Pieni tavoitehintasäätö OP:lta Kauppalehden pikauutisista, jollakulla varmaan pääsy OP:n analyyseihin, vaikka eipä tuohon paljon dramatiikkaa sisälly: OP laskee Tokmannin tavoitehinnan 12,50 euroon (aik. 13,00 eur) ja toistaa lisää-suosituksen
OP leikkasi Q3 tulosennusteita ja näkee, että riski ohjeistuksen pettämiselle on olemassa. Kuitenkin suhtautuvat lappuun edelleen positiivisesti ja näkevät tilanteen korjaantuvan.
“Tämän hetken haasteista huolimatta osakkeen edullinen arvostus sekä Dollarstoren pidemmän aikavälin potentiaali sekä synergiat antavat osakkeelle mielestämme yhä mielekkään tuotto-odotuksen keskipitkällä aikavälillä”.
OP:n päivitteli jonkin verran loppuvuoden ennusteitaan alaspäin, millä tavoitehinnan lasku käytännössä perusteltiin. Analyysissä liputetaan, että Tokmannilla tulee olemaan tiukkaa yltää ohjeistuksensa. OP:n ennusteet ovat pikkuriikkisesti ohjeistuksen alalaidan yläpuolella. OP:n mukaan kysyntäympäristö ei ole mainittavasti muuttunut aiemmasta ja kuluttajat ovat varovaisia, minkä vuoksi ostokset keskittyvät lähinnä halvempiin tuotteisiin ja käyttötavaramyynnin kehitys on muutenkin vaisua. ALV:n korotus ja rahtikustannusten nousu niin ikään mainittu, sekä Dollarstoressa käynnissä oleva valikoimauudistus epävarmuustekijänä myynnin kehitykselle.
Mielenkiintoinen katsaus Tokmanniin ja kilpailijoihin: Halpakaupan markkinan haastajien erilaiset kehityssuunnat
Mulla on tuossa tietokoneen työpöydällä kolme pdf:ää, joita Tokmanniin liittyen vilkuilen säännöllisesti. Eli OP:n Halpakauppaketjut-raportti, OP:n viimeisin tuloskommentti (mikä tiedosto täytyykin päivittää tänään julkaistulla tulosennakolla) sekä Artun tekemä yhtiöraportti. Koko setin merkityksellisin sivu on mielestäni tämä Artun yhtiöraportista poimittu kuva:
Tuo on oikeastaan myös se rauhoittavin sivu, kun miettii Tokmannin mahdollisuuksia kiristyvässä kilpailussa. Etenkin vaatepuolen puuttuminen monen kilpailijan valikoimista on mielestäni melkoinen kilpailuetu. Ainakin periaatteessa… Pitkästä aikaa vilkaisin Tokmannin vaatetarjontaa nettikaupassa. Jotenkin tuntuu, että tuolla saralla olisi aika paljon kohentamisen varaa. Ihan oikeasti, ostaako joku esim. noita bändipaitoja sillä volyymilla, että niitä kannattaa pitää tarjolla 200 kaupan ketjussa? 2010-luvulla tämä ehkä vielä toimi musiikkialan laajentaessa kaupallista kenttäänsä ja kehittäessä uusia innovaatioita:
Tokmannin osaketta tuli lisättyä viimeksi viime viikolla, ja nyt harkinnassa on että ostaisiko ensi viikolla vielä yhden erän. Paikallisessa myymälässä tuli vierailtua viimeksi eilen, kun kävin noutamassa netin kautta tilaamani Riipisen kuivalihat haltuuni. Jälleen kerran ilokseni huomasin, että kaupassa oli jatkuva jono, vaikkei myymälässä sinällään mitään suurta tungosta ollutkaan. Toisaalta, jos minun edellä olleen asiakkaankin ostos koostui “viisi Fazerin suklaalevyä kympillä” -tarjouksesta, niin jääkö tuosta kaupalle enää juuri mitään katetta, kun tuotteita myydään puoleen hintaan normihinnoista?
Hieman OP:ta mukaillen pelkonani on, että noinkohan yhtiö pääsee edes tuohon kesällä alennettuun tulostavoitteeseen tänä vuonna, vaikka liikevaihtoennuste toteutuisikin. Toisaalta, jos ei pääse, paljonko sillä on väliä? Joko se näkyy kurssissa ja onko tilanne ensi vuonna korjattavissa?
