”Jäsenmaksuista saadut tulot kasvoivat 8 % ja olivat 4,6 miljardia dollaria, ja jäsenmäärämme kasvoi lähes 128 miljoonaan kortinhaltijaan, uusimisasteen ollessa 90 %.”
Aika vakuuttavaa luettavaa alla. Maailman parhailta oppiminen on inspiroivaa. ”Kuluttajatukkukaupassa” on Suomessa vielä aukko. Olisi kyllä yllättävä ja poikkeuksellisen rohkea temppu, jos Tokmanni siihen koloon yrittäisi iskeä ennen Costcon rantautumista suomeen. Se ikkuna taitaa olla auki vielä hetken, ehkä 5-7 vuotta. Tukholmassa ollaan jo.
Costcosta sen verran, että 70 % sen myymälöistä sijaitsee Yhdysvalloissa. Jos Suomeen tulisi Costco myymälöitä samalla maantieteellisellä tiheydellä, niitä tulisi olla yli 20 kpl. No näin ei tietenkään kävisi, vaan myymälöitä tulisi varmaan se sama 1 kpl, joita niitä on esim. Islannissa ja Ruotsissa. Suuremmissakin EU-maissa myymälöitä on Ranskassa kaksi ja Espanjassa neljä. Varmasti firma voisi menestyä myös Suomessa, mutta kyllä se kuvio varmasti olisi että sillä olisi yksi toimipaikka jossain pk-seudulla, mikä keräisi sitten sen oman asiakasmääränsä.
Tuon Yhdysvaltoihin suhteutetun määrän nostin esille vain siksi, että se kuvastaa kuinka tuollaisessa suuren väkiluvun maassa toimipisteitä voi olla verrattain pienillä etäisyyksillä toisistaan. Se tietenkin nostaa kilpailuedut ihan omaan luokkaansa.
Suomessa taitaa muuten toimia y-tunnuksen omaavat elinkeinonharjoittajat mukaan lukien jotain 600 000 yritystä. Rekisteröityjä yhdistyksiä on yli 100 000 kpl. Nostin nämä luvut esille vain siksi, että näistä jokainen voi halutessaan hankkia sen noutotukun tukkukortin ja hankkia siinä siivellä pääsyn kuluttajatukkukauppaan, hyödyntämällä korttia henkilökohtaisiin ostoihin.
Itse muuten kävin joskus parikymmentä vuotta sitten ahkerasti Metro-tukussa. Silloin esim. kahvipapuja ei saanut peruskaupoista kuin tyyliin 250 g pusseissa, joten säästö oli melkoinen kun kävi tukusta ostamassa sen tyyliin 12 x 1 kg laatikon papuja. Samankaltainen tilanne oli monissa muissa tuotteissa. Mutta nykyaika on erilainen, enkä itse ole käynyt tukussa vuosiin. Nykyään eri tuotteiden suurpakkauksia löytyy ruokakaupoistakin laajemmin ja perustuotteissa tukkuhinnat eivät kyllä ole yhtään sen edullisempia kuin hypermarkettien hinnat.
Koko valtakunnallisen Metro-tukun liikevaihto muuten on 650 MEUR vuodessa, eli noin 7,5 kertaa sen mitä se on Suomen suurimmalla yksittäisellä Citymarketilla. Eli ei siis ihme, että sen hintakilpailukyky on vaisu. Niin se olisi Tokmannillakin, jos se lähtisi laajemmin tuoreruoan myyntiin, koska volyymit ei vaan mitenkään riitä.
Uutena foorumilaisena vaati hetken rohkeuden keräilyä, että uskaltaa haastaa Mestari-tasolle arvostettua @JuhaR:ää - erityisesti tässä Tokmanni-ketjussa. Mutta tällä kertaa päätin sen tehdä, sillä mielestäni olet tällä kertaa valitettavasti (ja poikkeuksellisesti) väärillä jäljillä. Pyrin tekemään haastamisen kunnioittavasti ja perustellusti argumentoiden.
Heti alkuun totean, että varmaa tietoa (=päätöstä) Costcon laajentumisesta Suomeen ei vielä ole. Se ei siis välttämättä tapahdu. Monista lähteistä on silti pääteltävissä, että kysymys on todennäköisemmin “milloin” kuin “tulevatko ollenkaan”. Tokmannin pienomistajan näkökulmasta omassa riskianalyysissäni on 3 selkeästi erottuvaa pitkän tähtäimen arvonluonnin riskiä:
Kiina-riski (syystä tai toisesta tavara ei kulje Kiinasta nykyisillä voluumeilla ja hinnoilla)
Käytetyn tavaran kauppa (kotimaisen kaupan kasvavin sektori, jossa Tokmanni on pihalla. Ja tähän kategoriaan halutessaankiin Tokmannilla ei ole selviä strategisia kilpailuetuja)
Costco
Ja omassa PI-matriisissa Costo on sai viimeksi sen korkeimman pistemäärän. Siksi oheiset kommentit ovat mielestäni varsin vähätteleviä. Tuli jopa mieleen vanhat hyvät vibat 22 vuoden takaa “eihän sen Iphonen akku kestä edes yhtä päivää, ei tässä ole mitään hätää…”
No näin ei tietenkään kävisi, vaan myymälöitä tulisi varmaan se sama 1 kpl, joita niitä on esim. Islannissa ja Ruotsissa.
Nyt on kentällä valitettavasti vähän kiire, mutta alla lyhyet perustelut miksi tämä @Wildchild:in esiin nostama kilpailija on syytä tiedostaa tällä foorumilla.
Myymäläverkosto
Costo on tulossa Eurooppaan. Juhan nostama nykyinen verkosto kertoo ainoastaan, että tässä maanosassa on päätetty aloittaa strateginen laajentuminen - se ei kerro mitään strategian laajuudesta. Sillä toistaiseksi voimme päätellä, että euroopan ensimmäisten testien jälkeen konsepti on todettu kilpailukykyiseksi ja laajentumista on itse asiassa kiihdytetty. Muutama esimerkki:
UK: putkessa +15 uutta myymälää ja tavoitteena 45 myymälää (1,5M kuluttajaa/myymälä)
Ruotsi: yhtiön mukaan 5 myymälän potentiaali (2M kuluttajaa/myymälä)
Näkökulmani: Coston potentiaalin arviointi nykyisen myymäläverkoston perusteella on riskialtista.
Lokalisaatio
Mikä erottaa Walmartin, Costcosta, Ikeasta ja Lidlistä? 3 viimeistä ovat menestyksekkäästi laajentuneet onnistuneesti lokalisoimalla valikoimaa ja konseptia. Costcon päätöksistä on pääteltävissä, että strateginen päätös Pohjois-Euroopan lokalisoinnista on tehty. Siis se, että Ruotsiin on jo päätetty avata 2 myymälää, tekee Suomen laajentumisesta merkittävästi todennäköisempää. Niinkuin tiedätte, kaupassa se ensimmäinen ostos on se “arvokkain” ja kallein. Ei ne banaanit ole sattumalta ensimmäisinä Supermarketissa tai proteiinipatukat XXL:n ovella tarjouksessa. Kaupan termeillä voisi todeta, että Suomi saattaa olla se “Tupla-patukka” kassalinjan päällä silmien korkeudella. Valikoima on jo modattu Pohjois-Eurooppaan, EU-compliancy tehty, pohjoismainen kuluttaja on profiloitu (BTW, Nordic levelillä segmentit on käytännössä identtisiä) ja logistiikka rakennettu Tukholman kehälle asti jne… siitä valtion subventoinnin ansiosta viikkarin autokannen kautta logistiikan ulottaminen Suomeen on erittäin yksinkertainen BC - ja samalla voluumietu skaalautuu alueellisesti koko hankinnassa ja logistiikassa parantaen koko pohjoismaiden kannattavuutta… (edit: valtion subventointi on noin 200K€ päivässä Sto-Hki/Sto-Tku välillä varustamoille. Ja menemättä yksityiskohtiin, voin kertoa että sillä summalla ei rahoiteta buffettia tai iltapäivän bingoa, vaan käytännössä puoli-ilmaista trailerin siirtoa yön aikana Ruotsista Suomeen. Huoltovarmuuden kannalta perusteltua, mutta samalla tekee kaupan keskusvarastojen ylläpidon Ruotsista todellisuutta halvemmaksi ja BC:it CFO:n pöydällä kumileimapäätöksiksi.
Näkökulmani: Lokalisointi pohjoismaihin on jo aloitettu. Ja tämän “tukkukortin skaalautuminen” on eri tasolla noutotukun kahvien kanssa.
Suomen tullessaan Coston pakottaisi myös @Arttu_Heikura:n ylitöihin päivittämään seurantataulukoiden Y-akselit uuteen uskoon. Costcon suurin strateginen kilpailuetu on nähtävissä tässä taulukossa.
Kun kuluttaja saa 48-packin energiajuomaa 25%-halvemmalla kuin K-kauppias omasta keskusliikkeen varastosta, niin monessa kodissa ihmetellään, että “mitäs sieltä Coston reissulta tulikaan ostettua…?”
Nykyään eri tuotteiden suurpakkauksia löytyy ruokakaupoistakin laajemmin ja perustuotteissa tukkuhinnat eivät kyllä ole yhtään sen edullisempia kuin hypermarkettien hinnat.
Koko valtakunnallisen Metro-tukun liikevaihto muuten on 650 MEUR vuodessa, eli noin 7,5 kertaa sen mitä se on Suomen suurimmalla yksittäisellä Citymarketilla. Eli ei siis ihme, että sen hintakilpailukyky on vaisu.
Kuten edellisessä viestissä totesin, yhä useampi asiakas kokee, että kuluttajatukkukaupassa on markkina olemassa. En näe mitään perustetta, miksi näin ei olisi myös Suomessa. Siis maassa, jossa jopa Lidl tekee parasta tulosta pienillä voluumeilla. Yleisesti voisi sanoa, että Suomalaisessa kaupassa mennään vielä pääosin “pohjoismaisella hintakilpailutasolla” - globaalin tason kisassa nykyinen taso ei riitä. ”Jäsenmaksuista saadut tulot kasvoivat 8 % ja olivat 4,6 miljardia dollaria, ja jäsenmäärämme kasvoi lähes 128 miljoonaan kortinhaltijaan, uusimisasteen ollessa 90 %.”
Näkökulmani: Costcon hintakilpailykyky on kaikkea muuta kuin vaisu.
Potentiaali Suomessa?
Vaikea sanoa optimaalia lukua. Mutta se on hyvin suurella todennäköisyydellä korkeampi kun 1. Jo 3:lla myymälällä Kehä 3:lla, Raisiossa Myllyn kulmilla ja Tampereen/Pirkkalan ohitustiellä saisi haltuunsa 55% Suomen BKTsta. Haaparanta/Oulu lokaatiolla myös potentiaalia. Ja voisin hyvinkin uskoa, että Costo olisi juurikin se kauppa Suomessa johon ajettaisiin pidempään kuin mihinkään muuhun kauppaan. Jos tutustutte tarkemmin Coston strategiaan opitte, että he eivät edes halua sinun käyvän kuukausitain ostoksilla. Customer Journey on suunniteltu niin, että käyt optimaalisessa tilanteessa vain muutaman Costcossa kerran vuodessa, sillä useampi vierailu vain pienentää keskiostosta ja nostaa suhteellisia kuluja. Mutta jos käyt (erityisesti) viikonloppuisin Coston hodarilla ja samalla seuraat ohi kulkevan 30 kärryn keskiostosta, loksahtaa suusi auki. Tiskitabletit, pesuaineet, kuivaruoka, työkalut ostetaan kerralla koko vuodeksi - ja halvalla. Siihen kun vielä lisätään Suomen halvimmat silmälasit, brandätyt halvimmat autonrenkaat ja pihalla suomen halvin diesel voi muutamallakin kaupalla olla vaikutusta Suomen kauppaan…? [Malmöön on muuten Costcon viereen rakenteilla n. 40 pumpun asema, taisi olla Ruotsin suurin…]
Suomalaisen halpakaupan comp. growth luvut ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta verrattain vaisuja. Joskus aikaisemmin kirjoittelin tänne johonkin ketjuun mitä eroa on skaalautuvalla myynnillä tuleeko se vanhoista myymälöistä vai uusista myymälöistä - kannattavuuden osalta ero on ISO! Costo on yksi kaupan tunnetuimmista myymäläkohtaisen skaalautumisen osaajista. Vaikka lähtö Ruotsissa oli vaatimaton ja brand perception pohjoismaissa vielä vaatimaton, ei tämän taulukon voimaa kannata aliarvioida - kuluttajan tai osakkeen omistajan näkökulmasta.
Näkökulmani: Coston potentiaalia ei kannata arvioida “niillä on parhaimmillaankin vain 3-4 myymälää Suomessa”.
Kuten huomasitte, boarding olikin myöhässä ja pääsin avaaman useamman näkökulman. Costcoa ei kannata aliarvioida. Ja JOS niin kävisi, Suomeen tullessaan Tokmanni on niiden 3 kaupan tekijän joukossa, joihon tämä uutinen osuisi näkemykseni mukaan eniten. Siksi tämän ketjun seuraajille suosittelen ”#costo filter enabled” euroopan kaupan medioissa ja keskustelufoorumeissa.
Ihan ensimmäiseksi asiantuntemuksestani Costcon osalta. Se on suunnilleen tasoa “luinpa Wikipedia-artikkelin ja foorumikommentteja aiheesta”. Eli se siitä asiantuntemuksesta. Myymäläverkoston laajentumissuunnitelmista tiedän juuri sen verran, mitä ansiokkaasta viestistäsi saatoin lukea. Kiitos siitä informaatiosta.
Mutta vaikka firma tulisi Suomeen ja rakentaisi tännekin myymälöitä yhden per kaksi miljoonaa kuluttajaa, tarkoittaisi se kolmea toimipistettä. En epäile, etteikö firmalla voisi saavuttaa huomion arvoisen jalansijan päivittäistavarakaupassa. Mutta silti epäilen, että välimatkat rajoittavat potentiaalista kuluttajakuntaa melkoisesti. Näen myös melkolailla eri asiana lähteä pidemmän matkan päähän Ikeaan ostamaan huonekaluja kuin lähteä päivittäistavarakaupoille. Verkkokaupalla voi toki osin paikata tilannetta, mutta sekin asettaa omat rajoituksensa.
En myöskään epäile sitä, etteikö Costco voisi olla suurena yrityksenä todella aggressiivinen hintakilpailija. Edellä yritin sanoa, että Tokmanni ei voi vikkelyydellään vallata sitä sijaa, koska se ei ole tarpeeksi suuri toimija saadakseen vastaavia tuotehintoja valmistajilta ja tukuilta. Se ei pysty säännöllisesti myymään energiajuomia 25 % edullisemmin kuin mitä tavanomaiset tukkuhinnat ovat.
Mitä luettelemiisi Tokmanni-riskeihin tulee, niin Kiina-riskin osalta jaan huolesi. Tai saatan jopa olla enemmän huolissani. Tuore-elintarvikkeiden osalta en usko, että Tokmannin kannattaa pyrkiä merkittävästi laajempaan toimintaan kuin missä nyt mennään. Voin olla uskossani täysin väärässä, mutta tällaisia ne uskonasiat aina tuppaavat olemaan.
Itse en myöskään laske Tokmannille ”Costco”-riskiä. Miksi? Isossa kuvassa Suomi on kovin pieni markkina-alue vrt. Ruotsi. Suosittelen lukemaan Verkkokaupan ketjua, jossa vuosia on jo kohkattu Amazonin tulosta Suomeen, kun on Ruotsissakin. Eipä ole näkynyt.
Onpas ketju hiljentynyt, kun viimeisimmästä viestistä 11 päivää Pari tiedotettakin kuitenkin julkaistu:
Tokmanni-halpakauppaketju avaa uuden myymälän sekä Sipoon Nikkilään että Sodankylään keskiviikkona 4.12.2024 klo 8. Nykyaikaisiin, täysin uusiin liikerakennuksiin avautuvat Tokmanni-myymälät ovat tilavia ja viihtyisiä sekä tuotetarjonnaltaan ilahduttavan monipuolisia. Sodankylässä uusi Tokmanni on edeltäjäänsä peräti yli 3,5 kertaa isompi, mikä näkyy myös tuotetarjonnan huomattavana laajentumisena. Myymälöiden avajaisissa on Tokmannille tutusti tarjolla sekä runsaasti avajaistarjouksia että tuotelahjoja sisältäviä yllätysämpäreitä.
Osaksi Tokmanni-konsernia viime vuonna liittynyt Click Shoes -kenkäkauppaketju sopinut uuden myymälänsä avaamisesta Tampereen Keskustorin välittömään läheisyyteen ja nykyisen myymälänsä muutosta Lahden kauppakeskus Triossa. Myymäläavajaisten myötä Suomen suurimman kenkäkauppaketjun myymäläverkosto kasvaa ennätyssuureksi.
Ja vielä uutinen, joka ainakin itseäni ilahduttaa suuresti, siitä ei pääse mihinkään, että taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen Suomessa, koskee lähinnä paria alinta tulokymmenystä:
Tokmanni ja elintarvike- ja päivittäistavaratuotteistaan tuttu Unilever Finland ovat jatkaneet pitkäjänteistä yhteistyötään järjestämällä jo neljännentoista hyväntekeväisyyskampanjan avustusjärjestö Hurstinapu ry:n toiminnan tukemiseksi. Onnistuneen kampanjan myötä perinteikäs kotimainen avustusjärjestö vastaanotti peräti 100 000 euron arvosta erilaisia arjen välttämättömyyksiä, kuten elintarvikkeita ja hygieniatuotteita.
Itse pidän tuota jokseenkin iljettävänä. En tietenkään hyväntekeväisyyskampanjaa tai sen kohdetta, vaan sitä että tiivis ja näkyvä yhteistyö Unileverin kanssa on jatkunut. Nyt viimeisen kolmen kampanjan ajaksi Tokmannin olisi tullut etsiä uusi yhteistyökumppani kampanjaan.
Pidän myös surullisena sitä, että samaan aikaan kun sivistyneet yritykset eri puolilla maailmaa ovat boikotoineet Unileverin tuotteita, juuri Tokmanni on profiloitunut sen kaikkein näkyvimpänä yhteistyökumppanina Suomessa.
Kuten muistamme, vuoden 2022 suurhyökkäyksen alettua Unilever viestitti harvinaisen selvästi, että sillä ei ole aikomustakaan lopettaa liiketoimintaansa Venäjällä. Tänä vuonna ääni kellossa on muuttunut, mutta ainoa syy siihen on se, että yritykseen kohdistetut boikotit ovat käyneet sillä Venäjän liiketoiminnan hyötyihin nähden suhteettoman kalliiksi. Ikävää, että Tokmanni oli tässä pahuuden puolella.
Mietin hetken, että onko tämä enemmänkin kahvihuoneeseen kuuluva kommentti. Mutta näkisin kyllä, että yritysvastuu liittyy kiinteästi sijoituskeissiin. Näkisin myös, että Ruotsiin laajentumisen myötä Tokmanni ei konsernina voi vastaavissa tilanteissa jatkaa nykyisellä tyylillään. Ruotsissahan Unilever-boikotit ovat olleet ihan eri tasolla Suomeen nähden.
Alla oleva @Elias_L:n ketju keskittyy Puuiloon, mutta on siinä Tokmannikin mainittu muutamaan otteeseen ja muutakin asiaa mielestäni, joka kiinnostaa tämän alan yhtiöitä seuraavia.
Tokmanni Group Oyj on allekirjoittanut uuden 325 miljoonan euron suuruisen rahoitussopimuksen. Uusi rahoituspaketti korvaa vuonna 2021 allekirjoitetun rahoitusjärjestelyn. Rahoituspaketin maturiteetti on kolme vuotta kahdella yhden vuoden jatko-optiolla.
Rahoituspakettiin sisältyy 250 miljoonan euron suuruinen pankkilaina ja 75 miljoonan euron luottolimiitti (“RCF”), joita käytetään nykyisten lainojen takaisinmaksuun sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.
Rahoituspaketin marginaali on sidottu Tokmanni-konsernin velkaantumisasteeseen (nettovelat / rullaava 12 kk vertailukelpoinen käyttökate).
Rahoitusjärjestely allekirjoitettiin kahdesta liikepankista, OP Yrityspankki Oyj ja Swedbank AB (publ), koostuvan syndikaatin kanssa. Molemmat pankit toimivat rahoitusjärjestelyn pääjärjestäjinä. Lisäksi OP Yrityspankki Oyj toimii rahoitusjärjestelyn koordinaattorina ja agenttina.
Osaako esim. @Arttu_Heikura kommentoida miten paljon painoarvoa tällä velkaantumisasteella on? Oma mututuntumani olisi, että firman korkoon vaikuttaa pääsääntöisesti luottoluokitus, sekä lainanlaskijan marginaali. Sen päälle voi sitten tulla marginaalisia muutoksia riippuen onko kyseessä vihreä laina tms. Onko tässä kyseessä samanlainen marginaalinen riippuvuus?
Olisi kenties myös hyvä udella talousjohtajalta vaikka Q4:n yhteydessä, että missä kokoluokassa Tokmannin uusin korko menee?
Luottoluokitus (tai pankin oma luottoselvitys) taitaa määrittää sen alkuperäisen marginaalin lainaa neuvoteltaessa. Mikäli tuo asetettu kovenanttiehto (nettovelka/käyttökate) ylittyy oleellisesti, niin tällöin usein seuraa marginaalin nousu. Tokmanni ei ole tuota rajaa tuolle kovenantille kommentoinut, mutta usein nuo rajat sijaitsee yleensä on jossain >3-5x riippuen yhtiön riskiprofiilista. Rahoittajan kannalta Tokmanni velallisena ei ole riskisimmästä päästä.
Vihreiden lainojen marginaalivaikutus on mun käsityksen mukaan melko pieni, kun taas kovenanttiehtojen rikkoutuminen saattaa johtaa keskikoron selvempään nousuun.
Voin tätä tuloksen yhteydessä kysyä. 2023 keskikorko oli 5 %:n luokkaa ja se on tästä todennäköisesti pienentynyt, kun uuden rahoitussopimuksen myötä yhtiö pääsee matalampiin viitekorkoihin kiinni.
EDIT:
Jos siis ymmärsin oikein niin tässä tapauksessa marginaali voi laskea, mikäli nettovelka/käyttökate -suhde pienenee. Me ennustetaan että velkaisuus laskee, joten sen pitäisi laskevien viitekorkojen ohella laskea rahoituskustannuksia. Mutta jokatapauksessa kysyn tuosta tuloksen yhteydessä.
Onkos tämä Tokmannin huonekalukauppa uutta vai onko mennyt muuten vain ohi multa? Ihan hyviä hintoja näytti olevan, sohvaa parin päivän toimituksella kotiovelle 39e.
Onko haistettu Askon ja Iskun vaikeudet ja lähdetty hakemaan hyviä diilejä?
Olisivatko ottaneet Iskulta kapasiteettia käyttöön tyyliin ‘tilauksesta valmistuu’ ? Onhan Tokmannilla aina ollut kalusteita, mutta pääosin ne ovat olleet ulko/parvekekäyttöön.
Tokmannin sisäpiirin kaupat viimeiseltä reilulta puolelta vuodelta ovat 100% ostotoimeksiantoja. Pitäisikös tästä vetää johtopäätöksiä? Joku voisi laskea tuosta osakeostojen keskikurssin…
"Tokmanni Oy on tänään allekirjoittanut lisenssisopimuksen SPAR Internationalin kanssa. Myönnetty lisenssi antaa Tokmannille yksinoikeuden myydä SPAR-tuotteita ja käyttää SPAR-brändiä Suomessa. Tokmanni on vakiintunut halpakaupan toimija, joka hyötyy SPAR Internationalin mittakaavaeduista ja osaamisesta erityisesti päivittäistavaroiden myynnissä
Tokmanni ryhtyy panostamaan SPAR-konseptin kehittämiseen Suomen markkinoille sopivaksi sekä tarjoamaan asiakkaille laajan valikoiman SPAR-tuotteita. Tokmanni tulee muuttamaan tuore-elintarvikeliiketoimintansa SPAR-brändin ja -konseptin mukaiseksi. Tavoitteena on, että kaikki Tokmannin nykyiset 20 tuore-elintarvikeosastoa palvelevat asiakkaitaan SPAR-konseptin mukaisesti tulevien vuosien aikana. Ensimmäinen SPAR-brändin mukainen ruokaosasto Tokmanni-myymälässä on kaavailtu avattavaksi ensi kesänä ja seuraavat vuoden 2025 loppuun mennessä. SPAR-brändin logo tulee näkymään myös jokaisen nykyisen tuore-elintarvikkeita myyvän Tokmanni-myymälän julkisivussa Tokmanni-logon rinnalla. Lisäksi Tokmanni harkitsee uusia myymäläsijainteja ja itsenäisiä, Tokmanni-myymälöistä irrallisia SPAR-myymälöitä myöhemmin."
Joo, ihan jännä, järjestävät oikein tiedotustilaisuuden ja kyseessä tosiaan pörssitiedote eli aika iso juttu:
Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja SPAR Internationalin toimitusjohtaja Tobias Wasmuht esittelevät yhteistyösopimusta analyytikoille, sijoittajille ja median edustajille tiistaina 14.1.2025 Studio Elielissä Sanomatalossa (Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki).
Suomenkielinen tilaisuus alkaa klo 13.00. Esityksen pitää Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen.
Englanninkielinen tilaisuus alkaa klo 14.00. Tilaisuudessa esiintyvät Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja SPAR Internationalin toimitusjohtaja Tobias Wasmuht. Esityksen jälkeen he vastaavat mahdollisiin kysymyksiin.
Puhelinkonferenssiin osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröitymisen jälkeen saa puhelinnumerot ja PIN-koodin puheluun. Kysymyksiä voi esittää myös lähetyksen chat-toiminnolla.
Suoraa webcast-lähetystä voi seurata Tokmanni-konsernin verkkosivuilta https://ir.tokmanni.fi/fi/sijoittajat löytyvien tai alla olevien linkkien kautta.
Joo. On ISO juttu - SPAR on maailmanlaajuinen päivittäistavaraketju ja kasvuyritys. SPAR:n liikevaihtokasvanut lähes 10 miljardia euroa viidessä vuodessa
Arvopaperista:
Tavoitteena on muuttaa Tokmannien tuore-elintarvikeliiketoiminnat Spar-konseptin mukaisiksi. Mahdollisia ovat myös erilliset Spar-myymälät.
Yhtiön tiedotteen mukaan Tokmanni hyötyy Sparin mittakaavaeduista ja osaamisesta erityisesti päivittäistavaroiden myynnissä.
Tokmanni ryhtyy panostamaan Spar-konseptin kehittämiseen Suomen markkinoille sopivaksi. Tokmanni aikoo esimerkiksi muuttaa tuore-elintarvikeliiketoimintansa Spar-brändin ja -konseptin mukaiseksi.
Spar on maailmanlaajuinen päivittäistavaraketju. Vuonna 2023 Spar Internationalin liikevaihto oli yhteensä 47,1 miljardia euroa, ja se kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8,3 %. Viidessä vuodessa liikevaihto on kasvanutvakaasti, lähes 10 miljardia euroa. Spar-verkostoon kuului 13 900 myymälää vuoden 2023 lopussa.
Tiedotteen mukaan Tokmanni harkitsee lisäksi uusia myymäläsijainteja ja itsenäisiä, Tokmanni-myymälöistä irrallisia Spar-myymälöitä myöhemmin.
"Olen äärimmäisen tyytyväinen ja innostunut yhteistyökumppanuudestamme. Kumppanuutemme myötä aiomme muuttaa suomalaisen päivittäistavarakaupan markkinaa seuraavien vuosien aikana”, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen sanoo tiedotteessa.
Enpä nyt tiedä onko tässä ideaa. Onhan Suomessa ollut Spareja aikaisemmin, on ollut lähikauppaa ym. Isompien toimijoiden kanssa hankala vain kilpailla, joten kauppa on hiljalleen keskittynyt
Pari tiedotettakin kuitenkin julkaistu:
