Suomessa on yli 5,6 miljoonaa ihmistä ja kotitalouksia about puolet tuosta. Tokmanni-klubilla on reippaasti yli 3 miljoonaa jäsentä. Viimeisimmän osavuosikatauksen mukaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, vaikka keskiostos onkin laskenut.
Jos suurin osa asiakkaista ostaa Tokmannilta tuotteita korkeintaan muutamalla sadalla eurolla vuodessa, on hankalaa nähdä että he olisivat suuressa mittakaavassa valmiita maksamaan klubijäsenyydestä, tai heidän keskiostonsa nousisi niin paljon että se kuittaisi asiakasrajauksen tappiot. Ja vaikka sitten kehiteltäisiin sellainen konsepti, jossa vuosimaksulla saisi edullisemmat hinnat, ja kaikille muille olisi ostaminen mahdollista korkeammilla hinnoilla, heikentäisi se aika paljon hintamielikuvaa.
Mitenkään väheksymättä ostosten keskittämisen tärkeyttä, mielestäni Tokmannin kaltaisessa yrityksessä on ensiarvoisen tärkeää saada sitä asiakasmassaa mahdollisimman paljon liikkeisiin sisään. Ja siihen kai firmakin pyrkii, kun mobiilisovelluksessa on nykyään joka päivä yhden vuorokauden voimassa olevia erikoistarjouksia. Ruokakaupassa tuollainen keskittämisjattelu toimiikin varmasti paremmin. Tosin senkin kohdalla voi olla, että keskittämiseen kannustava bonuskortti-malli ajaa asiansa paremmin kuin vuosimaksulliset alennukset.
Melko kapeaa ajattelua. Toinen tapa laajentaa neliömäärää on muutto. Tokmannilla on suurena toimijana melko lyhyet vuokrasopimukset. Muuttoja on tulossa vielä loppuvuonna. Muuton yhteydessä Tokmanni-myymälä muuttaa suurempaan kiinteistöön. Uudet Tokmannit ovat myös lähempänä 3000 neliötä kuin kertomaasi 2000 neliötä. Mäntän täyden ruokakaupan Tokmannin pinta-ala on 3200 neliötä.
Se että onko Tokmannin ryhtyminen ruokakaupaksi järkevää tai kannattavaa on tietenkin asia erikseen, mutta tuskin se mahdotonta on. Tokmannin sijainti lähellä K-citymarkettia ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Kuten todettu, “Edellisten lisäksi jotain myymälöitä on tietenkin muuttanut suurempiin tiloihin toisaalle, mutta monin paikoin sekin on varsin rajallinen vaihtoehto”.
Koska Tokmannin sivuilta löytyy sangen helposti infoa myymälöistä, niin tässä nopeasti tehty listaus uusista avauksista ja muutoista:
Kalliiden neliöiden kasvukeskuksissa myymäläkoko on siis aika järjestäin pienempi kuin edullisempien kuntien kohdalla.
Tokmannin tuore-elintarvikkeiden myynti keskittyy melko korostuneesti edullisempien vuokraneliöiden alueille. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista vain Oulussa on Tokmannilla tuore-elintarvikkeiden myyntiä.
Tokmanni itse kertoo, että sen vuokrasopimukset vaihtelevat toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista 20 vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Pitkä määräaikainen sopimus ei ole vain rasite, vaan se on myös turva. Ja suurien toimijoiden kanssa nimenomaan usein tehdään niitä pitkiä sopimuksia. Esim. Citycon kertoo vuosiraportissaan 2022 näin: “Suurempien ankkurivuokralaisten kanssa solmitaan tyypillisesti pitkiä 10–15 tai jopa 20 vuoden mittaisia vuokrasopimuksia, kun taas pienempien liiketilojen vuokrasopimukset sovitaan pääsääntöisesti 3–5 vuoden mittaiseksi.”
”Jäsenmaksuista saadut tulot kasvoivat 8 % ja olivat 4,6 miljardia dollaria, ja jäsenmäärämme kasvoi lähes 128 miljoonaan kortinhaltijaan, uusimisasteen ollessa 90 %.”
Aika vakuuttavaa luettavaa alla. Maailman parhailta oppiminen on inspiroivaa. ”Kuluttajatukkukaupassa” on Suomessa vielä aukko. Olisi kyllä yllättävä ja poikkeuksellisen rohkea temppu, jos Tokmanni siihen koloon yrittäisi iskeä ennen Costcon rantautumista suomeen. Se ikkuna taitaa olla auki vielä hetken, ehkä 5-7 vuotta. Tukholmassa ollaan jo.
Costcosta sen verran, että 70 % sen myymälöistä sijaitsee Yhdysvalloissa. Jos Suomeen tulisi Costco myymälöitä samalla maantieteellisellä tiheydellä, niitä tulisi olla yli 20 kpl. No näin ei tietenkään kävisi, vaan myymälöitä tulisi varmaan se sama 1 kpl, joita niitä on esim. Islannissa ja Ruotsissa. Suuremmissakin EU-maissa myymälöitä on Ranskassa kaksi ja Espanjassa neljä. Varmasti firma voisi menestyä myös Suomessa, mutta kyllä se kuvio varmasti olisi että sillä olisi yksi toimipaikka jossain pk-seudulla, mikä keräisi sitten sen oman asiakasmääränsä.
Tuon Yhdysvaltoihin suhteutetun määrän nostin esille vain siksi, että se kuvastaa kuinka tuollaisessa suuren väkiluvun maassa toimipisteitä voi olla verrattain pienillä etäisyyksillä toisistaan. Se tietenkin nostaa kilpailuedut ihan omaan luokkaansa.
Suomessa taitaa muuten toimia y-tunnuksen omaavat elinkeinonharjoittajat mukaan lukien jotain 600 000 yritystä. Rekisteröityjä yhdistyksiä on yli 100 000 kpl. Nostin nämä luvut esille vain siksi, että näistä jokainen voi halutessaan hankkia sen noutotukun tukkukortin ja hankkia siinä siivellä pääsyn kuluttajatukkukauppaan, hyödyntämällä korttia henkilökohtaisiin ostoihin.
Itse muuten kävin joskus parikymmentä vuotta sitten ahkerasti Metro-tukussa. Silloin esim. kahvipapuja ei saanut peruskaupoista kuin tyyliin 250 g pusseissa, joten säästö oli melkoinen kun kävi tukusta ostamassa sen tyyliin 12 x 1 kg laatikon papuja. Samankaltainen tilanne oli monissa muissa tuotteissa. Mutta nykyaika on erilainen, enkä itse ole käynyt tukussa vuosiin. Nykyään eri tuotteiden suurpakkauksia löytyy ruokakaupoistakin laajemmin ja perustuotteissa tukkuhinnat eivät kyllä ole yhtään sen edullisempia kuin hypermarkettien hinnat.
Koko valtakunnallisen Metro-tukun liikevaihto muuten on 650 MEUR vuodessa, eli noin 7,5 kertaa sen mitä se on Suomen suurimmalla yksittäisellä Citymarketilla. Eli ei siis ihme, että sen hintakilpailukyky on vaisu. Niin se olisi Tokmannillakin, jos se lähtisi laajemmin tuoreruoan myyntiin, koska volyymit ei vaan mitenkään riitä.
Uutena foorumilaisena vaati hetken rohkeuden keräilyä, että uskaltaa haastaa Mestari-tasolle arvostettua @JuhaR:ää - erityisesti tässä Tokmanni-ketjussa. Mutta tällä kertaa päätin sen tehdä, sillä mielestäni olet tällä kertaa valitettavasti (ja poikkeuksellisesti) väärillä jäljillä. Pyrin tekemään haastamisen kunnioittavasti ja perustellusti argumentoiden.
Heti alkuun totean, että varmaa tietoa (=päätöstä) Costcon laajentumisesta Suomeen ei vielä ole. Se ei siis välttämättä tapahdu. Monista lähteistä on silti pääteltävissä, että kysymys on todennäköisemmin “milloin” kuin “tulevatko ollenkaan”. Tokmannin pienomistajan näkökulmasta omassa riskianalyysissäni on 3 selkeästi erottuvaa pitkän tähtäimen arvonluonnin riskiä:
Kiina-riski (syystä tai toisesta tavara ei kulje Kiinasta nykyisillä voluumeilla ja hinnoilla)
Käytetyn tavaran kauppa (kotimaisen kaupan kasvavin sektori, jossa Tokmanni on pihalla. Ja tähän kategoriaan halutessaankiin Tokmannilla ei ole selviä strategisia kilpailuetuja)
Costco
Ja omassa PI-matriisissa Costo on sai viimeksi sen korkeimman pistemäärän. Siksi oheiset kommentit ovat mielestäni varsin vähätteleviä. Tuli jopa mieleen vanhat hyvät vibat 22 vuoden takaa “eihän sen Iphonen akku kestä edes yhtä päivää, ei tässä ole mitään hätää…”
No näin ei tietenkään kävisi, vaan myymälöitä tulisi varmaan se sama 1 kpl, joita niitä on esim. Islannissa ja Ruotsissa.
Nyt on kentällä valitettavasti vähän kiire, mutta alla lyhyet perustelut miksi tämä @Wildchild:in esiin nostama kilpailija on syytä tiedostaa tällä foorumilla.
Myymäläverkosto
Costo on tulossa Eurooppaan. Juhan nostama nykyinen verkosto kertoo ainoastaan, että tässä maanosassa on päätetty aloittaa strateginen laajentuminen - se ei kerro mitään strategian laajuudesta. Sillä toistaiseksi voimme päätellä, että euroopan ensimmäisten testien jälkeen konsepti on todettu kilpailukykyiseksi ja laajentumista on itse asiassa kiihdytetty. Muutama esimerkki:
UK: putkessa +15 uutta myymälää ja tavoitteena 45 myymälää (1,5M kuluttajaa/myymälä)
Ruotsi: yhtiön mukaan 5 myymälän potentiaali (2M kuluttajaa/myymälä)
Näkökulmani: Coston potentiaalin arviointi nykyisen myymäläverkoston perusteella on riskialtista.
Lokalisaatio
Mikä erottaa Walmartin, Costcosta, Ikeasta ja Lidlistä? 3 viimeistä ovat menestyksekkäästi laajentuneet onnistuneesti lokalisoimalla valikoimaa ja konseptia. Costcon päätöksistä on pääteltävissä, että strateginen päätös Pohjois-Euroopan lokalisoinnista on tehty. Siis se, että Ruotsiin on jo päätetty avata 2 myymälää, tekee Suomen laajentumisesta merkittävästi todennäköisempää. Niinkuin tiedätte, kaupassa se ensimmäinen ostos on se “arvokkain” ja kallein. Ei ne banaanit ole sattumalta ensimmäisinä Supermarketissa tai proteiinipatukat XXL:n ovella tarjouksessa. Kaupan termeillä voisi todeta, että Suomi saattaa olla se “Tupla-patukka” kassalinjan päällä silmien korkeudella. Valikoima on jo modattu Pohjois-Eurooppaan, EU-compliancy tehty, pohjoismainen kuluttaja on profiloitu (BTW, Nordic levelillä segmentit on käytännössä identtisiä) ja logistiikka rakennettu Tukholman kehälle asti jne… siitä valtion subventoinnin ansiosta viikkarin autokannen kautta logistiikan ulottaminen Suomeen on erittäin yksinkertainen BC - ja samalla voluumietu skaalautuu alueellisesti koko hankinnassa ja logistiikassa parantaen koko pohjoismaiden kannattavuutta… (edit: valtion subventointi on noin 200K€ päivässä Sto-Hki/Sto-Tku välillä varustamoille. Ja menemättä yksityiskohtiin, voin kertoa että sillä summalla ei rahoiteta buffettia tai iltapäivän bingoa, vaan käytännössä puoli-ilmaista trailerin siirtoa yön aikana Ruotsista Suomeen. Huoltovarmuuden kannalta perusteltua, mutta samalla tekee kaupan keskusvarastojen ylläpidon Ruotsista todellisuutta halvemmaksi ja BC:it CFO:n pöydällä kumileimapäätöksiksi.
Näkökulmani: Lokalisointi pohjoismaihin on jo aloitettu. Ja tämän “tukkukortin skaalautuminen” on eri tasolla noutotukun kahvien kanssa.
Suomen tullessaan Coston pakottaisi myös @Arttu_Heikura:n ylitöihin päivittämään seurantataulukoiden Y-akselit uuteen uskoon. Costcon suurin strateginen kilpailuetu on nähtävissä tässä taulukossa.
Kun kuluttaja saa 48-packin energiajuomaa 25%-halvemmalla kuin K-kauppias omasta keskusliikkeen varastosta, niin monessa kodissa ihmetellään, että “mitäs sieltä Coston reissulta tulikaan ostettua…?”
Nykyään eri tuotteiden suurpakkauksia löytyy ruokakaupoistakin laajemmin ja perustuotteissa tukkuhinnat eivät kyllä ole yhtään sen edullisempia kuin hypermarkettien hinnat.
Koko valtakunnallisen Metro-tukun liikevaihto muuten on 650 MEUR vuodessa, eli noin 7,5 kertaa sen mitä se on Suomen suurimmalla yksittäisellä Citymarketilla. Eli ei siis ihme, että sen hintakilpailukyky on vaisu.
Kuten edellisessä viestissä totesin, yhä useampi asiakas kokee, että kuluttajatukkukaupassa on markkina olemassa. En näe mitään perustetta, miksi näin ei olisi myös Suomessa. Siis maassa, jossa jopa Lidl tekee parasta tulosta pienillä voluumeilla. Yleisesti voisi sanoa, että Suomalaisessa kaupassa mennään vielä pääosin “pohjoismaisella hintakilpailutasolla” - globaalin tason kisassa nykyinen taso ei riitä. ”Jäsenmaksuista saadut tulot kasvoivat 8 % ja olivat 4,6 miljardia dollaria, ja jäsenmäärämme kasvoi lähes 128 miljoonaan kortinhaltijaan, uusimisasteen ollessa 90 %.”
Näkökulmani: Costcon hintakilpailykyky on kaikkea muuta kuin vaisu.
Potentiaali Suomessa?
Vaikea sanoa optimaalia lukua. Mutta se on hyvin suurella todennäköisyydellä korkeampi kun 1. Jo 3:lla myymälällä Kehä 3:lla, Raisiossa Myllyn kulmilla ja Tampereen/Pirkkalan ohitustiellä saisi haltuunsa 55% Suomen BKTsta. Haaparanta/Oulu lokaatiolla myös potentiaalia. Ja voisin hyvinkin uskoa, että Costo olisi juurikin se kauppa Suomessa johon ajettaisiin pidempään kuin mihinkään muuhun kauppaan. Jos tutustutte tarkemmin Coston strategiaan opitte, että he eivät edes halua sinun käyvän kuukausitain ostoksilla. Customer Journey on suunniteltu niin, että käyt optimaalisessa tilanteessa vain muutaman Costcossa kerran vuodessa, sillä useampi vierailu vain pienentää keskiostosta ja nostaa suhteellisia kuluja. Mutta jos käyt (erityisesti) viikonloppuisin Coston hodarilla ja samalla seuraat ohi kulkevan 30 kärryn keskiostosta, loksahtaa suusi auki. Tiskitabletit, pesuaineet, kuivaruoka, työkalut ostetaan kerralla koko vuodeksi - ja halvalla. Siihen kun vielä lisätään Suomen halvimmat silmälasit, brandätyt halvimmat autonrenkaat ja pihalla suomen halvin diesel voi muutamallakin kaupalla olla vaikutusta Suomen kauppaan…? [Malmöön on muuten Costcon viereen rakenteilla n. 40 pumpun asema, taisi olla Ruotsin suurin…]
Suomalaisen halpakaupan comp. growth luvut ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta verrattain vaisuja. Joskus aikaisemmin kirjoittelin tänne johonkin ketjuun mitä eroa on skaalautuvalla myynnillä tuleeko se vanhoista myymälöistä vai uusista myymälöistä - kannattavuuden osalta ero on ISO! Costo on yksi kaupan tunnetuimmista myymäläkohtaisen skaalautumisen osaajista. Vaikka lähtö Ruotsissa oli vaatimaton ja brand perception pohjoismaissa vielä vaatimaton, ei tämän taulukon voimaa kannata aliarvioida - kuluttajan tai osakkeen omistajan näkökulmasta.