Tulevaisuuteen liittyen yksi itseäni mietityttävä asia on makeisten veronkorotukset (joka toki on perusteltua). Tokmannin viikkotarjouksissa ja tietenkin ylipäätään elintarvikemyynnissä makeisten myynnin osuus on huomattavan suuri, joten mitenkäköhän tuo toimii jatkossa sekä myyntiä että markkinointia mietittäessä…
Alla viimeisin konsensus. Pessimistisin analyytikko ennustaa 88 MEUR:n liikevoittoa, kun ylin ennuste on 108 MEUR.
Oma mielipide casen kannalta on se, että mihin 2025-26 tulostaso asettuu. Markkina haluaa saada varmuutta Dollarstoren kasvun jatkolle, sillä se on ollut selvästi historiaa ja yhtiön indikoimaa potentiaalia matalampi viimeisten parin kvartaalin aikana. Nythän uusia myymäläavauksia on tulossa roppakaupalla, joten kasvua on luvassa. Mutta miten tämä heijastuu liiketoiminnan suhteelliseen kannattavuuteen? Sitä meinaan pitäisi pystyä samalla parantamaan.
Kunhan Dollarstore osoittaa taas kilpailukykynsä, Suomessa käytännössä riittää markkinan mukainen kasvu ja suhteellisen tulostason säilyttäminen ennallaan tai edes sen pieni parantuminen. Tämäkään ei ole selviö, kun huomioidaan esim. Puuilon, Rustan, Normalin ja Citymarkettien laajentumiset.
OP:n kommenteissa on useampaan otteeseen ollut samankaltaisia lauseita kuin tänään julkaistussa tulosennakossa: “Dollarstoren synergiat antavat tukea katekehitykselle, joskin Dollarstoressa käynnissä oleva valikoimauudistus on mielestämme epävarmuustekijä sen myynnin kehitykselle.”
Osaatko Arttu selventää tuon Dollarstoren valikoimauudistuksen luonnetta ja kuinka turvallisilla vesillä sen suhteen seilataan? Ts. onko kyse tarjonnan laajentamisesta vai jostain sellaisesta, jossa vanhaa yritetään korvata uudella joko hinnoittelumallin tai tuotevalikoiman osalta?
Itse ajattelen, että esim. tuotetarjonnan laajennus kuulostaisi siedettävältä riskiltä testatessa kuluttajakysyntää. Sen sijaan jos toimivaa konseptia aletaan muokkaamaan liiaksi esim. tuotetarjontaa uudistamalla vanhoja tuotenimikkeitä valikoimasta karsimalla tai hinnoittelumallia uudistamalla, on homma riskisemmällä pohjalla.
Kyse on enemmänkin tavarantoimittajan vaihtamisesta, eli nyt Dollarstoren käyttötavaratuotteita pyritään ostaa enemmän Tokmannin hankintakanavien kautta. Ennen Dollarstore on hyödyntänyt maahantuojia, kun taas Tokmannilla on oma hankintaorganisaatio Aasiassa.
Viime tulospuhelussa kysyttiin valikoimauudistuksen luonnetta niin TJ Rautiainen vastasi, että DS:n valikoimassa ei tule tapahtumaan totaalista muutosta. Paikalliset tuotteet tullaan säilyttämään (vrt. Orthex ämpäri tai Sini siivoustuotteet), mutta ilmeisesti muutoin ulkomailta maahantuojien kautta hankitut tuotteet pyritään korvaamaan tehokkaammin hankintakeinoin.
Tällä on yhtiön mukaan ollut vaikutusta sekä myyntiin että kannattavuuteen, eli ymmärrykseni mukaan se on tarkoittanut sitä, että valikoima on saattanut väliaikaisesti kaventua. Johto lupaili, että tilanne saataisiin hallintaan H2:n aikana, mutta uskoisin tällä olleen jotain negatiivista vaikutusta myös Q3:n aikana (olisivat Q2-raportin (16.8.) yhteydessä sanoneet että homma olisi jo ratkaistu tai lähellä ratkaisua).
Tokmannin tuntien uskoihin Suomen johdolla olevan tahto kokeilla uusia tuotteita Ruotsissa, mutta CMD:llä Dollarstoren TJ sanoi ettei tuotenimikkeiden määrää tultaisi nostamaan yli 15 tuhannen. Mun käsitys Dollarstoren konseptin kehittämisen suhteen on se, että Tokmanni on antanut Ruotsiin melko vapaat kädet hoitaa konseptointia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että Dollarstore on myös Tokmannin mielestä erittäin toimiva konsepti. Eli en usko, että hinnoittelumalliin tulisi muutoksia.
