Menikö Miny vikaan, kun otti Normaalilta huomattavasti pataan - Vai oliko tämä lyhyt aikainen brändin boostaus? Mitä tästä pitäisi ajatella? Rönsy, jossa ei ollut järkeä?
10 tykkäystä
Uskoisin että Minystä oikeasti yritettiin myymäläketjua, mutta markkinointi jäi vähäiseksi. Click shoesin ja Dollarstoren hankinnan jälkeen taisi Tokmannilta mennä viimeinenkin kiinnostus tämän kehittämiseen. Joka tapauksessa hyvä että rönsyt katkaistaan pois ja keskitytään osastoihin ja verkkokauppaan. Miny-myymälöissä on laajempi valikoima kuin osastoissa ja lisäksi tähän olisi tarvinnut parempaa markkinointia. Normalin kohderyhmä varmaan on sama kuin Minyssä, mutta valikoimassa on suurta eroa.
17 tykkäystä
Kyllähän täällä aika moni aikanaan tyrmäsi tämän ideana, joten onhan niitä soraääniäkin kuulunut.
Omasta mielestä tuota olisi pitänyt rohkeasti lähteä kehittämään täysin omana konseptinaan kauppakeskuksiin ym. liiketiloihin. Myymälässä sijaitseva kohde on tietysti kustannustehokas, mutta mikäli kehitetään trendikästä konseptia nuorisolle niin valitettavasti se ei käy yksi yhteen Tokmannin brändin kanssa. Konsepti oli jo alunperin tuhoon tuomittu ideana, mutta halvalla yritettiin saada aikaiseksi hyvää ja se ei oikein onnistunut
9 tykkäystä
Tokmanni on itse todennut, että Miny-osasto kannattaa omaa myymälää paremmin. Osastoja ei ole yhtään suljettu. Uusi Miny-osasto avattiin hiljattain Kangasalaan ja tällä viikolla avattavassa Espoon Tokmanni-myymälästä löytyy myös.
9 tykkäystä
Jos mietitään Tokmannin normi asiakaskuntaa niin se ei ole tyypillinen minyn-asiakas. Mikäli homma olisi haluttu hoitaa kunnolla loppuun, vaikkakin se olisi taloudellisesti ollut riskisempi, niin olisi pitänyt mennä sinne missä se tyypillinen asiakaskunta liikkuu. Ei se nuoriso lähde autolla erikseen Tokmanniin tai muuten vain hengailemaan sinne, koska muita palveluita ei ole saatavilla. He menevät sinne kauppakeskukseen
Varmasti toiminta on ollut kohtalaisen helppo saada jossain määrin kannattavaksi nykyisellään. Mutta mikäli volyymit jäävät alhaiseksi ja liiketoiminnan koko uhkaa jäädä pieneksi suhteutettuna firman kokoon niin toiminta jää näpertelyksi ja vie turhaan johdon resursseja ja fokusta pääliiketoiminnasta
5 tykkäystä
Toisaalta Tokmanneja näkyy myös jonkin verran kauppakeskuksissa nykyään, mikä on hyvä suuntaus!
6 tykkäystä
Miny ei näyttänyt Tokmannilta mutta ei myöskään näyttänyt halppis- myymälältä samalla tavalla kuin Normal, missä tavaran paljous jo pursuu ulos näyteikkunoista. Jotenkin itselle tuli vähän sellanen disney- prinsessaelokuva fiilis Minystä kun pari kertaa kävi jälkikasvun kanssa. Kiva paikka nuorison löytää muutama lahja- idea, mutta ei sellanen konsepti missä nuoret olisivat muutamalla eurolla käyneet muutaman kerran viikossa koulun jälkeen tuhlaamassa viikkorahojaan. Minyt oli sisustettu tyylikkäästi ja viihtyisän oloisia, mutta eivät sen oloisia että sieltä olisi hamstarattu halpoja ostoksia kärryyn kuin Ikea alakerrasta konsanaan.
