Kepler vielä hiukan sääti tavoitehintaansa, Kauppalehden pikauutisista: Kepler Cheuvreux laskee Tokmannin tavoitehinnan 15,0 euroon (aik. 15,5 euroa)
9 tykkäystä
Tämä on muuten itseäni hieman huolestuttanut Tokmanninkin suhteen @Arttu_Heikura , toki verkkokaupan osuus heillä matala, mutta toisaalta korkeamman hintapisteen tuotteiden myynti tökkii. Varsinkin Temun markkinointi on erittäin aggressiivista ja siltä ei oikeastaan voi välttyä, jos ylipäätään nettiä käyttää. Jopa Googlen hakukoneella näyttää Temu antavan ensimmäisen tuloksen. Hinta yleensä ihan murto-osa suomalaisesta hintatasosta. Esimerkiksi katselin viimeksi nojatuoleja, hinnat näyttäisivät olevan Temulla 30-40 euron luokkaa 
Saakohan heikko ostovoima monetkin kääntymään kiinalaisten puoleen, hinta ennen laatua mentaliteetilla.
4 tykkäystä
Tuo on aivan totta, mutta samalla jaksan myös uskoa, että ihmiset vielä viisastuvat Temun ym. “liian halpojen” verkkokauppojen suhteen.
Ei pelkästään se että tuotteet tehdään hikipajoissa, mutta monesti ne eivät laadultaan vastaa edes sitä halpakauppojen rihkamaa. Myös kemikaalitasot näissä usein ylittävät sallitut rajat, koska yksityisten tilaajien kohdalla niitä ei valvota. Ei ole väliä onko kyseessä lastenvaate tai hygieniatuote, niin samalla tavalla siellä on haitallisia aineita.
On varsin tavallista, että esimerkiksi tehdään kovasta muovista muovinpehmentimillä mitä ihmeellisempi vaatteita ja asusteita. Temu härskisti kopioi internetistä kuvat tuotteilleen ja sitten tekevät halpoja kopioita tuotteista jotka käyvät sillä hetkellä nopeasti kaupaksi. Mikäli myyntiä ei tule, et saa mitään. Palautuksena on aika turha odotella rahoja, mutta saat toki jotain krediittejä joilla voit ostaa muuta pas***, kun kerran olet erehtynyt rahasi lähettämään sinne Kiinalaisten miljardöörien rahasampoon.
21 tykkäystä
Sieltä taas Saastamoinen poimi parempaan talteen 100 000 kpl osakkeita: Tokmanni Group Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet - Seppo Saastamoinen | Kauppalehti
Unohdit pari pikkukauppaa @Index yhteensä 1000 kpl
Pistin korjauspyynnön toimittajalle @James_Bondi ja korjatuksi tuli uutinen.
26 tykkäystä
Jep. 30000kpl keskihintaan 10,87eur/kpl
Pörssitiedote
Tokmanni Group Oyj: Johtohenkilöiden liiketoimet - Seppo Saastamoinen
22.08.2024 10.00
Tokmanni Group Oyj Johtohenkilöiden liiketoimet 22.8.2024 klo 10.00
Ilmoitusvelvollinen
Nimi: Seppo Saastamoinen
Asema: Hallituksen jäsen/varajäsen
Liikkeeseenlaskija: Tokmanni Group Oyj
LEI: 743700VMG6KWF0FW1560
Ilmoituksen luonne: ENSIMMÄINEN ILMOITUS
Viitenumero: 75115/9/10
Liiketoimen päivämäärä: 2024-08-20
Kauppapaikka: NASDAQ HELSINKI LTD (XHEL)
Instrumenttityyppi: OSAKE
ISIN: FI4000197934
Liiketoimen luonne: HANKINTA
Liiketoimien yksityiskohtaiset tiedot
(1): Volyymi: 30000 Yksikköhinta: 10.87 EUR
Liiketoimien yhdistetyt tiedot (1):
Volyymi: 30000 Keskihinta: 10.87 EUR
8 tykkäystä
Ja näköjään 69000kpl keskihintaan 10,90e/kpl
Liiketoimen päivämäärä: 2024-08-21
Kauppapaikka: NASDAQ HELSINKI LTD (XHEL)
Instrumenttityyppi: OSAKE
ISIN: FI4000197934
Liiketoimen luonne: HANKINTA
Liiketoimien yksityiskohtaiset tiedot
(1): Volyymi: 69000 Yksikköhinta: 10.9 EUR
Liiketoimien yhdistetyt tiedot (1):
Volyymi: 69000 Keskihinta: 10.9 EUR
8 tykkäystä
Kl taas kirjoittaa että Seppo osti 70 000 kpl, kovin hätäistä uutisointia.
10 tykkäystä
Taitaa Tokmannin hallituksella olla luottoa siihen, että Dollarstore alkaa jossain vaiheessa jauhamaan tuottoa oikein kunnolla
17 tykkäystä
Tässä:
Liiketoimen päivämäärä: 2024-08-21
Kauppapaikka: BEUP
Instrumenttityyppi: OSAKE
ISIN: FI4000197934
Liiketoimen luonne: HANKINTA
Volyymi: 971 Keskihinta: 10.87659 EUR
Liiketoimen päivämäärä: 2024-08-21
Kauppapaikka: TQEA
Instrumenttityyppi: OSAKE
ISIN: FI4000197934
Liiketoimen luonne: HANKINTA
Volyymi: 29 Keskihinta: 10.9 EUR
4 tykkäystä
Päivän talousuutisia:
Noin 25 MEUR vuosittaista liikevaihtoa tekevällä firmalla näyttää olevan kymmenen myymälää, jotka kaikki sijaitsevat “Tokmanni-paikkakunnilla”. Varmaan merkittävä kilpailija ainakin niiden Tokmannien kanssa, joissa on puutarhamyymälä. Ja tietenkin sisustustavaroiden osalta kilpailija kaikkien Tokmannien kanssa.
LISÄYS: Hesari kirjoitti aiheesta hieman laajemmin:
“Plantagenin Suomen-yhtiö on osa Plantasjen-konsernia, jonka omistaa ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Ratos. Myös Ruotsin ja Norjan Plantageneita haetaan kyseisissä maissa saneeraukseen. Näissä maissa on samat tavoitteet saneeraukselle, Ratosin tiedotteesta käy ilmi.”
19 tykkäystä
Tuli tässä kesällä kertaalleen asioitua Plantagenissa ja en muuta voi sanoa kuin että ei yllättänyt. Kristuksen isot myymälät ja kaikki myytävä kama oli paskaa. Lapio taittui kantoa kaivaessa ja muuta en edes sieltä viitsinyt ostaa kun heti näki että on kamalaa laadultaan.
4 tykkäystä
Samoja tuotteita samoista Kiinan tehtaista Tokmanni ja muut myy. Vaikka ei osta Kiinasta sitä kaikkein halvinta, vaan maksaa hiukan enemmän paremmasta laadusta, on hinta silti postikuluineen kolmasosa-kymmenesosa Tokmannin hinnasta. Rahan palautukset on toimineen 100%:sti. On markkinataloutta ostaa halvimmalta toimittajalta, poliittiset perusteet maksaa enemmän paikallisessa kaupassa on sitten toinen juttu, mutta toisaalta jos ne Tokmannin tavarat kuitenkin tulee autoritäärisestä Kiinasta. Tokmanni maksaa tuotteistaan sille samalle kiinalaiselle miljardöörille joka omistaa tehtaita, niin ei sekään ole kovin validi argumentti.
Melkeinpä ainoaksi argumentiksi jää työllistää suomalaisia työntekijöitä kaupassa maksamalla korkeampaa hintaa tuotteista, +verotuloja valtiolle.
1 tykkäys
Kyllä Tokmannin pitää tietää mitä myy ja on vastuussa siitä tavarasta. Jos on valmis luopumaan siitä, että tietää edes suunnilleen mitä ostaa, niin ehkä kannattaa lennättää Kiinan hikipajoista kaikki vaan.
MOT testasi 7 satunnaista vaatetta Shein verkkokaupasta ja seitsemästä tuotteesta viidestä löytyi haitallisia aineita. Epäilen, ettei Tokmannilta löydy yhtään korkeita PFAS pitoisuuksia sisältäviä vaatteita, koska ne testataan. En tiedä, eli voin olla väärässäkin, mutta en ainakaan itse halua muutaman säästetyn euron takia lähteä lyömään vetoa terveydellä.
