Tallenne löytyypi tuosta.
“Sesongita johtuen toimituksissa mahdollisia viiveitä”, varoittaa Tokmannin verkkokauppa. Ja niin totta tosiaan oli. Mutta. Tänään kun kävin myymälästä noutamassa tilauksen, niin saapuneita paketteja oli kuin joulumyynnin aikaan ja kassajonoissa oli noin kymmenen asiakasta.
Mikä ihmeen sesonki nyt muuten on käynnissä?
Ruuhkakäsitystä toki hieman vääristää se, että maailman toiseksi hitaimmat ihmiset on työllistetty Tokmannin kassoille. Ne hitaimmat käyvät Tokmannilla asiakkaina, ostelevat kassalla vielä lottorivejä ja pähkäilevät minkä maksutavan he tänään valitsisivat. Mutta silti, omistajana hymyilin kassajonossa.
Tänne ei oltu taidettu vielä linkitellä tiistaista pörssi-iltaa, jossa Tokmanni oli mukana:
Olipas upea esitys ja haastattelu. Hauskasti kuvatut asiakassegmentit.
Hyvin kelpaisi korkeakouluihin markkinoinnin oppitunnilla näytettäväksi.
En ole omistaja, mutta kehu on aito.
Lainaan tänne @Karhu_Hylje Duell-ketjussa jakaman viestin, koska vaikutusta myös Tokmanniin.
Kuten haastattelussa todetaan, niin Tokmannilla 70% kotimaisuusaste ja rullaavan 12kk aikana 100 tehdas auditointia tehty. Ainakin tiedetään mitä myydään ja kannetaan siitä vastuu.
Temu ja Shein taas voi toimittaa huoletta ehkä toimivaa hikipaja romua ja syöpäkemikaalit saa kaupanpäälle:
Siis 70 % ostetaan kotimaisilta tavarantoimittajilta. Siitä on kyllä todella pitkä matka 70 %:n kotimaisuusasteeseen. Mutta meni se haastattelijakin lankaan.
Hyvä huomio, poimin tuon haastattelijalta ja ajattelinkin että jopas on iso osuus eikä V-P tuota korjannut.
Tyypillistä kaupan alan vastuullisuus raportointia eli viherpesua…ikävä kyllä.
Uusin ilmoitettu “kotimaisuusprosentti” taitaa olla 79%. Yhtiön sijoittajasivuilla (päivitetty 6.9.2024) kirjoitetaan:
Hankimme suurimman osan (noin 79 % vuonna 2023) Tokmannin tuotteista suomalaisilta tavarantoimittajilta. Seuraavaksi suurin hankintamaamme on Kiina (noin 9 % vuonna 2023), missä omistamme hankintayhtiön yhdessä norjalaisen halpakauppayhtiö Europrisin kanssa. Suurimmat hankintamaamme Suomen ja Kiinan jälkeen vuonna 2023 olivat Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Viro ja Bangladesh (kunkin osuus alle 2 % ostoista).
Kuten aiemmissa viesteissä jo todettu, tuossa ei kerrota ainakaan suoraan mitään tuotteiden alkuperä- tai valmistusmaista. Ajattelematon lukija saattaa tekstin kuitenkin niin tulkita. Tokmannin tapa esittää kotimaisuusaste on niin epäselvä, että härää epäilys, yritetäänkö johtaa tietoisesti harhaan.
Rehellisyys voisi olla hyvä kotimaisuusasteessa, joka varmaan on merkittävästi alle 50 prosenttia, kun sitä ei missään mainita.
Halloween-tuotteiden kappalemääräinen myynti kasvoi viime vuodesta noin kahdeksankertaisesti. Halloween-tuotteet on hankittu suurimmilta osin yhdessä Dollarstoren kanssa:
Valtaosan tälle vuodelle valikoimiin hankituista halloween-tuotteista Tokmanni-halpakauppaketju on hankkinut yhdessä ruotsalaisen Dollarstore-halpakauppaketjun kanssa.
Sipoon Nikkilän myymälä etenee vastustuksesta huolimatta:
(maksumuuri)
iPhonella tuli täyteen16-vuotta historiaa. Se sama kun kelataan tulevaan, niin ollaan vuodessa 2040. MDI:ltä ansiokasta visiointia suomen väestön lisäyksestä tuolla iPhonen ikäisellä ajanjaksolla. Suurten ja keskisuurten kaupunkien kasvu +400k. 6 suurimman osuus tästä 96,4%. Kuten olen todennut, voluumietujen osalta CompGrowth on sitä ylivoimaisesti arvokkainta/kannattavinta kasvua. Ja helpointa se on tietenkin niillä kasvavilla mikromarkkinoilla eli niissä kuudessa kaupungissa joita kohti suomi keskittyy kiihtyvästi.
Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla millä markkina-osuuksilla Tokmanni on saanut kauppaa haltuun Nivalassa vs. Espoossa? Tulevan kasvun ja kannattavuuden osalta sillä lienee merkitystä, missä ne markkinaosuudet on kuudessa suuressa kaupungissa…
Sinänsä mielenkiintoista. Tokmannin Seppo Saastamoinen Kajaanista ja Puuilon omistajat Puolangasta ovat näyttäneet, että ns. nälkämaasta nousee valtakunnallisesti merkittäviä yrityksiä ja se mitä on merkittävää he pitävät omistukset edelleen itsellä. Ei hetimiten olla rahastamassa ulkomaille. Kai “nälkämaan sitkeyttä”. Mielelläni olen näiden yritysten omistajana Kainuulaissyntyisenä.
Päivän Plantagen-uutinen:
"Plantagenin lähettämän tiedotteen mukaan ”vuokranantajien kanssa aloitettujen neuvottelujen perusteella on tullut selväksi, ettei ole mahdollista sopia sellaisista vuokranalennuksista, jotka olisivat mahdollistaneet onnistuneen yrityssaneerauksen ja yrityksen kannattavuuden nykyisissä markkinaolosuhteissa”.
Ei taida konsepti ja liikepaikkojen sijainnit olla sellaisia, että joku tuosta ostaisi liiketoiminnan itselleen kehitettäväksi (vrt. Hong Kong → Rusta). Eli ts. kymmeneltä Tokmanni-paikkakunnalta vapautuu myymäläkohtaisesti keskimäärin 2,5 MEUR myyntiä kilpailijoille. Ellei nuo ihmiset sitten lopeta kuluttamista ja ala vaikka indeksisijoittajiksi.
Kotimainen kauppa kasvoi elokuussa.
Keskon päivittäistavarakaupan, Tokmannin ja Lindexin tavaratalotoimintojen kohdemarkkina kasvoi elokuun aikana 3 %. Kaupan kasvusta pääosin vastasi elintarvikkeet lähes 5 %:n nousullaan, kun taas käyttötavaroiden tuotekategoria laski prosentilla. Käyttötavaran sisällä laskua veti edelliskuukausien tapaan pukeutumisen tuoteryhmä, kun taas kodin ja vapaa-ajan tuotteet nousivat prosentilla.
Tokmannille tärkeän käyttötavaramarkkinan kehitys on ollut hyvin mollivoittoista viime aikoina. Tästä poiketen on kodin ja vapaa-ajan tuotteiden elokuun kasvu mielestämme positiivinen seikka Tokmannin näkökulmasta. Toisaalta pukeutumisen tuoteryhmän jo jonkin aikaa jatkunut selvä lasku tulee todennäköisesti rokottamaan yhtiön Q3-tulosta. Odotamme Tokmannin kasvavan Q3:lla prosentilla (vanhat myymälät ~0 %), jota tukee vertailukautta muutamaa myymälää korkeampi myymäläverkosto. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on heinäkuun (-3 %) ja elokuun (-1 %) käyttötavaramarkkinan kehitys ollut hieman odotuksiamme vaisumpaa. Tämä toisin sanoen edellyttää markkinalta hyvää syyskuuta tai Tokmannilta markkinaosuuksien voittamista ennusteidemme tasoisen myynnin saavuttamiseksi.
Kotimaiselle Hurstinapu ry:lle luvassa lisää tukea Tokmannilta ja Unilever Finlandilta.
Tokmanni ja Unilever Finland jatkavat pitkäjänteistä yhteistyötään järjestämällä jälleen uuden hyväntekeväisyyskampanjan kotimaisen avustusjärjestö Hurstinapu ry:n toiminnan tukemiseksi. Hyväntekeväisyyskampanjalla tavoitellaan jo 14:ttä tuotelahjoitusta vähävaraisten tukemiseksi Suomessa.
Tällä kertaa Tokmannin ja Unilever Finlandin pyrkimyksenä on lahjoittaa suomalaiselle avustusjärjestö Hurstinapu ry:lle 50 000 euron arvosta erilaisia arjen välttämättömyyksiä, kuten elintarvikkeita ja hygieniatuotteita.
Tokmanni ja Unilever Finland järjestivät hyväntekeväisyyskampanjan Hurstinapu ry:n tueksi ensimmäisen kerran jo vuonna 2011. Kerran vuodessa järjestettyjen kampanjoiden myötä osapuolet ovat auttaneet jo 1960-luvulla toimintansa aloittanutta suomalaista avustusjärjestöä jakamaan erilaisia arjen välttämättömyystuotteita avuntarvitsijoille jo 720 000 euron arvosta.
Ja samaan aikaan Unilever jatkaa Venäjän rosvohallinnon rahoittamista toimimalla Venäjällä. Nyt niitä Venäjän toiminta kai mm. laajan boikotoinnin vuoksi oikeasti valmistellaan myytäväksi. Mutta niin kauan kuin homma ei ole maalissa, en pidä Tokmannilta kauhean fiksuna tällaista hyväntekeväisyyttä ja markkinointia yhdistävää yhteistyötä yrityksen kanssa pitkistä perinteistä huolimatta. Hyväntekeväisyydelle muuten toki peukku ylös.
Valitettavasti Suomessa Unilever-boikotti ei ole lähtenyt kunnolla liitoon, toisin kuin esim. Ruotsissa. Mutta täytyy kyllä sanoa, että esim. viikkotarjouksia silmäillessä millään muulla suurella ketjulla ei ole tässä maassa firman tuotteet niin näkyvästi esillä kuin Tokmannilla.
Tokmannilla on paljon Unileverin tuotteita tarjouksessa, samoin kuin Mondelezin.
Tulee jätettyä Unileverin tuotemerkit kuten Dovet, Axet ja Rexonat hyllyyn. Tämä muuten osoittaa miten (tässä tapauksessa valitettavan) toimiva “monibrändistrategia” on - boikotoiminenkaan ei ole helppoa.
OP:lta ilmestyi alkuviikosta hyvä katsaus liittyen Tokmannin ja Puuilon kilpailukentän kehityksen näkymiin. Suosittelen ehdottomasti lukemaan raportin, mikäli se on mahdollista. Ellei niin tässä muutama vapaalla kädellä rustattu poiminta OP:n tekemistä havainnoista.
-OP:n laskelmien yhteenlaskettu myymälämäärä kasvaa Suomen markkinoilla noin 10 %:lla vuoteen 2026, mikäli yhtiöiden nykyiset suunnitelmat toteutuisivat täysimääräisesti eikä myymälöiden sulkemisia nähtäisi. Työlukuna 10 % antaa varmasti realistisen näkymän myymälämäärän kasvusta.
-Kasvava myymäläkapasiteetti lisää todennäköisesti kilpailua, minkä pitäisi heijastua alan yhtiöiden vertailukelpoiseen kasvuun. OP:n pitää todennäköisenä, että kilpailijoiden laajentumiset ovat jo näkyneet Tokmannin kehityksessä vaisuna vertailukelpoisen asiakasmäärän kasvuna. Puuilon kehityksestä tällaista vaikutusta ei ole ainakaan toistaiseksi voi päätellä. Tämä ei tarkoita, etteikö Puuilo ole immuuni kilpailulle, mihin ROASTissakin toimitusjohtaja viittasi toteamalla, että kyllä kilpailijoiden lähistölle avaamat myymälät lieventävät myymälöiden kasvun kulmakerrointa.
-Kilpailun kiristyminen ja kasvutilan kaventuminen voivat johtaa markkinassa konsolidaatioon. OP:n näkemyksen mukaan sekä Tokmanni että Puuilo ovat todennäköisemmin potentiaalisen konsolidaattorin kuin ostokohteen roolissa. Toisaalta raportissa tuodaan vanha spekulaatio esiin Tokmannin ja Europrisin mahdollisesta yhdistymisestä.
-Kattavaa tietoa kaikkien eri toimijoiden tulevien vuosien laajentumissuunnitelmista ei ole OP:llakaan käytössä, mutta muutamia tässä yhteydessä mainitakseni tällä hetkellä Rustalla on suunnitteilla Suomen markkinaan yhteensä 6 uutta myymälää, Jula tavoittelee Suomessa noin 5 uuden myymälän avausta vuosittain ja Bilteman pöydällä on 8 uutta myymälään. Motonet valloittaa nyt ennen kaikkea Ruotsia.
Kauppalehti kirjoitti alv-muutosten vaikutuksista kuluttajahintoihin (maksumuuri):
“Monissa tuotteissa näkyi syyskuun lopussa 1–1,5 prosentin nousu verrattuna elokuun loppuun.”
“Seurasimme hintojen kehitystä yhteensä 50 eri tuotteessa reilun kuukauden ajan. Tuotteet on valittu kymmeneltä eri vähittäiskaupan ketjulta niin, että jokaiselta ketjulta mukana on viisi tuotetta.”
“Seurattavien tuotteiden hinnat on tarkistettu juuri ennen ennen arvonlisäveron korotusta, heti korotuksen jälkeen ja sen jälkeen viikoittain. Viimeisin tarkistus on tehty maanantaina syyskuun lopussa.”
“Sen sijaan neljässä kauppaketjussa hinnat eivät olleet muuttuneet lainkaan tarkistetuissa tuotteissa: nämä olivat Lindex, Motonet, Puuilo ja Tokmanni.”
Eli kaikki vertailussa mukana olleet halpakaupat ovat pidättäytyneet hintojen nostolta valittujen tuotteiden osalta.