Tokmanni - Mahdollisuuksien valintatalo?

Laajassa raportissa oli hyviä nostoja CMD:ltä.
Yksi nosto liittyy hankintayhtiöihin.

Laajan raportin sivulla 9 tämä nousee esille. Tokmanni on maininnut “CMD:llään aikomuksesta perustaa Europrisin kanssa uudet tuontiyhtiöt Bangladeshiin ja Vietnamiin.”

  • Tästä Europris-yhteistyöstä oli aiemmin juttua maaliskuussa esim. tässä jutussa, jossa myös Keplerin analyytikko spekuloi tulevaisuutta.

Vi ser stort potensiale. Vårt samarbeid med Europris er veldig bra og det er mange likhetstrekk mellom produktene i Norge og Finland, selv om butikkene er litt forskjellige. Vi har felles innkjøp i Kina, Bangladesh og Vietnam, hvor vi utvider, svarte Rautianen.

Laaja raportti avaa myös suoran tuonnin hyödyt. Sivulla 22 on yksi pointti, miksi hankintayritysten perustaminen ja suoran tuonnin kasvattaminen on hyvä asia. Kasvattamalla suoraa tuontia Tokmanni “kykenee parantamaan hintamielikuvaansa hankintaan liittyvien kulujen pienentyessä.”

Näin Mr. Tokmanni siis varmistaa, että hänellä on edelleen rekkakaupalla halpoja hintoja

Raportin sivulla 35 on suoran tuonnin toinen hyvä pointti. Jos Tokmanni kasvattaa suoran tuonnin osuutta, tukee sen kasvu yhtiön kannattavuutta, koska “bruttomarginaali näissä tuotteissa on selvästi korkeampi.”

Raportin mainitaan s. 2 muut suhteellista kannattavuutta tukevat tekijät:

  • kiinteiden kulujen skaalautuminen
  • kasvun tuoma vahvistuva neuvotteluvoima
  • suuremmat hankintavolyymit
  • omien tuotteiden myynnin osuuden kasvu
  • suoran tuonnin osuuden kasvattaminen
  • toimitusketjun tehostaminen
9 tykkäystä

Olipahan erinomainen uutinen, että Tokmanni saatiin Inderesin seurantaan! Oma salkku alkaa olla melkoisen @Petri_Kajaani -painotteinen, kun TOP4 omistuksista löytyy Harvia, Kamux ja Tokmanni. Pitääkö tässä tilanteessa alkaa harkitsemaan vahvempaa analyytikkohajautusta? :thinking: #huumori

Tokmanni oli tänään muutenkin esillä. Nimittäin tämän lauantaisen päivän tehtävälistan ensimmäisellä sijalla oli äitienpäiväkukkien hankkiminen salaa omalle vaimolleni, lasteni äidille. Ja sillä hetkellä, kun vaimoni lähti ystävättärensä kanssa lauantaiselle kävelylenkilleen ja muistutti lähtiessään olevansa poissa ainakin reilun tunnin verran, näin tilaisuuteni koittaneen.

Ulko-oven sulkeuduttua nousin salamana ylös sohvalta ja varmoin perheenisälle sopivin elkein astelin lasteni luo kertomaan suunnitelmastani. Seitsemän- ja neljävuotiaat aarteeni olivat mukana tässä suureksi huijaukseksi luokiteltavassa tehtävässä ja ulkovaatteet lennähtivät päälle suorastaan hämmästyttävällä nopeudella. Tämän jälkeen suuntasimme yhdessä ulos autolle - vain suunnataksemme noin minuutin kuluttua takaisin sisälle nuorimmaisen ilmoitettuaan tarpeensa wc-käynnille. Aikaa kului, katsoin kelloa, mutta pysyin rauhallisena. Sitten matkaan.

Autoa pihasta ulos kaartaessani kerroin jälkikasvulleni tarkasti suunnitelmani yksityiskohdat. Olin tehnyt muut äitienpäivän juhlintaan sopivat hankinnat jo etukäteen, mutta vielä tulisi hankkia kukat. Salaperäisen tehtävämme alkajaisiksi olin tarkistanut Tokmannin myyvän perinteisiä äitienpäivä-ruukkuruusuja. Vaimoni pitää niistä, tiesin. Tai ainakin väittää pitävänsä, muistelisin. Tokmannin parkkialueelle olisi kotipihaltamme matkaa noin puolentoista kilometrin verran, joten arvioin tehtävään varatun ajan riittävän erinomaisesti.

Tokmannin pihaan saavuttuamme havaitsin pihan olevan miltei täynnä autoja, jonka luokittelin sijoittajan näkökulmasta hyväksi uutiseksi. Vastuullisena ihmisenä asetin kasvoilleni maskin ja muistutin jälkikasvuani turvavälien pitämisestä ja siitä, että sormikkaat olisi hyvä pitää käsissä koko ajan ja että hyllyssä sijaitsevien tavaroiden tarpeeton nypläily ei ole hyvästä = “Älkää sitten koskeko mihinkään.”

Myymälää kohden kulkiessamme huomasin ilokseni pihamyymälän auenneen ja kyseisellä alueella olevan useita ruukkuruusurullakoita oivallisin ja selvästi harkituin turvavälein. Kyseisiä kasveja oli tutkimassa moni muukin kaltaiseni hämmennyksen vallassa oleva kohtalontoveri. Tosin itse olin hankkinut ruukkuruusuja jo joskus aikaisemminkin, joten tunsin pientä ylimielisyyttä muita asiakkaita kohtaan ohjeistaessani lapsiani valitsemaan haluamansa väriset ruusunkukat. He päätyivät vaaleanpunaiseen sävyyn ja tämän valinnan hyväksyttyäni ja ruusunnuppujen määrän tarkistettuani siirryimme kassajonoon.

Omaa vuoroa odotellessamme nuorimmaiseni kysyi, että paketoidaanko kukka lahjapakettiin. Vastasin, että laitetaan ruusu mielummin aamulla johonkin nättiin ruukkuun, josta äiti pitää. Lisäksi kerroin jo hankkineeni äidille jotain paremmin paketoitavaksi sopivaa. Lahjoille perso voimakastahtoinen lapseni kuitenkin ilmoitti haluavansa antaa äidilleen kauniin kukan ja hienon päiväkodissa askartelemansa kortin lisäksi myös paketin. Kerroin, että aikaisemmin hankkimani paketoitava lahja on meiltä kaikilta yhteinen. Vastaus ei tyydyttänyt. Noin kolmen sekunnin mittaisen harkinta-aikansa jälkeen, samalla kun kassavuoromme koitti, lapseni osoitti säihkyvin silmin kassan välittömässä läheisyydessä olevaa koria. “Annetaan äidille tuollainen!”

Osakkeenomistajana en voinut vastustaa kiusausta.

Ja niinpä huomenna äitienpäivänä perheemme emo saa kauniiden äitienpäivä-ruukkuruusujen, ajatuksella hankittujen lahjojen, rakkaudella valmistettujen sisäfile-pihvien ja lasten taidokkaasti koulussa ja päiväkodissa valmistamien korttien lisäksi kevään upean uutuustuotteen, Tokmannin kestokassin. Alla oleva kuva liittyy tapaukseen.

Jatkossa, kun näen vaimoni ylpeänä kantavan Tokmanni-kassia olallaan, tulen aina muistamaan siitä sen päivän, jolloin Tokmanni vihdoin saatiin Inderesin seurantaan. Mielestäni sekin oli hyvä uutinen. Suorastaan erinomainen.

74 tykkäystä

Kamuxia ja Tokmannia analysoi onneksi Petrin ohella @Thomas_Westerholm , joten hajautus on kunnossa.

15 tykkäystä

Oikein hyvä uutinen tuo seurannan aloitus. Ehkäpä ihmisten tietoisuus Tokmannista sijoituskohteena nyt lisääntyy. Toivotaan, että pörsissä osakkeet alkavat olla yhtä haluttuja kuin Tokmannin kuuluisat ämpärit.

3 tykkäystä

Indereksen Tokmanni raportissa on kiitettävästi ohjeistettu lisäksi että “Mielestämme sijoittajan kannattaa keskittyä nettovelka/käyttökate -tunnuslukuun pääomarakennetta arvioitaessa.”

Tunnuslukuoppaassa (Alma Talent) ko. tunnusluku “osoittaa sen, kuinka monessa vuodessa yritys pystyisi maksamaan pois korolliset velkansa käyttökatteellaan olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa. Esimerkiksi pörssiyhtiö Keskolla on taloudellisena tavoitteena, että tunnusluku on pienempi kuin 3 ja Fortumilla, että tunnusluku on noin 3 (2011)”:

Tokmannin raportissa 2021e käyttökate on 171,0 meur ja nettovelat 315,9. Tunnusluku näyttäisi olevan siis alle 1.9 jos olen oikeilla jäljillä enkä kompuroi virhepäätelmien hetteikössä.