Hyvä kun osattiin luovuttaa ja todeta, että ei ollut toimiva konsepti. Vähän sellanen olo tulee välillä Tokmannin toiminnasta että kokeillaan eri juttuja ja katsotaan mikä tärppäisi…nää ns elintarvikeosasto Tokmannit varmaan kans sellasia. En ole itse käynyt sellaisessa Tokmannissa, mutta olisi kiva tietää onko tuo konsepti ollut toimiva?
10 tykkäystä
Analyytikoille ovat kertoneet, että tuoreruokaosastot ovat perintöjä edellisistä yrityskaupoista. CMD:llä myös totesivat ettei näitä ole tarkoitus laajentaa. Kilpailuympäristö on elintarvikkeissa erittäin haastava, kun käytännössä Tokmanni joutuu ostamaan tukkutavaran joko S- tai K-ryhmältä (kalliimpaan hintaan).
18 tykkäystä
Hyvää keskustelua Miny-konseptiin liittyen. Voisin avata omia ajatuksia hieman syvemmin Miny vs. Normal muutamasta eri näkökulmasta.
Kohdeyleisö:
Tokmannin ylivoimaisesti suurin asiakas on perheellinen 35-40v nainen. Lisäksi seniorit ovat Tokmannille tärkeä kohderyhmä. Normalin keskimääräinen asikas omaan silmääni näyttää 15-25 vuotiaalta naiselta. Tässä mielessä ei voida sanoa, että Normal olisi mielissä määrin kaapinut Tokmannin asikkaita pois, joskin jotain siirtymää on varmasti tapahtunut. Kvartaaliraporteista käy ilmi että Tokmannin päivittäistavaran myynti (johon esim. kosmetiikka ja hyvinvointi kuuluvat) on kasvanut. Näen, että Miny on ollut tapa koittaa laajentaa Tokmannin asiakaskuntaa näiden ydinasiakkaiden ulkopuolelle.
Hankinta:
Normal ostaa tuotteensa yleensä bulkkina yli 800 myymäläänsä ja saattaa usein hyödyntää tukkukauppiaiden/maahantuojien ohittavaa bulkkiostamista (eli ostetaan suoraan tehtaalta, esim. poistuvia eriä). Esim. kassojen läheisyydessä myytäviä karkkeja ei taida saada muista suomalaisista kaupoista. Tuotenimikkeiden määrä on pieni, mikä takaa hyvin tehokkaan varastonkierron. Tokmanni tekee omalla konseptilla samaa, muttei kuitenkaan Minyssä, jonka valikoima oman käsityksen mukaan säilyy suht samana. Tämä tarjoaa Normalille huomattavan etulyöntiaseman hankintatoimissa, joka sitten parantaa myymäläkohtaista kannattavuutta vs. Miny.
Valikoima:
Normal tarjoaa muodin lisätarvike ja koriste -tilpehöörin lisäksi kosmetiikan ja hyvinvoinnin tuotteita vs. Minyssä valikoima painottui minun käsityksen mukaan noiden päivittäistavaroiden sijaan muuhun tilpehööriin. Sinänsä konseptit ovat vertailukelpoiset nykytilanteessa, jossa Miny toimii Tokmanni-myymälän sisällä. Tosin, kuten yllätodettua, Normal tavoittaa kohdeyleisönsä paremmin niin markkinointi että lokaatiomielessä.
Jossakin määrin Miny-konsepti Tokmanni-myymälän sisällä näyttää toimivan, sillä näitä on viimeaikoina lisätty. Voisin tiedustella seuraavan tulospuhelun yhteydessä yhtiöltä sen mietteitä Minyyn liittyen.
22 tykkäystä
Mäntsälä, Mänttä ja Hämeenlinnan Tiiriö ovat esimerkkejä tuoreruokavalikoimalla olevista myymälöistä, joissa ei ole rasitetta yrityskaupoista. Lisäksi on tavoitteena rakentaa suurmyymälöitä, joissa on käytännössä tuoreruokapuoli. Suurmyymälöihin ei ole tullut uusia avauksia Hämeenlinnan jälkeen. Onko tässä seuraava rönsy poistettavaksi. Arhi Kivilahti on tainnut uumoilla tai toivoa, että tuoreruokapuoli tulisi kaikkiin Tokmanni-myymälöihin Suomessa.
7 tykkäystä
Tokmanni-myymälöiden tyypillinen koko taitaa olla luokkaa 2000 m2. Tuore-elintarvikkeiden osasto veisi tuosta heittämällä kolmanneksen, ja nähdäkseni silloinkin Tokmannilla olisi eväitä taistella vain Salen ja K-Marketin kokoluokan kauppojen kanssa. Jos haluttaisiin taistella supermarkettien kokoluokassa, sittenhän se suunnilleen koko myymäläala pitäisi valjastaa elintarvike- ja päivittäistavaramyynnille.
Kannattava ja hinnoittelultaan kilpailukykyinen elintarvikekauppa edellyttää myös suuria tukkutason ostovolyymeita, mihin Tokmannilla ei ole edellytyksiä parinsadan myymälän ketjuna. Huomion arvoista tietenkin on myös se, että osa myymälöistä sijaitsee super- ja hypermarkettien välittömässä läheisyydessä, koska myymäläsijainteja ei ole rakennettu elintarvikemyyntiä silmällä pitäen.
Itse en näe, että Tokmannilla olisi mitään voitettavaa laajentumalla valtakunnalliseksi tuore-elintarvikkeiden ketjuksi. Paikalliset kaupat ovat sitten oma lukunsa. Usein ne tuore-elintarvikkeiden myymälät on sijoitettu paikkoihin, joissa on halvat myymäläneliöt ja ruokakaupan kilpailutilanne rajallinen.
21 tykkäystä
9 tykkäystä
Mielestäni se ei ole olennaista. Olennaista on se, millaista tulosta liikevaihto synnyttää. Suomen ruokakaupassa on ihan perinteisesti ollut puoli mahdotonta tehdä mitään järkevää tulosta, ellet lukeudu parin-kolmen suurimman toimijan joukkoon. Toiseksi, ne suuretkin kauppaketjut siirtyvät entistä suurempiin myymäläkokoihin, kun asiakkaat haluavat lähikauppojen sijasta super- ja hypermarketteihin. Samaan aikaan ketjuihin kuulumattomia ja M-ryhmään kuuluvia pieniä marketteja on mennyt konkurssiin.
Edellinen hieman suurempi toimija K-, S- ja L-ketjujen ulkopuolella oli Suomen Lähikauppa. Se toimi vielä kymmenisen vuotta sitten n. 700 myymälän voimin (Siwat & Valintatalot) ja sillä oli noin 7 %:n markkinaosuus. Toiminta oli kuitenkin erittäin heikosti kannattavaa, ja monina vuosina tappiollista. Puhumattakaan, että sillä olisi ollut mitään mahdollisuutta menestyä hintakilpailussa.
Jos kuitenkin ajatellaan, että Tokmanni alkaisi myymään laaja-alaisesti tuoreruokaa, niin silloin pitäisi pohtia, että miten se edes teoriassa onnistuisi? Myymälöissä on pitkät vuokrasopimukset, ja noin muutenkin myymälöiden siirtäminen ei ole ongelmatonta, eikä sopivaa liiketilaa välttämättä löydy helposti. Karsittaisiinko siis perinteisen halpakaupan tuotevalikoimaa tyyliin kolmanneksella lisäneliöiden löytämiseksi?
16 tykkäystä
Tokmannin myymälöiden keskimääräinen neliömäärä kasvaa, vaikka myymälämäärä ei kasvaisi. Neliömäärän kasvu tarjoaa mahdollisuuksia kasvattaa valikoimaa vaihtoehtona myös tuoreruoka. Mikäli mennään lähelle 10000 neliön kokoluokkaan niin tuoreruoka alkaa olla pakollinen. Mielestäni Tokmannin ei kannattaisi panostaa suurmyymälöihin.
4 tykkäystä
Itseä on aina mietityttänyt kaupan alalla (erityisesti Tokmannin osalta), että miksei Suomesta löydy Costco-tyylistä “warehouse”-konseptia?
Viittaan tällä siis kauppaan, jolla on itse tuotemyynnin osalta hyvin ohuet marginaalit. Sen sijaan tuotto tulee pitkälti eri tasoisista maksullisista klubijäsenyyksistä, joilla asiakkaat pääsevät käsiksi todella edullisiin hintoihin ja tuotevalikoimaan. Tällaisessa mallissa yhtiön kassavirta on hyvinkin paljon ennustettavampaa, koska jäsenyydestä luopumisen kynnys on paljon suurempi kuin tuotteen ostamatta jättäminen.
Onko jollain tietoa, että onko vastaavaa yritetty ikinä Suomessa? Tai onko joku ikinä miettinyt vastaavaa? Mielestäni Tokmannille voisi sopia tämän tyylinen lähestymistapa.
8 tykkäystä
Costco on hiljattain laajentanut Ruotsiin. Voi olla, että Costco saapuu jossain vaiheessa Suomeen. Kuinka moni haluaa maksaa jäsenmaksua kauppaan? Itse olen pörssin kautta maksanut Tokmannin jäsenmaksua.
9 tykkäystä
Tokmanni on tainnut neljän vanhan myymälän tilaa laajentaa tänä vuonna.
Mittavin laajennus nähtiin alkuvuodesta Ylöjärvellä, kun Tokmanni osti samassa rakennuksessa toimineen heikosti kannattaneen ruokakaupan Villen kaupan (joka oli jatkoa konkurssin tehneelle Ruokakeitaalle) ja tuplasi pinta-alan 3000 m2:sta 6000 m2:een. En täysin ymmärrä mielekkyyttä laajentaa ruokakauppaan, kun tien toisella puolella on Citymarket. Ymmärtääkseni kiinteistön vuokranantajan ja ruokakaupan edellisen omistajan välillä on sukulaissuhde, joten ehkä tuon liiketoimintakaupan mielekkyyteen on voinut vaikuttaa myös vuokrausehdot.
Jyväskylän Seppälänkankaala liiketila laajeni noin 450 m2:lla, kun varastotilaa otettiin myymäläkäyttöön. Eli toimitilan koko säilyi entisellään.
Lohjalla pieni myymälä laajeni 250 m2:lla noin 1550 m2:een. Melko piei muutos.
Kangasalla myymälä laajeni n. 1200 m2:lla 5500 m2:een. Myymälä sijaitsee pienessä liikekeskuksessa ja Wikipedia kertoo sen keskeisiksi vuokralaisiksi Tokmannin, Jyskin ja kierrätyskeskuksen. Uutiset kertovat kierrätyskeskuksen lopettaneen toimintansa, Jyskin muuttaneen toiseen kiinteistöön ja vanhassa paikassa sijaitsevan useita tyhjiä liiketiloja. Rohkenen epäillä, että nämä lisäneliöt eivät ole Tokmannille paljoa kustantaneet.
Mielestäni nuo kertovan, että laajennukset ovat melko spesiaalitapauksia ja reippaampiin laajennuksiin lähdetään monesti silloin, kun lisätilaa on saatavilla puoli-ilmaiseksi. Suurimmassa osassa myymälöitä moista mahdollisuutta ei ole.
Edellisten lisäksi jotain myymälöitä on tietenkin muuttanut suurempiin tiloihin toisaalle, mutta monin paikoin sekin on varsin rajallinen vaihtoehto.
Tietoa uusista myymälöistä ja laajennuksista: Uudet myymälät – Tokmanni
5 tykkäystä
Suomessa on yli 5,6 miljoonaa ihmistä ja kotitalouksia about puolet tuosta. Tokmanni-klubilla on reippaasti yli 3 miljoonaa jäsentä. Viimeisimmän osavuosikatauksen mukaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, vaikka keskiostos onkin laskenut.