Onko mielestänne riskiä tämän vuoden toisen osingon leikkaamisesta? Sitä ei käsittääkseni ole vielä vahvistettu.
Tokmannin rahavirta painottuu vahvasti H2:lle, joten jos se menee täysin penkin alle, niin silloinhan siihen saattaa liittyä riskiä. H1:n päätteeksi kassassa oli reilu 13 MEUR ja mikäli loppuvuosi menee meidän odottaman mukaan niin kyllä silloin Tokmannilla pitäisi olla edellytykset maksaa myös toinen osa osingosta. Maksettavaa osinkoa on siis vielä reilu 20 MEUR jäljellä.
Olen varmaan ainut joka ei tiedä mikä on OP:n lista ja miksi sieltä poistetaan tai sinne lisätään?
Aika dramaattinen tulkinta. OP julkaisi juuri perjantaina varsin positiivisen tulosennakon Tokmannista ja kuukausi sitten OP:n analyytikot nostivat yhtiön yhdeksi osakesuosikikseen. Siinä listalla oli neljä suurta ja neljä pientä/keskisuurta yritystä.
OP:n osakeideoihin mahtuu kerralla viisi yhtiötä, ja pakollakin se lista elää. Tällä viikolla listalta poistui Tokmanni ja Nordea. Tilalle tulivat Huhtamäki ja Pihlajalinna.
Listan nimi on nykyään aiempaa neutraalimmin “Osake- ja ETF-ideat”. Nimi on mielestäni aiempaa “OP:n parhaat” onnistuneempi. Vanhan formaatin vahvuus oli se, että siinä kakkossivulla selitettiin listan tarkoitus ja mm. se, että “listan ei ole tarkoitus olla valmis mallisalkku, eikä listalta poistuminen ole suora merkki tuottonäkymien merkittävästä heikentymisestä”.
Sääli. Minun mielestäsi kommentointisi tässäkin ketjussa on ollut ansiokasta. Mielestäni noiden suosituslistojen lisäysten ja poistojen taustoista sekä listojen tarkoituksesta on kuitenkin hyvä keskustella, jotta niitä listoja ei väärintulkita.
En myöskään halua vähätellä Tokmanniin liittyviä pettymyksen mahdollisuuksia. Kuten OP uusimmassa kommentissaankin toteaa, “yhtiö on ohjeistuksensa kanssa tiukoilla loppuvuonna”. Mutta monien muiden analyytikoiden lailla katse onkin pitkälti seuraavissa vuosissa.
Mun silmissä Tokmannin osakkeella on ihan hyvää potentiaalia, mutta eihän siitä pääse mihinkään että onhan tämä johonkin Keskoon tai jopa Puuiloonkin nähden riskisempi osake. Mutta ei tuottoa (tai tappiota) ilman riskiä.
Ja vielä ne OP:n analytikoiden loppuvuoden osakevalinnat, joille voimme sitten osoittaa kunnioitusta tai moitetta lähitulevaisuudessa:
Tokmannin kurssi on tosiaan kehittynyt varsin heikosti viimeiset kolme kuukautta eli käytännössä heinäkuun tulosvaroituksesta(tai tarkemmin ehkä pliisukasta Q1-tuloksesta toukokuussa) lähtien. Eilinen päätöskurssi 10,42 antaa @Arttu_Heikura :n EPS-ennusteellla 0,84 P/E-luvuksi 12,4. Elämme kuitenkin loppuvuotta, joten näyttää tosiaan siltä, että markkinat eivät kauheasti usko edes ensi vuoden tulosparannukseen. Kaivataan siis konkreettista näyttöä siitä, että palataan kasvu-uralle ja lunastetaan varsin isoa potentiaalia eli analyytikoiden ensi vuoden ennusteet kannattaa jättää tässä vaiheessa vielä omaan arvoonsa. Kallishan osake ei missään nimessä ole, jos saataisiin ensi alkuun hilattua tulostaso edes tuonne yhden euron tuntumaan.