Näkökulmani: Coston potentiaalia ei kannata arvioida “niillä on parhaimmillaankin vain 3-4 myymälää Suomessa”.
Kuten huomasitte, boarding olikin myöhässä ja pääsin avaaman useamman näkökulman. Costcoa ei kannata aliarvioida. Ja JOS niin kävisi, Suomeen tullessaan Tokmanni on niiden 3 kaupan tekijän joukossa, joihon tämä uutinen osuisi näkemykseni mukaan eniten. Siksi tämän ketjun seuraajille suosittelen ”#costo filter enabled” euroopan kaupan medioissa ja keskustelufoorumeissa.
Ihan ensimmäiseksi asiantuntemuksestani Costcon osalta. Se on suunnilleen tasoa “luinpa Wikipedia-artikkelin ja foorumikommentteja aiheesta”. Eli se siitä asiantuntemuksesta. Myymäläverkoston laajentumissuunnitelmista tiedän juuri sen verran, mitä ansiokkaasta viestistäsi saatoin lukea. Kiitos siitä informaatiosta.
Mutta vaikka firma tulisi Suomeen ja rakentaisi tännekin myymälöitä yhden per kaksi miljoonaa kuluttajaa, tarkoittaisi se kolmea toimipistettä. En epäile, etteikö firmalla voisi saavuttaa huomion arvoisen jalansijan päivittäistavarakaupassa. Mutta silti epäilen, että välimatkat rajoittavat potentiaalista kuluttajakuntaa melkoisesti. Näen myös melkolailla eri asiana lähteä pidemmän matkan päähän Ikeaan ostamaan huonekaluja kuin lähteä päivittäistavarakaupoille. Verkkokaupalla voi toki osin paikata tilannetta, mutta sekin asettaa omat rajoituksensa.
En myöskään epäile sitä, etteikö Costco voisi olla suurena yrityksenä todella aggressiivinen hintakilpailija. Edellä yritin sanoa, että Tokmanni ei voi vikkelyydellään vallata sitä sijaa, koska se ei ole tarpeeksi suuri toimija saadakseen vastaavia tuotehintoja valmistajilta ja tukuilta. Se ei pysty säännöllisesti myymään energiajuomia 25 % edullisemmin kuin mitä tavanomaiset tukkuhinnat ovat.
Mitä luettelemiisi Tokmanni-riskeihin tulee, niin Kiina-riskin osalta jaan huolesi. Tai saatan jopa olla enemmän huolissani. Tuore-elintarvikkeiden osalta en usko, että Tokmannin kannattaa pyrkiä merkittävästi laajempaan toimintaan kuin missä nyt mennään. Voin olla uskossani täysin väärässä, mutta tällaisia ne uskonasiat aina tuppaavat olemaan.
Itse en myöskään laske Tokmannille ”Costco”-riskiä. Miksi? Isossa kuvassa Suomi on kovin pieni markkina-alue vrt. Ruotsi. Suosittelen lukemaan Verkkokaupan ketjua, jossa vuosia on jo kohkattu Amazonin tulosta Suomeen, kun on Ruotsissakin. Eipä ole näkynyt.