13 tykkäystä

Hieno tarina :smile: minä myin viime viikolla tokmannit osaripettymykseen ja vaihdoin Harviaan. Siinä mielessä ei mennyt kauheasti metsään kun Petri analysoi molempia mutta kyllähän tämä inderesin seuranta tuli taas niin sopivaan aikaan että laputonta harmittaa ja nimimerkin taika on taattua laatua!

15 tykkäystä

Mietin jo tähän junaan lähtemistä, mutta sitten totesin ettei Kiinan halpatuonnista elävä firma sovi käsitykseeni eettisestä sijoittamisesta. Siispä passaan.

8 tykkäystä

Ei voi syyttää firmaa siitä että valtaosa tavarasta tänä päivänä tehdään Kiinassa. Ja hei, ovathan hekin jo rakentamassa organisaatioita myös Vietnamiin ja Bangladeshiin. Tavaraa pitää ostaa sieltä missä sitä valmistetaan. Tämä laiva on seilannut jo vuosikymmeniä sitten.

8 tykkäystä

Juu, en syytä fimaa maailman ongelmista, mutta jätän rahoittamatta strategian nostaa Kiinalaisen tavaran osuutta liikevaihdossa, kuten Tokmannin strategia kertoo. Hyvä jos etsivät korvaavia ostokohteita, mutten ole kuitenkaan nähnyt halaistua sanaa siitä, että Tokmanni näkisi Kiinasta ostamisen mitenkään ongelmana jatkossakaan.

2 tykkäystä

Ja lapsityövoimalla tehdyt tuotteet ovat ihan OK koska jos niitä ei ostettaisi, ei niillä lapsilla olisi sitäkään vähään mitä nyt on!

1 tykkäys

Lapsityövoima on vähän toinen juttu. Yksi syy omaan osto-organisaatioon nimenomaan on ettei tuollaisia toimittajia pääse ketjuun. Ihan oikeasti, massiivisen osan tavarasta valmistaa ihan aikuiset työntekijät tuollakin päin maailmaa. Ja saavat paikallisen tason mukaista liksaa. Siitä voi sitten nyyhkyttää miten maailma ei ole reilu ja kuinka vietnamilainen tehdastyöläinen ei saa $15 tunnissa vaikka kuinka tämä olisi kivaa.

4 tykkäystä

Jokainenhan toki tekee omat sijoituspäätökset omista lähtökohdistaan, eikä siinä mitään.

Mitä Tokmanniin tulee, niin ovat nostamassa suoratuonin osuutta Kiinasta, mikä on eri asia kuin tuonnin lisääminen Kiinasta.

Toiseksi, tavarakauppaa tekevät yritykset tuovat tavaraa (ja raaka-aineita) sieltä, missä valmistus on halpaa = tavara on edullista. Jos Helsingin pörssistäkin alat kampaamaan tällaisia yhtiöitä läpi, joilla on tehtaita tai tuontia halpamaista, niin aika ohkaiseksi jää salkku, mikäli maininta Kiinasta, tai Intiasta, tai Bangladeshista tai Vietnamista jne. estää sijoittamasta ko. yhtiöön.

Toki palvelubisnekset asia erikseen.

Kyllähän Tokmannin CMD-strategiassa oli lueteltu useampikin kohta, miten pyrkivät asioita edistämään esim. Kiinan osalta. Se on varmaan oma keskustelunaiheensa, onko näillä toimilla vaikutuksia, ja millaisia. Täältä käsin on vaikea sanoa.

Mutta aina voit lohduttautua sillä ajatuksella, että vaikka ostaisit pörssistä Tokmannin osakkeita, et rahoita Tokmannia, vaan osakkeiden myyjää. :wink:

3 tykkäystä

…mutta sen jälkeen pahana kapitalistina kahmit osinkoja jotka on tehty osittain ottamalla katetta kiinalaisen tai vietnamilaisen tehdastyöntekijän duunin tuotoksista. Parempi tietty olisi että kiinalainen menisi kortistoon (jota ei taideta edes juuri tuntea siellä) ja kate otettaisiin kotosuomalaisen tehdastyöläisen duunin tuotoksista, mutta valitettavan suuri osa maailman tavarasta on nykyään sellaista että joko sen voi ostaa kiinasta tai sen voi ostaa välikädeltä joka osti sen kiinasta. Osakkeenomistajat yleensä tykkää jos välikäsien rahoitus pidetään minimissä ellei siihen ole taloudellisia perusteita.

Ja siis selvyydeksi; Ostaisin itse mielellän kotimaista tai ei-kiinalaista tuotetta ja olen siitä jopa pienen preemion valmis maksamaan, mutta suuressa osassa vaihtoehtoja yksinkertaisesti ei ole, tai jos on, hintaero on niin älytön ettei sitä oikeasti ole. Eikä tähän ole olemassa mitään fiksiä koska maailmassa nyt vain on valtavasti ihmisiä ja niistä suurin osa suostuu tekemään ihan vapaaehtoisesti duunia suomalaisia tai eurooppalaisia edullisimmin ehdoin, joka sitten näkyy tuotteen hinnassa enemmän tai vähemmän riippuen miten työvoimavaltaista sen valmistus on.

4 tykkäystä

Ettei jää väärää käsitystä Tokmannista pelkästään Kiinan tuonnista elävänä, lainaan seuraavia lukuja Tokmannin yhtiöraportista: “Tokmannin hankinnasta 75,6 prosenttia tuli suomalaisilta toimittajilta — Kiinan osuus oli 11,6 %”.

En äkkiä löytänyt verrokkiyhtiöiden vastaavia lukuja, mutta mielestäni nämä luvut eivät kuulosta pahalta. Katteet lienevät toki Kiinasta tulleissa tuotteissa paremmat.

15 tykkäystä

Tosin tässä epäilen että tuosta 75.6% iso osa on silti ulkomaista tavaraa joka ostetaan tällä hetkellä kotimaiselta välikädeltä. Tämän välikäden ohittaminen, olettaen että volyymit ovat riittävät, on yleensä kannattavaa.

6 tykkäystä

Toki näin on, enkä prosenttien osalta tuotteiden kotimaasta puhunutkaan, mutta pidän epätodennäköisenä, että Tokmanni ainakaan kovin paljoa juuri kiinalaisia tuotteita ostaa kotimaisten välikäsien kautta, kun sen oma Kiinan tuontiyhtiö on perustettu jo vuonna 2013.

Erinomaista saada Tokmanni seurantaan! Kyseessä on kuitenkin koko kansan tavaratalo, joka defensiivisenä osakkeena sopii pitkän tähtäimen salkkuun monenlaisella sijoitusprofiililla.

Itseäni Tokmanniin sijoittamisessa ei häiritse Kiinan tuonti vaan lähinnä tuo halpakaupan maine. Halpakaupan suosion kasvu ei liene ikuista ja mikäli imago halpakauppana on liian vahva, kasvaako keskimääräinen ostos ja kävijaluvut sen mukana? Tulee imagoa jossain vaiheessa kääntää “laadukkaampaan” suuntaan uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi vai jatkuuko Tokmannin suosio kansalaisten keskuudessa nimenomaan sen halvan imagon vuoksi?

Itseäni halpa imago ei haittaa pätkääkään. Päinvastoin. Tykkään halvasta tavarasta ja viihdyn halpakaupoissa.

2 tykkäystä

Halpakaupan maine tulee ainakin itselle siitä, että en oikein tiedä mitä Tokmanni edustaa, mikä on sen kantava tuotevalikoima. Se lienee olevan halpa taloustavara, sellainen kauppa johon varsinkin vanhempi väki menee ostaakseen ihan sama mitä , jotain vaan taloustavaraa kun saa ostaa huusholliin. Uudet kahvikupit tulisi saada, ilman omaa etukäteismielipidettä millaiset niiden tulisi olla. Tuollaisia marketteja oli 80-90-luvulla kun olin lapsi. Kauppa väärällään laadutonta kippoa, vaatetta ja työkalua.
Jonkinlainen linja olisi hyvä olla, varsinkin jos meinaa saada nuorempaa ja valistuneempaa väkeä asiakkakseen.

1 tykkäys

Kyllä esim. IG:ssä välillä törmää nuorten “influensserien” postauksiin, joissa mainostetaan esim. naisten muotivaatteita Tokmannilta. Tokmannikin suoraan mainostaa esim. tällä tavoin:

Tokmanni tarjoaa kaikille jotakin :slight_smile:

9 tykkäystä

Petrin Tokmanni avaus videomuodossa, 45min tavaraa ämpärikauppiaista.

27 tykkäystä