PS. ja sitä paitsi Mr. Tokmanni hakee tietenkin kaikki lastit punaisella rekalla (parhaaseen hintaan) eikä millään saastuttavalla lentorahdilla, ettäs tiedät!
17 tykkäystä
Näin juuri. Ja suuresta kansantasavallastakin löytyy eri tehtaiden väliltä huimia eroja niin työntekijöiden aseman kuin tuotantolaadun suhteen. Ei näistä suomalaisista halpakaupoista mitään eettisen kaupankäynnin mallitoimijoita saa tekemälläkään, mutta aika eri sarjassa ne painivat edukseen kuin Temut ja vastaavat.
16 tykkäystä
Tetataanko jokainen erä vai vain ensimmäinen näyte-erä?
1 tykkäys
Todennäköisesti ainakin osittain, koska testaamatta jättäminen takaisinvetoineen ja mainehaittoineen tulee huomattavasti kalliimmaksi.
1 tykkäys
En osaa varmaksi sanoa ja prosessit varmaan vaihtelee riippuen miten toimittaja on sertifioitu. Toimittajilta kuitenkin edellytetään laatua ja näyttöä sen valvonnasta. Pistotarkastuksia on varmasti ja EU:kin velvoittaa yrityksiä, mutta ei yksityisiä. Ehkä tuolta ir materiaaleista saisi kaivattua vielä tarkempaa tietoa.
“Varmistamme, että kuluttajille tarjoamamme tuotteet ovat turvallisia
ja laadukkaita sekä valmistettu vastuullisesti eettisesti hyväksyttä”
Tokmanni_Eettinen toimintaohje 2022_sivuittain.pdf
Markkinatalous ja Kiina eivät sovi samaan lauseeseen. Hikipajat, orjatyö (uiguurit, vangit) ja IPR rikkomukset lisättynä valtion tuilla ja protektionismilla eivät ihan täytä vapaan talouden tunnusmerkkejä.
Mutta jos voi halvan epäeettisen tuotteen hankkia sillä perusteella että sitä se markkinatalous on niin ehkä hieman hakusessa hommat.
6 tykkäystä
Temua on helppo dumata. Ja ihan perustellusti esimerkiksi vastuullisuuden osalta. Mutta Tokmannin näkökulmasta analyysia pitää laajentaa Temusta B2C platformeihin - joka on Kaupan historian suurimpia muutoksia. Itse asiassa paljon nopeampi markkinan kaappaaminen kuin aikanaan tavarataloilla tai nettikaupalla. Esimerkiksi Kiinassa B2C platformit nappasivat n. 10-vuodessa ~50 % markkinaosuuden kaikesta kaupasta. (China B2C E-Commerce Market 2024 - Research and Markets
Digitaalinen maturiteettimme ei ole Kiinan tasoa ja Skandinavia on todellakin eri ympäristö kuin kaupungistunut digitalisoitunut Kiina. En siis ole visioimassa meille Kiinan tietä halpakauppaan. Mutta totean, että B2C Platformien kilpailun yksinkertaistaminen Temu:un on kapeakatseista ja melko lyhytnäköistä markkina-analyysia.
Bisnesmalli, jossa ohitat paikallisen halpakauppiaiden kulut esim. seuraavilta osin:
• hankintaorganisaatio
• tukkurit ja heidän katteet
• logistiikan hallinnan ja ohjauksen
• välivarastoinnin
• myynnin johtamisen
• myymäläverkoston kiinteistökulut
• myymäläverkoston henkilöstökulut
• markkinoinnin (isoilta osin)
ja yksinkertaistaen korvaat kaiken tuon ”servereillä ja algoritmilla” yhdistämällä teollisuuden suoraan kuluttajaan, voit rakentaa merkittävää kilpailukykyä halpakaupassa. Sillä ne seuraavat B2C alustat, jotka tekevät kaiken Temua paremmin ja vaikka vastuullisemmin, tulevat digitaaliseen ympäristöömme vielä varmasti.
Toki vähittäiskaupan tutkimuskirjallisuudessa ja konsulttien kalvoissa kerrotaan edelleen, että ei VAIN halpa hinta. (Porter/Competitive Strategy ja Helms/Haynes/Cappel/Competitive Strategies and Business Performance within Retailing Industry). Eli kun toteutat yhtä aikaa
- edullisen hinnan/kustannusjohtajuuden
- selkeä differentaatio strategian
saavutat merkittäviä kilpailullisia etuja pitkällä tähtäimellä. Tokmannin edullinen hinta + saavutettavuus tästä hyvä esimerkki. Milloin digitaalisten alustojen saavutettavuus sitten todella haastaa Tokmannin saavutettavuuden (eivät tee sitä vielä), on varmaan yksi tämän osakkeen potentiaalin tärkeimmistä kysymyksistä.
Eli en näkisi viisaana laittaa Temuja & kumppaneita suoraan kategoriaan ”ei vaikuta markkinaan, koska tuotteissa on myrkkyjä”.
Jaan siis osittain samaa analyysia, mitä @Timo_Huhtamaki nosti esille omassa erinomaisessa kommentissaan.
19 tykkäystä
Viittaat näillä varmaan markkinapaikkoihin (market places, esim. Amazon), jossa pienemmät kauppiaat listaavat tuotteita markkinapaikalle,ja loppuasiakkaat valitsevat useiden samaa tuotekategoriaa myyvien kauppiaiden joukosta parhaaksinäkemänsä tuotteen? Eli markkinapaikkaa ylläpitävä yhtiö toimii käytännössä vain verkkoalustana ja saattaa tarjota palveluita esim. logistiikkaan (Amazonilla tätä kutsutaan Fulfillment by Amazon).
CDONilta löytyy tähän dataa ja Pohjoismaiden markkinapaikkojen osuus on madellut noin 5 % koko verkkokaupasta kun taas muualla se on jopa 50 % (pääsyy Amazon). Muutenkin kannattaa katsoa tuo CDONin CMD, jossa he käyvät markkinapaikkojen liiketoimintamallia suht syvästi läpi. Se kuulostaa hyvin houkuttelevalta, mutta näytöt ovat toistaiseksi vähäiset.
Suomessa tätä parhaillaan tekee CDONin lisäksi esim. Kärkkäinen ja joissakin määrin käsitykseni mukaan Adlibris. Zalando tekee myös samaa oman retailin ohella. Suomen kehitys on ollut maailmaa selvästi hitaampaa, ja itseasiassa Suomen verkkopenetraatio on Pohjoismaiden matalinta, joten me ollaan selvästi takamatkalla. Verkkokauppa.comilla olisi markkinapaikan luomiseen kaikki kyvykkyydet, ja odotinkin tämän alkavan uuden strategian ohella. Yhtiö kuitenkin päätti korvata perinteisen markkinapaikkamallin suoratoimituksin luotettujen kumppaneiden ja private label tuotteiden muodossa.
Markkinapaikkojen kehityksen suhteen on viisainta seurata Ruotsia, sillä CDON pyrkii siellä kasvamaan niissä tuotekategorioissa joissa verkkopenetraatio on suurin nimenomaan markkinapaikkamallilla. Lisäksi Amazon pyrkii laajentamaan Ruotsissa, mutta tästä ollaan oltu viime vuosien aikana hiiren hiljaa, joten kehitys on varmaankin ollut arvioita verkkaisempaa.
Oma veikkaus osin Pohjoismaiden, mutta myös Suomen verkkaiselle verkko- ja markkinapaikkapenetraatiolle on melko keskittyneet vähittäiskaupan päätoimialat: ruoka, erikoiskauppa, halpakauppa jne. Suomalaiset ovat tottuneet ostamaan verkosta tavaraa tunnetuilta brändeiltä, ja ehkä hieman karttamaan ei-tunnettuja sivustoja. Toisaalta nämä yhtiöt voisivat hyödyntää brändiensä voimaa ja perustaa oman brändin alle markkinapaikan, jolla myös markkinapaikkakauppiaat saisivat myöskin etua markkinapaikan tunnettuudesta vs. vaikka CDON.
Nuorempi sukupolvi on varmasti tottuneempi kokeilemaan uusia sivustoja, joten uskonkin näiden tuovan kilpailupainetta kotimaisille kaupoille, mutta ei todellakaan syövän kokonaan näiden markkinaosuuksia.
Lisäksi, jotta markkinapaikkojen hintataso saadaan painettua laadukkaiden tuotteiden osalta alas, tarvitaan sinne paljon trafiikkia sekä markkinapaikan sisäistä kilpailua.
6 tykkäystä