Onpas ketju hiljentynyt, kun viimeisimmästä viestistä 11 päivää Pari tiedotettakin kuitenkin julkaistu:
Tokmanni-halpakauppaketju avaa uuden myymälän sekä Sipoon Nikkilään että Sodankylään keskiviikkona 4.12.2024 klo 8. Nykyaikaisiin, täysin uusiin liikerakennuksiin avautuvat Tokmanni-myymälät ovat tilavia ja viihtyisiä sekä tuotetarjonnaltaan ilahduttavan monipuolisia. Sodankylässä uusi Tokmanni on edeltäjäänsä peräti yli 3,5 kertaa isompi, mikä näkyy myös tuotetarjonnan huomattavana laajentumisena. Myymälöiden avajaisissa on Tokmannille tutusti tarjolla sekä runsaasti avajaistarjouksia että tuotelahjoja sisältäviä yllätysämpäreitä.
Osaksi Tokmanni-konsernia viime vuonna liittynyt Click Shoes -kenkäkauppaketju sopinut uuden myymälänsä avaamisesta Tampereen Keskustorin välittömään läheisyyteen ja nykyisen myymälänsä muutosta Lahden kauppakeskus Triossa. Myymäläavajaisten myötä Suomen suurimman kenkäkauppaketjun myymäläverkosto kasvaa ennätyssuureksi.
Ja vielä uutinen, joka ainakin itseäni ilahduttaa suuresti, siitä ei pääse mihinkään, että taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut ja kasvaa edelleen Suomessa, koskee lähinnä paria alinta tulokymmenystä:
Tokmanni ja elintarvike- ja päivittäistavaratuotteistaan tuttu Unilever Finland ovat jatkaneet pitkäjänteistä yhteistyötään järjestämällä jo neljännentoista hyväntekeväisyyskampanjan avustusjärjestö Hurstinapu ry:n toiminnan tukemiseksi. Onnistuneen kampanjan myötä perinteikäs kotimainen avustusjärjestö vastaanotti peräti 100 000 euron arvosta erilaisia arjen välttämättömyyksiä, kuten elintarvikkeita ja hygieniatuotteita.
Itse pidän tuota jokseenkin iljettävänä. En tietenkään hyväntekeväisyyskampanjaa tai sen kohdetta, vaan sitä että tiivis ja näkyvä yhteistyö Unileverin kanssa on jatkunut. Nyt viimeisen kolmen kampanjan ajaksi Tokmannin olisi tullut etsiä uusi yhteistyökumppani kampanjaan.
Pidän myös surullisena sitä, että samaan aikaan kun sivistyneet yritykset eri puolilla maailmaa ovat boikotoineet Unileverin tuotteita, juuri Tokmanni on profiloitunut sen kaikkein näkyvimpänä yhteistyökumppanina Suomessa.
Kuten muistamme, vuoden 2022 suurhyökkäyksen alettua Unilever viestitti harvinaisen selvästi, että sillä ei ole aikomustakaan lopettaa liiketoimintaansa Venäjällä. Tänä vuonna ääni kellossa on muuttunut, mutta ainoa syy siihen on se, että yritykseen kohdistetut boikotit ovat käyneet sillä Venäjän liiketoiminnan hyötyihin nähden suhteettoman kalliiksi. Ikävää, että Tokmanni oli tässä pahuuden puolella.
Mietin hetken, että onko tämä enemmänkin kahvihuoneeseen kuuluva kommentti. Mutta näkisin kyllä, että yritysvastuu liittyy kiinteästi sijoituskeissiin. Näkisin myös, että Ruotsiin laajentumisen myötä Tokmanni ei konsernina voi vastaavissa tilanteissa jatkaa nykyisellä tyylillään. Ruotsissahan Unilever-boikotit ovat olleet ihan eri tasolla Suomeen nähden.
Alla oleva @Elias_L:n ketju keskittyy Puuiloon, mutta on siinä Tokmannikin mainittu muutamaan otteeseen ja muutakin asiaa mielestäni, joka kiinnostaa tämän alan yhtiöitä seuraavia.
Pari tiedotettakin kuitenkin julkaistu:
