Tokmanni - Mahdollisuuksien valintatalo?

No eikö nuo ole ihan oikeita syitä. Ikuisesta “paskat säät” -selityksestä en jaksa itse kamalasti innostua, vaikka siinä aihettakin olisi, mutta asiakkaiden nuukailu ja käyttötavaramyynnin heikkous kai lienee ihan monien toimijoiden raportoima asia.

Mikä niistä kauppapaikoista nyt tekee erityisen nuhjuisia? Halpakaupan myymäläviihtyvyys toki ei ole millään ketjulla mikään paras mahdollinen, mutta myymäläsijainnit ovat lähtökohtaisesti ihan ok. Vesivahingoista muistan lukeneeni lähihistoriassa myös mm. Citymarkettiin, Prismaan ja Cityconin liikekiinteistöön liittyen, joten mitä niiden perusteella nyt vielä tulisi päätellä?

Ei tuo osari suuria tunteita itsessäni aiheuta. Markkinat eivät näemmä osaa mielipidettään muodostaa, kun välillä kurssi oli jo reilu parin prosentin nousussa ja nyt prosentin verran laskussa.

Tuskin tämä lappu mihinkään raketoi lähitulevaisuudessa, mutta mielestäni hinnoittelu on nyt ihan ok lähitulevaisuuden mahdollisuuksiin nähden. Kilpailutilanne ei varmasti tule ainakaan helpottamaan, mutta eiköhän niitä nousseita kustannuksia viedä läpi markkinoiden kuluttajahintoihin jollain aikavälillä.

19 tykkäystä

Ymmärrän kyllä, että talous- ja markkinatilanne ovat kaukana hyvästä, mutta halpakaupalle tämä pitäisi avata pikemminkin mahdollisuuksia, kun kuluttajat nuukailevat ja etsitään halvempia vaihtoehtoja. Tokmannnin tapauksessa tulos on, että vertailukelpoisilla luvuilla asiakasmäärät ja myynti ovat laskeneet samaan aikaan, kun esim. Puuilolla ja Rustalla (IT-sotku oikaistuna) kehitys on ollut päinvastaista.

Dollarstoren vertailukelpoinen asiakasmäärä laski runsaat 4 %, ja infossa tälle syiksi mainittiin, että valikoimassa on ollut käynnissä siirtymävaihe ja että ydinasiakaskunta koostuu pienituloisista, jotka erityisesti ovat kärsineet taloustilanteesta, mikä on vaikuttanut ostoskäyttäytymiseen. Toimitusjohtajan katsauksessa todettu tavoite löytää uusia asiakasryhmiä Dollarstorelle ja vahvistaa tarjontaa nykyisille asiakkaille tuleekin tarpeeseen. Hankinnan, oston ja jakelun tuomista skaalaeduista pitäisi saada ainakin vetoapua hinnoitteluun.

Johdon Q&A-kommenttien perusteella Suomessa Tokmanni tulee tekemään aggressiivisempaa kampanjointia. Näillä asiakkaita saataneen paremmin liikkeelle. Nähtäväksi jää, kääntyykö nämä miten myynti- ja kannattavuuslukuihin. Otetaan esimerkki Keskon puolelta. Asiakasvirrat ovat kyllä kasvaneet kampanjoinnin ansiosta, mutta keskiostos on pienentynyt. Kuluttajat hakevat tarjoukset ja heräteostokset jäävät vähemmälle.

Vielä loppuun poiminta 2025 taloudellisiin tavoitteisiin liittyen, koska näistä infossa kysyttiin. Tässä Blommalta poimittuna Tokmannia seuraavien analyytikoiden vallitsevat odotukset ennen tämänpäiväistä raporttia. CMD:n aikaisiin odotuksiin nähden konsensuksen odotukset liikevaihdosta eivät ole mitenkään erityisemmin muuttuneet (-1 %), tulosodotukset ovat laskeneet -10 %.

16 tykkäystä

Kalle Anttilalta kysyttiin viime vuosituhannella, miksi Tennarin lippulaivamyymälä on niin nuhjuinen vaikka firmalla menee hyvin. Kallen vastaus ”eivät asiakkaat muuten usko, että on halpaa” on jäänyt mieleeni ja olen tätä soveltanut myös sijoituksissani.

Tokmannin myymälät ovat mielestäni liiankin siistejä, hintamielikuvani hieman sekaisesta Puuilosta on parempi —ja monet tuntuvat jakavan mielipiteeni kun liikevaihtoeuroista puhutaan.

Yhdysvalloissa Wal-Mart vs. Target kertoo samaa tarinaa. Ei riitä, että on halpa, pitää myös näyttää siltä.

Dollar Storet sitä vastoin ovat sopivan nuhjuisia, pitäisikö Tokmannin kokeilla samaa Suomessakin muuttamalla muutama heikommin menevä Tokmanni Dollar Storeksi?

Puuilolla (ja Motonetilla) on myös yksi aikaa ja hermoja säästävä kilpailuetu; tavaran myymäläkohtaisen saatavuustiedon lisäksi kerrotaan myös hyllypaikka kun Tokmanni kertoo vain saldon.

Suhdanteet näyttäisivät kyllä suosivan halpakauppoja.

15 tykkäystä

Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa Nokian Puuilossa. Vanhassa Hurrikaanissa kyllä asioin aiemmin samoissa tiloissa. Tuossa Puuilossa ainakin oli siistiä. Asiakkaita ei kyllä nimeksikään. Liekö siisteyden syytä?

Tamperelaisena mun oma verrokki Tokmannille on vanha Vapaa Valinta, joka on nykyään osa Tokmannia. Ne olivat mielestäni ihan siistejä myymälöitä ja 1990-luvun Koskikeskuksesta muistan kaupan jumalattoman pitkät jonot. Ne valitettavasti jäivät sinne EU-jäsenyyttä edeltävään Suomeen.

Jos Tokmanni tuntuu liian siistiltä, niin fiilistä voi muokata vilkaisemalla niitä kassojen takana olevia pakettikasoja, jotka ovat noutotilausasiakkaiden lähetyksiä. Niitä myyjät sitten hiki hatussa etsivät, meinaamatta löytää hakemaansa. Jos tuolla ei mielikuva siisteydessä häviä, niin johan on ihme.

En ole muuten kovin perillä Tokmannin omista tuotemerkeistä, mutta jo pari kertaa olen huomannut ostaneeni niitä siten, että olen kuvitellut laittavani rahani tunnetumpiin brändituotteisiin. Tuo on mielestäni posiviitinen havainto.

Vielä markkinakehityksestä sen verran, että mitähän noilla verrokeilla on nettikaupan osuus? Tokmannilla se lienee edelleen aivan olemattoman pieni. Enkä ihmettele, kun miettii verkkokaupan tasoa. Sen kehittämiseen kannattaisi kyllä suunnata kehitysbudjettia ihan huolella.

2 tykkäystä

Vanhat kiinteistöt ovat kyllä varmasti edullislempia vuokrata/omistaa, mutta sen mukana vpoi tulla yllättäviä ongelmia tunkkaisuuden lisäski.

En usko, että tällainen lisää myymälän houkuttelevuutta, mutta ehkä tuo halpa hintamielikuva toteutuu.

Ei ne mielestäni ole oikeita syitä. Voi niillä toki selittää asioita, se on ihan totta.

Kuten Antti J totesi niin itsekin näkisin tässä tilanteessa Tokmannin jyräävän markkinaosuutta itselleen ja näyttävän halpakaupan voiman. Ehkä meillä on erilaiset oletukset Tokmannin vahvuuksista?

Näillä näytöillä en usko että Tokmanni tulisi olemaan jatkossakaan kultakaivos, tosin uskon siihen, kun talous taas lähtee Pohjoismaissa kasvuun niin myös Tokmanni tekee tasaista kasvua, tilanne voi muuttua nopeastikin, suuntaan jos toiseen. Aion katsoa tämän kortin pidemmälle.

Koronakupla on aiheuttanut monelle kovin ylioptimistisia odotuksia.

6 tykkäystä

Eipä tietenkään. Käyttötavarakauppa laski Suomessa kesäkuussa 7 %, mutta eihän tuo Tokmanniin voi vaikuttaa.

Niinhän Antti ei todennut. Hän totesi. että tilanteen pitäisi avata halpakaupalle mahdollisuuksia. Halpakauppa on paljon muutakin kuin Tokmanni ja tuolla saralla kilpailu on kiristynyt merkittävästi. Siitä ei kahta sanaa, että Tokmanni on ollut joihinkin kilpailijoihin nähden alisuorittaja.

Vaikeassa taloustilanteessa on toki odotettavaa, että hinnan merkitys kasvaa. Mutta samalla kun kuluttaja tekee valintoja mistä hän ostoksensa tekee, hän tekee myös valintoja mitä hän ylipäätään ostaa.

Sama. Ja uusi ostotarjouskin on sisällä viime viikolla myydyn lappuerän takaisinpoimimiseksi. Ihan ei kurssi laskenut vielä ostotarjouksen kohdalle. Minä tykkään näistä kauppaosakkeista silloin kun pessimismiä on sopivasti ilmassa.

9 tykkäystä

Kesko/Kamux/Noho/Tokmanni yms muut kuluttaja busineksessä olevat firmat kärsivät heikosta sentimestistä tällä hetkellä. Syyt tiedämmekin, ei niitä tarvitse erikseen listata. Kun kulutus alkaa vetämään ja kuluttajien ostovoima parantuu, niin myös kyseisessä busineksessä olevat firmat piristyvät. Todennäköisesti positiivinen sykli vetää alisuorittajatkin imuun, jos eivät vaan ole konkurssissa sitä ennen…:man_shrugging::grin:

Edit, sori hyvin yksinkertaistetusta viestistä, mutta ei tästä kannata varmaan sen suurempaa tiedettäkään alkaa rakentamaan.

7 tykkäystä

Rustan verkkomyynti raportoidaan Muut segmentissä johon sisältyy Suomen ja Saksan luvut. Suomessa 40 myymälää ja Saksassa 10 kpl. Jos oletetaan näiden myymäläkohtaisen myynnin olevan jonkin verran Ruotsin ja Norjan alapuolella niin verkkomyynnin osuudeksi jäisi ihan muutamia prosentteja.

Puuilolla ~2 % myynnistä tulee verkosta.

Europrisin verkkomyynti (~10 %) on näitä suurempi kun ostivat aikoinaan leluihin keskittyvän verkkokaupan ja täydensivät sen avulla leluvalikoimaansa.

Clas Ohlsonilla verkkomyynti vastaa noin 20 % liikevaihdosta. Tätä nosti elektroniikan komponentteja verkossa myyvän Sparesin yritysosto, jota ennen verkkomyynti oli reilu 10 %:n luokkaa.

Normalilla ja Dollarstorella ei käytännössä ole edes verkkokauppaa.

Tokmanni osuus vaihdellut 1-2 %:n tienoilla.

Riippuu pitkälti konseptista kenellä verkkokauppa toimii, mitä loppupeleissä määrittää ostoksen välitön tarve (case Puuilo) tai keskiostoksen suuruus (tai oikeastaan pienuus). Pidän itse kyllä laadukkaan verkkokaupan omaamista tulevaisuuden trendien ja asiakaskokemuksen (tuotteen hyllypaikka, hintavertailu ja click and collect) kannalta olennaisena.

29 tykkäystä

Kiitos Arttu tuosta yhteenvedosta. On kyllä monilta osin ihan käsittämättömän pieniä lukuja. Jotenkin ajattelin, että Tokmanni on tuossa negatiivisessa mielessä täysin omassa sarjassaan.

Toisena asiana, DNB:n uusi päivitys Tokmannille 12 euroa ja pidä.

9 tykkäystä

Keskon ja Clas Ohlsonin myynti heinäkuussa näyttää jo aika hyvältä.

6 tykkäystä

@Antti_Jarvenpaa you have a point.

Lyhyellä tähtäimellä Dollar Store vastannee huutoon, sillä siinä kopioidaan suomessa hyväksi todettu strategia #jokakylääntokmanni Ruotsiin ja luonnolliset voluumiedut.

Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä ratkaistaan todellinen kilpailukyky ja arvonmuodostus. Siinä analyysissani 2 näkökulmaa, jotka Tokmanni on johdonmukaisesti sivuuttanut viimeiset vuodet.

1. Average sales per Store
On erittäin riskialtista jos retail “käy yhdellä pytyllä”. 50/50 kasvusta uusiin ja vanhoihin myymälöihin antaa aivan eritason tuottoodotukset. Huom! Myymälöiden määrällä skaalaetuja tulee kyllä hankinnoissa - mutta retailissa saat paljon merkittävämmät skaalaedut (kuin vain hankinnassa) myymälän sisäisen voluumin kasvattamisessa. Olettehan huomioineet, että vain myymälöiden määrän kasvattaminen tuo myös skaalahaittoja. Muutamia esimerkkejä:

  • Sisälogistiikka: kumpi on tehokkaampi täyttöprosessi? 100 yksikköä tuotetta täytetään päivittäin 1 myymälään vai 100 yksikköä tuotetta täytetään 100 myymälään. Vinkkivitonen oman retail salkun optimointiin. Laske kuormalavojen määrä myymälöissä ja pystyt rankkaamaan eri kauppojen logistisen tehokkuuden. Miksi oleellista: ei ole harvinaista, että kaupan henkilöstökuluista 25-30% menee vain logistiikan prosesseihin.
  • Payment: kuinka monta asiakasta keskimäärin kassa palvelee tunnissa? Sillä on merkitystä, sillä useinkin 1/3 myyntitunneista tuo 2/3 liikevaihdosta. 200 myymälän määrällä myos “store cannibalism” on Suomessa todellinen efekti ja silloin noiden hiljaisia tunteja on suomessakin jo paljon.
  • Työvuorosuunnittelu, siivous, energia jne…Lähes jokaisessa prosessissa tärkeimmät skaalaedut saavutat kun kasvatat yksikkökohtaista voluumia, et vain myymälöiden määrää.

Siksi tällainen tilasto olisi erittäin oleellinen Tokmannille tulevina vuosina, jotta todellisiin skaalaetuihin päästään kiinni (Costco Average Sales Per Warehouse).

2. Digitalisaatio
Kaupan monikanavaisuudessa ja digitalisaatiossa todelliset isot muutokset ovat vasta edessä. Digitalisaation johtamisessa Tokmanni ei ole osoittanut olevansa edes markkinan keskitasoa. Iso strateginen riski tietoisesti jäädä tässä peesaamaan. Tästä isosta elefantista ehkä joskus myöhemmin ajatuksiani jos vain ehtii…

18 tykkäystä

Ei jokainen kauppa voi olla Ikea tai Costco. Tuskin jokaiseen kuntaan riittää asiakkaita sen vertaa, että sinne voidaan tunkea liiketilaan satoja kuormalavoja “tehokasta” logistiikkaa varten

Kulttuurierot myös hyvä huomioida. Tuttava aikanaan asusteli jenkeissä ja kulttuurishokki oli ainakin paikallisille melkoinen, kun hän meni käymään kaupoilla. Kävelyreissulla kauppaan poliisi saattoi kysyä onko kaikki kunnossa, kun ei olla autolla autolla liikkeellä. Myös muutaman päivän välein käynti kaupassa herätti kummastusta myös kaupan henkilökunnassa. Taas se outo finski käymässä ostoksilla, kun edellisestä ei ole kulunut vielä edes montaa päivää

15 tykkäystä

Näin juuri. Tokmanni on halpakauppojen sarjassa eräänlainen lähikauppa, jossa helppo saavutettavuus on olennainen asia. Sellainen anttilamainen verkostoajattelu ei vaan enää nykyaikana toimi. Asiakasvirtaa voi sitten kasvattaa täyden palvelun ruokakaupoilla, mutta sekin toimii vain erittäin rajatuilla markkina-alueilla, joissa on riittävästi asiakasvirtaa ja kilpailulle tilaa.

Mitä kassojen tehokkuuteen tulee, niin eiköhän aika vakio noissa myymälöissä ole, että hiljaisempina aikoina on yksi kassa auki ja mahdollinen muu henkilökunta hyllyttämässä tavaraa tms.

3 tykkäystä

Inderesin Heikura todistaa vahvasti 13 euron tavoitehinnan kera:

“Pitkällä aikavälillä osakkeen tuottopotentiaali on huomattava, mikäli yhtiö onnistuu jatkamaan kasvua sekä parantamaan edes hieman suhteellista kannattavuuttaan.”

Osuuspankki viilasi tavoitehintaa myös 13 euroon (edellinen 13,5) ja toteaa rapsan otsikossa “haasteet jatkuvat vielä, mutta arvostus houkutteleva”.

Analyytikoiden välillä on suuria eroja osinkoennusteissa. OP povaa tältä vuodelta 76 sentin osinkoa ja kahdelta seuraavalta vuodelta 85 sentin ja 95 sentin osinkoa. Inderesin vastaavat odotukset ovat 52 senttiä 70 senttiä ja 77 senttiä.

Maltillisempi osinko yhdistettynä velkakuorman keventämiseen kuulostaisi kyllä fiksulta.

20 tykkäystä

Juu, olen kerrankin samaa mieltä osinkopuolueen jäsenenä, onko syytä muutenkaan poiketa osinkopolitiikasta eli noin 70% tuloksesta, kun EPS uhkaa jäädä tänä vuonna ihan pörssitaipaleen alkuvuosien tasolle. Kyllä tuo velkaantuneisuus väkisinkin sijoittajia hermostuttaa, vaikka asiaa kuinka selittelisi parhain päin IFRS16-vuokravastuilla.

Kaupan alan yleisten ongelmien lisäksi, kyllä näissä tulospettymyksissä ja rankoissa kurssireaktioista on usein takana myös johdon hieman pehmeää tekemistä. Arttukin kyllä mainitsee raportissaan fokusoitumisen Dollarstoren integraatioon, jonka seurauksena Suomen liiketoiminta lienee jäänyt vähemmälle huomiolle. Dollarstrore mainittiin myös hieman sijaiskärsijänä, koska tuotevalikoimia yhtenäistettiin. Veikkaan muuten, että noin vuoden sisällä saadaan ilmoitus toimitusjohtajan vaihtumisesta. Yhteistyösuhde hallituksen puheenjohtajan Seppo Saastamoisen kanssa on ollut varmasti erinomaisella tasolla, mutta pitää ottaa huomioon, että Rautiainen täyttää ensi vuonna 63, lisäksi strategiakausi loppuu sopivasti, jolloin on sopiva hetki vaihtaa vetovastuuta.

Sen verran tuota webcastia kuuntelin, että kyllä johdon selitykset pehmeään tulokseen ihan uskottavilta kuulostivat. Kaikki kyllä muistavat vielä huonot keliolosuhteet huhtikuussa etelässäkin ja kevätsesonki nyt vain on erittäin tärkeä koko vuoden tulosta ajatellen, suoraan johto myös sanoi, että hyllyjen täytössä oli ongelmia huhtikuussa johtuen Punaisen meren tilanteesta ja poliittisista lakoista Suomessa. Taitaa monella muulla halpakauppiaalla olla keskittyneempi ja vähemmän kevätkaudelle altis valikoima ja lieneekö myöskään suoratuonti Aasiasta samalla tasolla!?

Hieman viikonloppuna katselin puutteellisella ymmärrykselläni, että kurssi voi vielä ulkkien suosiollisella avustuksella käydä hakemassa tasoja 10-10,50 e väliltä, koska sulku oli perjantaina 10,80. e Maanantai-aamu hiukan hälvensi tätä ajatusta, kun avattiin reippaasti yli 11 e tasoilla. Kukaan ei välttämättä ole osaketta myymässä näiltä tasoilta, mutta shorttareilla on paljon voimaa Hesulin kaltaisessa heikon ostopaineen ympäristössä.

Sijoitustarina ei ole omiin silmiini mihinkään muuttunut, mutta tuloksenteko on vain hidastunut kriittisessä integraatiovaiheessa. On kuitenkin osakkeenomistajien etu, että se tehdään huolellisesti vaivoja säästämättä ja kaupan alan huono suhdanne tulee jossakin vaiheessa helpottamaan, vaikka Suomen hallitus tekeekin parhaansa kuluttajaluottamuksen pitämisessä alhaalla. Mikäli ollaan vielä vuoden päästä yhtä synkissä tunnelmissa kuin tänään niin toki joudun itsekin tarkistamaan sijoitusargumenttejani, mutta nyt mennään normaali tapaan suhteellisen muhkealla ylipainolla, toki hyödyntäen veivailemalla kurssivaihteluita.

Suuruuden ekonomia kannattaa pitää aina mielessä kaupan alasta puhuttaessa ja uskon, että vielä vuosikymmenen lopulla Tokmanni on mahdollisesti laajentunut vielä Norjaankin vahvistaen asemaa Pohjoismaiden suurimpana halpakauppana.

17 tykkäystä

Näkisin mielelläni, että johtoryhmään tuotaisiin vahvasti muissa Pohjoismaissa toimineita osaajia. Esim. Dollarstoren TJ:n nosto johtoryhmään voisi olla hyvä aloite. Tällä hetkellä kaikki johtoryhmän jäsenet suomalaisia ja ulkomaan kokemus rajoittunutta.

19 tykkäystä

Niin, tämä on kyllä mielenkiintoista, että edes Anders Kind ei noussut konsernin johtoryhmään. Toki hänellä on oma Dollarstoren johtoryhmänsä Tukholmassa ja muutenkin kädet täynnä työtä, viettääköhän Suomen puoli tai joku nimetty henkilö paljon aikaa tällä hetkellä länsinaapurissa!? Jotenkin vaikea uskoa, että kaikkea hoidetaan Teams-palavereillä, jos kerran fokus on Dollarstoressa. Toivon mukaan tuohon johtoryhmän suomalaisuteen ei ole syynä se, että on helpompi palaveerata suomen kielelllä :slight_smile:

3 tykkäystä

Jos oikein muistelen niin Mika taisi jossain tulospuhelussa mainita, että ovat Tokmannilla opetelleet ruotsin puhumista oikeen porukalla :slight_smile:

9 tykkäystä