Hallintarekkarit ovat myyneet toukokuusta 2024 lähtien melkein kolme miljoonaa osaketta eli viisi prosenttia osakekannasta, tämä osaltaan myös selittää osakkeen heikkoa kehitystä. Toki voi kysyä, että onko siellä syvällisempää ymmärrystä siitä, että Tokmannin korpitaival jatkuu vai onko kyse vain lyhytjänteisyydestä kuten yleensä ulkomaalaisten toiminnassa varsinkin reunamarkkinoilla!? Joka tapauksessa näyttää siltä, että sama meno jatkuu lokakuussa. Jos pitempiä trendejä katselee, niin syyskuussa 2021 hallintarekkareissa oli osuus 35,8% ja nyt 20% eli melkoinen muutos kolmessa vuodessakin. Kun taas verrataan pitkän aikavälin eli viiden vuoden kehitystä OMXHGI-indeksiin, niin erkaantumista siitä tapahtui vasta heinäkuun tulosvaroituksen myötä.
Norjalainen verrokki Europris on ollut myös jokseenkin flättinä viimeiset kuukaudet, mutta arvostuseroa on kasvattanut Tokmannin romahdus heinäkuussa. Tänään mielenkiinto kohdistuu siihen, että pitääkö tuo 10,40 e tukitaso päivän päätöskurssissa vai haetaanko vauhtia vieläkin alempaa. Järjellisesti ajatellen fundamenttien pitäisi kyllä antaa tukea, mutta eipä tuota hallintarekkarien myynti-intoakaan pidä aliarvioida.
Itse odotan liiketoiminnallisia valon merkkejä ensi keväänä ja mikäli silloin tulostaso ei ala nousemaan, niin herää kyllä kysymyksiä Dollarstoren integraation toimivuudesta. Itse omistan Tokmannia nyt enemmän kuin koskaan kappalemääräisesti eli näyttää edustavan 35,5% salkustani, veivailuilla olen jonkin verran tehnyt tuottoa, vaikka välillä on tehnyt kipeää myydä 11 alkaviin lukemiin, mutta kuinka ollakaan palautus on tapahtunut 10 alkavissa lukemissa
Tällainen vuodatus tällä kertaa, eipä tällä osakkeen fundamenttien kanssa paljon tekemistä ollut.
Lisäys: Tokmannihan ilmoitti viime vuonna toisen osinkoerän maksatuksesta vasta Q3-katsauksen yhteydessä eli vielä tovi saadaan odotella 15.11 tapahtuvaa tulosjulkistusta ja varmuutta osingon määrästä, joka kuitenkin lienee “luvattu” 0,38 e, jollei rahavirroissa nyt ihan hirveää notkahdusta tapahdu.
10,35 eurossa käytiin jo, ja samalla tehtiin kolmen vuoden kurssipohjat. Kovaa on meno. Mutta onhan näitä nähty… Eihän siitäkään montaa kuukautta ole, kun Keskoa sai ostettua 15-alkuisilla hinnoilla.
Tuossa takaviikkoina kun katselin päiväkursseja, niin Tokmanni näytti etenevän aikalailla samaan suuntaan muiden halpakauppojen kanssa. Nyt tuntuu kurssi laskevan päivästä toiseen, riippumatta mihin suuntaan toimialan muut firmat menevät.
Sama juttu. Ihan noin suuri osuus toki ei ole salkussa, vaikka mun salkku aika huonosti hajautettu onkin. Tuottoa en kyllä ole päässyt tekemään, vaikka ±0 olenkin kalleimpia ostoksia pari kertaa keventänyt veks.
JAARITTELULISÄYS:
Kävin taas katsomassa miten mun yritys jaksaa. Jumalaare, että oli paikallisella Tokmannilla väkeä. Kalevit ja ykät olivat lähteneet oikein joukolla liikkeelle. Kassajonossakin oli kolme ennen minua ja neljä ehti siihen vuoroa odotellessa taakseni tulla.
Jos Tokmannin raportoima keskiostos on 19,66 euroa, niin siihen pääsemisen kanssa oli kyllä tällä otannalla haastetta.
Toki tuo kassajonon eteneminen oli taas osastoa Uuno rautakaupassa. Yksi kalevi ihmetteli, etteikö hän saa kuittia lainkaan. Johon myyjä ystävällisesti vastaamaan, että kun pitäisi maksaakin ensin. Seuraava kalevi taas maksoi tyyliin 15,6 euron ostoksensa 20,6 eurolla, johon myyjä riensi kertomaan että tässä on liikaa, ja kalevi vastasi takaisin, että ei ole, sillä hän ei halua kolikoita vaihtorahana.
Tässä kotivarastoja nettitilauksen voimin täydennellessä täytyy myöntää, että Tokmannin halpakauppa-imago toimii aika hyvin näinä aikoina, jolloin vastaava Fazerin suklaalevy maksaa viereisessä supermarketissa 4,65 e / kpl.
Tokmannin tulosraporttia joudutaan odottamaan ensi kuun puoleen väliin saakka, mutta yhtä kaikki @Arttu_Heikura kanssa käytiin kohti tuloskautta -hengessä läpi kaupan alan yhtiöiden lähtökohtia alkaneeseen tuloskauteen, ja puhuttiin tietysti myös Tokmannista. Tokmannin osuuden kellotus alkaa 9 min paikkeilta.
Norjalainen verrokki Europris julkisti tänään Q3-tuloksensa, vaikeaa näyttää edelleen olevan, käyttökate paineessa. Kaiken kaikkiaan samat makroympäristön ongelmat vaivaavat kuin Tokmannilla.
Linkki tulosesityksen kalvoihin: https://s22.q4cdn.com/579442476/files/doc_financials/2024/q3/Europris-ASA-Q3-2024-presentation.pdf
Ja itse raportti; https://s22.q4cdn.com/579442476/files/doc_financials/2024/q3/Europris-ASA-Q3-2024-report.pdf
Kuuntelin jälkikäteen tuon Europrisin tulospuhelun. Muutama poiminta sieltä:
- Ruotsissa liikevaihdon kehitys oli vakaata. Johdon mukaan trendi oli vahvempaa H1:een nähden, joten alkuvuonna ÖoB:n liikevaihto on laskenut. Norjassa nähtiin pientä liikevaihdon kasvua (myös vertailukelpoisesti).
- Myyntikate-% heikkeni tuotejakauman, suurempien kampanjoiden ja rahtikustannusten takia. Kulutus painottuu päivittäisiin tavaroihin, joissa on käyttötavaraa heikommat katteet. Kokonaisuudessaan tuotekohtaiset katteet ovat kuitenkin säilyneet vertailukauden tasolla.
- Ruotsissa ollut joitakin haastavuuksia tuotesaatavuuden kanssa, mikä vaikutti etenkin käyttötavaran myyntiin. Puhelussa ei tarkkaa syytä tälle kerrottu. Tuotesaatavuuden pitäisi kuitenkin parantua Q4:lla.
- Johto odottaa joulumyynnin menevän hyvin. Positiivista trendiä on ollut havaittavissa mm. halloweenin aikaan, minkä yhtiö uskoo heijastuvan myös joulumyyntiin.
- Markkinassa ei oleellisia muutoksia. Europris voitti markkinaosuutta. Hintakilpailu jatkunut voimakkaana.
- ÖoB:n integraatiosta kerrottiin tarkempia detskuja:
- ÖoB:n Kiinan ostotoimisto lopetettu ja ostotoiminnot yhdistetty Europrisin ja Tokmannin yhteisyritykseen. Tätä analyytikot Dollarstore-oston yhteydessä pohtivat miten Tokmannin ja Europrisin dynamiikka tulee muuttumaan kun entiset kumppanit ovat nyt kilpailijoita keskenään Ruotsissa. Sinällään tämä voi olla myös positiivinen seikka myös Tokmannin ostojen kannalta kun ostotoimiston volyymit saattavat joidenkin tuotteiden osalta kasvaa.
- Europris koittaa jatkossa toteuttaa samankaltaisia kampanjoita molemmissa maissa. Eli samoja tuotteita ja tarjouksia sekä Norjassa että Ruotsissa.
- ÖoB:n myymälöihin pyritään tuomaan samankaltaista konseptiosaamista kuin Europrisin myymälöissä on. Europrisin myymäläthän koostuvat monista eri osaistoista, jotka on brändätty ns. erilaisiksi (alla kuva). Tätä ilmeisesti koitetaan tuoda ÖoB:n myymälöihin, mutta todellista konseptimuutosta ei näillä näkymin olla kuitenkaan tekemässä.
- Näillä keinoin ÖoB:n kannattavuuden tulisi kohota 5 %:iin 2028 mennessä.
Päivitetty näkemys.