Jos suurin osa asiakkaista ostaa Tokmannilta tuotteita korkeintaan muutamalla sadalla eurolla vuodessa, on hankalaa nähdä että he olisivat suuressa mittakaavassa valmiita maksamaan klubijäsenyydestä, tai heidän keskiostonsa nousisi niin paljon että se kuittaisi asiakasrajauksen tappiot. Ja vaikka sitten kehiteltäisiin sellainen konsepti, jossa vuosimaksulla saisi edullisemmat hinnat, ja kaikille muille olisi ostaminen mahdollista korkeammilla hinnoilla, heikentäisi se aika paljon hintamielikuvaa.
Mitenkään väheksymättä ostosten keskittämisen tärkeyttä, mielestäni Tokmannin kaltaisessa yrityksessä on ensiarvoisen tärkeää saada sitä asiakasmassaa mahdollisimman paljon liikkeisiin sisään. Ja siihen kai firmakin pyrkii, kun mobiilisovelluksessa on nykyään joka päivä yhden vuorokauden voimassa olevia erikoistarjouksia. Ruokakaupassa tuollainen keskittämisjattelu toimiikin varmasti paremmin. Tosin senkin kohdalla voi olla, että keskittämiseen kannustava bonuskortti-malli ajaa asiansa paremmin kuin vuosimaksulliset alennukset.
11 tykkäystä
Melko kapeaa ajattelua. Toinen tapa laajentaa neliömäärää on muutto. Tokmannilla on suurena toimijana melko lyhyet vuokrasopimukset. Muuttoja on tulossa vielä loppuvuonna. Muuton yhteydessä Tokmanni-myymälä muuttaa suurempaan kiinteistöön. Uudet Tokmannit ovat myös lähempänä 3000 neliötä kuin kertomaasi 2000 neliötä. Mäntän täyden ruokakaupan Tokmannin pinta-ala on 3200 neliötä.
Se että onko Tokmannin ryhtyminen ruokakaupaksi järkevää tai kannattavaa on tietenkin asia erikseen, mutta tuskin se mahdotonta on. Tokmannin sijainti lähellä K-citymarkettia ei ole mitenkään poikkeuksellista.
1 tykkäys
Kuten todettu, “Edellisten lisäksi jotain myymälöitä on tietenkin muuttanut suurempiin tiloihin toisaalle, mutta monin paikoin sekin on varsin rajallinen vaihtoehto”.
Koska Tokmannin sivuilta löytyy sangen helposti infoa myymälöistä, niin tässä nopeasti tehty listaus uusista avauksista ja muutoista:
2022:
Espoo (Lippulaiva): 1300 m2
Nurmijärvi: 2650 m2
Helsinki: 2200 m2
2023:
Helsinki: 2000 m2
Rovaniemi: 2000 m2 (muutto, edellinen 1000 m2)
Hämeenlinna: 9000 m2 (muutto, edellinen 3600 m2)
Kouvola: 4050 m2 (mukaan sisällytetty puutarhamyymälä)
2024:
Sipoo: 2900 m2
Pälkäne: 3000 m2
Eurajoki: 2750 m2
Espoo: 2000 m2 (muutto, edellinen 1250 m2)
Kalliiden neliöiden kasvukeskuksissa myymäläkoko on siis aika järjestäin pienempi kuin edullisempien kuntien kohdalla.
Tokmannin tuore-elintarvikkeiden myynti keskittyy melko korostuneesti edullisempien vuokraneliöiden alueille. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vain Oulussa on Tokmannilla tuore-elintarvikkeiden myyntiä.
Tokmanni itse kertoo, että sen vuokrasopimukset vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista 20 vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Pitkä määräaikainen sopimus ei ole vain rasite, vaan se on myös turva. Ja suurien toimijoiden kanssa nimenomaan usein tehdään niitä pitkiä sopimuksia. Esim. Citycon kertoo vuosiraportissaan 2022 näin: “Suurempien ankkurivuokralaisten kanssa solmitaan tyypillisesti pitkiä 10–15 tai jopa 20 vuoden mittaisia vuokrasopimuksia, kun taas pienempien liiketilojen vuokrasopimukset sovitaan pääsääntöisesti 3–5 vuoden mittaiseksi.”
6 tykkäystä