itse, niin en näe mitään lisäarvoa siinä että auto ajaisi itse sinne minun puolesta.
Asia muuttuu kun puhutaan invalideista tms. autolla ajamiseen kykenettömiin ihmisiin, mutta siinä tapauksessa robokuskin ominaisuutta tarvitsee vaatimaton osa ihmisistä.
Ottamatta kantaa siihen kuinka monta kyytiläistä robottitaksissa tulee keskimäärin olemaan niin väitän että monia muita tulee houkuttelemaan robotaksin edullisuus, loppujen lopuksi täysin ylivertainen turvallisuus sekä tietenkin se että sillä ajalla voi tehdä jotain muutakin.
Toki aliarviointi on mahdollista. Mutta jos esimerkiksi vuoden päästä pitäisi olla valmista, niin käytännössä “tiede” pitäisi tuota varten olla ratkottuna ja jäljellä enää tuotekehitystä. Ja jos tiede olisi ratkottuna, niin siihen liittyvät asiat olisi mitä todennäköisimmin jo julkaistu ja mahdollisuuksien rajoissa patentoitu.
Esimerkiksi geneeriseen automaattiseen hierarkiseen maailmamallien, reaalimaailman (hierarkisten) vuorovaikutusten oppimiseen ja monitasoisen hierarkiseen suunnittelun oppimiseen liittyen LeCun taisi tuossa samaisessa haastattelussa todeta, että ei ole tällä hetkellä tiedossa toimivia ratkaisuita. Ja nämä ainakin hän näki jonkinlaisena edellytyksenä sille, että suhteellisen vähällä datalla voidaan opettaa (humanoidi)robotille uusia asioita.
On tietysti mahdollista, että LeCun on lähtökohtaisesti väärässä, tai sitten vaihtoehtoisesti ensimmäisten humanoidirobottien ei tarvitse olla geneerisellä tavalla noin joustavia. Mutta jos tuollainen maailman ymmärtämiseen perustuva oppimisen joustavuus puuttuu, niin äkkiä tehtävien opettaminen robotille muuttuu piinallisen työlääksi, jos työtehtävää ei pysty riittävän hyvin standardoimaan kaikenlaisen vaihtelun suhteen tai sitä ei pysty jo esiopettamaan valmiiksi. Mutta ehkä tosiaan jossain erittäin rajatusta tilanteessa tuo ongelma on riittävässä määrin kierrettävissä ja sitä ei tarvitse ratkaista. Tietenkään silloin ei tietysti voida puhua kovin geneerisesti humanoidirobotista.
Uberin ja vastaavien tulo oli aivan loistava vallankumous taksimatkustamiseen. Mikään ei ole niin kätevää kun tilata auto kadulle ja minuutin päästä ollaan jo matkalla lämpimässä autossa. Omaa autoa sitä vielä etsisi jostain parkkihallista. Samalla tavalla voi jäädä suoraan oven eteen eikä tuhlata aikaa parkkipaikkojen etsimiseen ja korttelin ylimääräiseen kävelyyn. Ei tietenkään toimi landella kätevästi mutta ei ole tarkoituskaan.
Robottitaxit on sitten se seuraava vallankumous. Matkat halpenevat entisestään ja kyydin saati nopeutuu. Tällöin omasta autosta on vain haittaa ajan, tilan ja pääoman haaskauksen muodossa.
“Geneerisesti” näiden muiden firmojen hankkeiden (humanoidirobotti jne) dissaaminen kevyissä haastatteluissa kuuluu AI-kisaan nyt rekrytoinnin kautta. “Älä mene noille töihin, kun siellä ei tapahdu mitään merkittävää kymmeneen vuoteen. Tule meille, koska meillä tapahtuu jännittävää ihan kohta”. Teslan AI-päivät ovat toistaneet tätä sanomaa ja LeCunin haastattelun voi tulkita samoin. Videoista koneoppiminen on myös Metalla kehityskohteena (V-JEPA model) ja tietysti robotiikka on yksi sovellusalue tässä. Eri asia, jos LeCun kirjoittaisi arvostettuun tiedelehteen tieteellisen artikkelin, miksi humanoidirobotti ei nyt onnistu keneltäkään kymmeneen vuoteen, ei edes tuotantolinjan tehtäviin.
Teslan kohdalla aidalla istuvia huutelijoita ja karavaanikoiria riittää, eri agendoista. Se on selvää, että siellä on paljon fiksua porukkaa tosissaan yrittämässä Optimuksen kanssa eikä kyse ole Muskin yksittäisestä vetäisystä someen. Tuskin kukaan uskoi muutama vuosi sitten, että raketit osaa laskeutua, ei edes rakettiprofessorit.
No miksipä hän tuollaista kirjoittaisi, kun hän oli kuitenkin ennemminkin sitä mieltä, että seuraavan 10 vuoden aikana tullaan todennäköisesti näkemään mielenkiintoisia asioita humanoidirobotteihin liittyen?
Ja eihän tämänkään ketjun puitteissa puhe edes ollut siitä, että kymmenessä vuodessa ei saataisi aikaan mitään edes tuotantolinjan tehtäviin. Tämähän lähti siitä, kun kyseenalaistin ketjussa esitettyä 14 kuukauden optimistiselta vaikuttavaa aikataulua. Ainakin omassa ajattelussa noin yksi vuosi on kovin eri asia kuin noin yksi vuosikymmen.
Sitä ei ole epäiltykään, etteikö fiksua porukkaa olisi töissä ja etteivätkö yrittäisi tosissaan.
Siellä on samaa fiksua porukkaa töissä myös FSD:tä kehittämässä ja sitäkin on yritetty varmasti ihan tosissaan alusta asti.
Itse arvelen niin, että sekä humanoidirobotit että FSD ratkeavat tyydyttävästi jossain vaiheessa. Tämän tyyppisissä teknologiakehitysprojekteissa tuntuisi vaan olevan ensin alkuun jonkinlainen laajahko ja kivikkoinen “ei-kenenkään maa” ylitettävänä, eli tuotteen pitää päästä tietyn tason yli laadultaan, jotta se on järkevä / hyödyllinen juuri kenellekään käyttäjälle. Lisäksi ei-kenenkään maan ylittämisen jälkeen hommassa on tarjolla pitkä häntä, jonka puitteissa saa pelata “myyräpeliä”, eli hakata pois päiviltä ongelmia samalla, kun uusia ongelmia pukkaa esiin.
Jos markkinoinnillisesti on kovaa etukenoa siinä vaiheessa, kun ollaan tukevasti tuolla “ei-kenenkään maalla”, niin silloin ei tilannetta automaattisesti pelasta se, että on paljon fiksuja kavereita töissä. Erityisesti, jos ei-kenenkään maan ylittämiseen liittyy jo ihan periaatteen tasolla ratkaisemattomia, vaikeita ongelmia. Voi olla, että taustalla olevaa teknologista arkkitehtuuriakin joudutaan rukkaamaan uusiksi useampaan kertaan ennen kuin päästään tarpeeksi lähelle maalia ja joidenkin osien kohdalta voidaan joutua hakemaan vauhtia miltei lähtöruudusta. Teslan FSD:n kehitys osuu mielestäni vähän tähän kategoriaan. Ja vieläkään ei ole ihan täysin selvää, ollaanko sen osalta päästy pois ei-kenenkään maalta ja ollaanko siirrytty jo myyräpelivaiheeseen.
Aika näyttää, miten Optimuksen kanssa käy. Vuoden tai parin päästä ollaan tämän suhteen viisaampia ja on helpompi arvioida, millainen etukeno markkinoinnissa lopulta oli tämän päivän näkökulmasta katsottuna.
Musk menossa Intiaan julkistamaan uutta tehdasta?
Briteissä asiakkaille lähetetty tiedote että Tesla aloittaisi ruoka/ostostoimituksia Superchargereille yhteistyössä Just Eat Takeawaysin kanssa. Ihan mielenkiintoinen avaus kyllä jos pitää paikkansa.
https://twitter.com/niccruzpatane/status/1781091477424156772?t=WUeSUSQBqotkRRvVSX93Ig&s=19
Helppo kuvitella että Teslan robotaxialustalle integroitaisiin vaikka minkälaisia palveluita. Twitteriin tai X:äänhän on tulossa maksuvälityspalvelu jota Tesla voisi hyödyntää. SpaceX:n Starlinkiä voisi käyttää kuten myös xAI:n Grokia näiden palvelujen kanavina.
Ehkä sivukaneetti, mutta kuvaa hyvin Muskin fanien hehkutuksia: VTVL konsepti ei ole SpaceX keksimä. Esim McDonnell Douglas DC-X ohjelmassa laskeuduttin tällä menetelmällä vuosien 1993-1996 välillä.
Tässä on samoja kaikuja kuin iPhonen julkaisun aikaan Applea tylytettiin siitä että ei kosketusnäytössä ole mitään uutta jne. Mitä sitten? Merkitystä on sillä kuka tekee menestyvän tuotteen. Montako vuotta Muskin raketit ovat jo palanneet ehjänä Maan pinnalle? Vieläkään ei ole todellista kilpailijaa ilmaantunut. Ja huom. näille rakettisuunnitelmille naurettiin yleisesti vuosikymmen sitten aivan kuin naurettiin FSD:lle, Optimukselle, Neuralinkille ja Twitterin hankinnalle.
Samoin neuralink, ”ajatuksen voimalla” toimivat käsiproteesit ovat jo muutaman vuoden olleet käytössä.
Ennen SpaceX:ää kukaan ei osannut saada kantorakettia laskeutumaan. SpaceX:n ensimmäinen onnistunut laskeutuminen oli 2015 ja nyt samalla kantoraketilla on lennetty parhaassa tapauksessa 20 kertaa (boosteri B1062:lla tuli tämä virstanpylväs viime viikolla).
Yhteensä Falcon 9:llä ja Heavylla on toistaiseksi 330 onnistunutta lentoa ja 2 epäonnistunutta.
Viime vuonna 87% kaikista maailman avaruuslaukaisuista (massan mukaan) tapahtui SpaceX:n raketeilla.
Edit: Kuvaaja vielä
Tesla vähentää saksasta reilut 300 työntekijää. Potkulistalla ovat määräaikaiset, joiden työsopimusta ei uusita. USA:n ilmoitettiin jo aikaisemmin yli 14.000 hengen vähennyksistä. Teslakin on siinä ongelmassa, että tuotanto ylittää kysynnän.
Cybertruckin tuotanto on keskeytyksessä. Virallilsesti Tesla ei ole ilmoittanut syytä, mutta se voi johtua sähköisen kaasupolkimen liittyvistä ongelmista, jonka myös NHTSA otti tutkittavakseen. Tik Tok videon perusteella, polkimen päällä oleva metallinen trimmilevy ei pysy paikoillaan vaan tarvitsee tipan liimaa. Nähtävästi omistajat ovat niin kädettömiä että homma ei onnistu DIY. Jos ja kun metallen trimmi levy liikkuu ajaessaan niin se voi kiilautua ylhäältä juuri sopivaan rakoon ja sitten kaasu onkin täysillä. Teslalla on ainakin käyttäjäfoorumissa paljon isompiakin ongelmia Cybertruckin kanssa, jotka näyttävät johtuvan heikosta laadunvalvonnasta. Q1:llä saatiin tehtaalta asiakkaille 2.805 Cybertruckia. Joku jo laskeskeli, että menee sellaiset viisi vuotta ennenkuin hän saa autonsa.
Suomesta lähtee kans, tänään on jaettu paketteja… että vaikka tää onkin maailman paras kaikessa niin nyt sakkaa Business… Suomessa ajetaan alas toimintoja hyvinkin nopeasti…
Noh jään odottamaan sitä itsekseen ajavaa helikopteria heti toimivan fsd , robotaxin ja muiden juttujen kanssa
Ei käyttäjä voi lähteä korjailemaan turvallisuuskriittistä osaa millään omilla purkkaviritelmillä. Siinä menee liikennevakuutukset.
https://twitter.com/yicaichina/status/1781228233729675595?t=J7jAQxVh1yLmOmVgegBg4g&s=19
Irtisanomiset todennäköisesti ovat laajemmat kuin julkisuuteen kerrottu 10%.
