Ei Tokmanni ole millään tapaa profiloitunut DIY-segmenttiin. Puuilo on sitä varten olemassa
Sinänsä tämä on omistajien kannalta hyvä asia, koska nämä kaksi firmaa eivät varsinaisesti kilpaile keskenään tuotevalikoiman osalta ja sanoisin, että kilpailu on muutenkin hyvin rajallista. Bauhausit, cittarit ja K-raudat ovat harvemmassa ja ihmiset mielellään hoitavat pienempiä hankintoja lähistöllä sijaitsevassa pienemmässä liikkeessä
Oma havaintoni kotipaikkakunnan asetelmasta on se, että sekä Tokmannin että Puuilon ovet käyvät vilkkaasti, mutta ne ammatinharjoittajien pakut seisoo siellä Puuilon pihassa.
Itse en ole Tokmannilta enää ruuveja ym. remontoitiin liittyvää tarviketta hankkinut sen jälkeen kun Puuilo tuli paikkakunnalle. Tokmannilla tulee kyllä muutoin käytyä yleensä paremman puoliskon kanssa. Hän lähtee myös Puuiloon mielellään mukaan. Ilmeisesti lankakerät ja Orthexin laatikot lisäävät Puuiloon sitä kaiken kansan profiilia.
Salkussa on kummankin firman lappuja lähes tasapuolisesti.
Mielenkiintoinen seikka on myös se, että miten Tokmanni aikoo lisätä B2B-myyntiä. Tämä on hyvin pieni osa Tokmannin myyntiä. Itselläni on Tokmannin yrittäjäkortti ja siinä on erinomaiset alennukset normihintoihin. Näinkin viime kerralla Tokmannilla vieraillessani yrittäjän etukortin mainoksen. Saa nähdä mitä panostuksia tähän asiaan tulee markkinoinnin lisäksi.
Vielä liittyen tuohon rautakauppa keskusteluun. Siinä todennäköisesti alustavasti visioitiin, että Tokmanni hankkisi Kodin Terroja ja liittäisi ne johonkin Tokrauta-ketjuun. Tuskin siinä tarkoitettiin, että kattopelti ja puutavaraa tulisi johonkin City-Tokmannin valikoimaan. Itse en kyllä usko, että Tokmannilta löytyisi taikasauvaa tehdä Terroista kannattavia. Kodin Terrat kyllä haudataan ja onhan näillä kerhoilla mahdollisuus tehdä tappiota, vaikka kuinka verrattuna pörssiyhtiöihin.
Toki on mielenkiintoista pohtia mitä tapahtuu, kun Suomessa on Tokmannin myymäläverkosto täynnä ja yrityksen kasvu vaikeutuu. Me sijoittajathan pidämme kasvavista yrityksistä. Joka tapauksessa riskejä tulee enemmän siinä vaiheessa, kun yritys alkaa tekemään jotain uutta Suomessa tai kasvamaan ulkomaille.
Sori vähän vanhan viestin lainaamisesta, mutta näetkö, että Europrisillä ja Tokmannilla voisi olla intressejä läheisempäänkin yhteistyöhön, esimerkiksi mergeriin? Molemmat kuitenkin toimivat hyvin samanlaisella toimialalla ja kai se yhdistyminen voisi tarjota vielä lisää neuvotteluvaltaa sekä monipuolisempaa logistiikkaverkostoa, erityisesti nyt Tokmannin avetessa uusia isoja liikkeitä Lappiin.
Tokmanni on näköjään ryhtynyt vaikuttajamarkkinointiin, kohderyhmänä oletettavasti nuoret. Tämä “yön yli Tokmannissa” video on tällä hetkellä ensimmäisenä Suomen trendaavissa videoissa.
Kuvakaappaus Pörssisäätiön keväisestä webinaarista:
Nyt mennään tasan oman kokemuksen perusteella, Tokmanni ei ole koskaan ollut mulle paikka mihin itse menisin, mutta ymmärrän että kun tarpeeksi on ämpäreitä niin moni muu menee.
Jo ennen kun ostin ensimmäistäkään Tokmannin osaketta tein ensimmäisen kaupan heidän kanssaan. Kokemus oli ihan hirveä, yhtä huonoa nettikauppaa en muista mistään muualta. Mutta ymmärsin myös että en ole heidän kohdeasiakas, työkaverit ja sukulaiset silti siellä käyvät aina joten oma huono verkkokauppakokemus ei tarkoita mitään jos miljoona muuta tykkää ja käy paikan päällä.
Onneksi suurin osa asiakkaista tulee tosiaan paikan päälle, toivottavasti tulevaisuudessa yhtiö viitsisi edes pari euroa tuhlata verkkokauppaan jotta se saataisiin edes siedettävälle tasolle.
PS. Ehkä olisi pitänyt tarkemmin avata tuota kokemusta jotta ei olisi liputusta tullut, omasta salkusta siis löytyy kyllä Tokmannia. Mutta nykypäivänä sitä olettaa että miljardin arvostuksella verkkokauppa toimisi ja esimerkiksi tilauksen kokonaishinta päivittyisi toimituskuluineen oikein, näin ei ollut Tokmannin tapauksessa vaan kahden tuotteen lisäyksen jälkeen sivua piti manuaalisesti päivittää että loppusumma näytti oikeaa tulosta. Lisäksi verkkokauppa toimi valitettavasti yhtä hitaasti kuin ensimmäiset verkkokaupat viime vuosituhannella.
Vaikka myymälät vetävät väkeä puoleensa, toimiva verkkokauppa todennäikösesti lisäisi myyntiä entisestään reilusti, jos näin oleellisen osan kritisointi ruohonjuuritasolta on liputuksen arvoinen niin kai se sitten on…
Nyt on Tokmannista herännyt keskustelua ja pöhinää, hienoa! Kommentoin rautakauppa keskustelua, kun itsekin sillä spekuloin ja sitä toivon. Ainakin omissa visioissa rautakaupalle tulisi omat “Tokrauta” myymälät, eikä rautakauppa toimisi nykyisissä myymälöissä. Toki “Tokraudasta” voisi valitut tuotteet tilata noudettavaksi muihinkin myymälöihin, kuten esim. Prisman ja Kodin Terran kohdalla.
Riskiä uudessa liiketoiminnassa kyllä on ja ainakin itse uskon, että rautakauppaa pitää tehdä riittävän isosti. Myymälöitä pitää olla riittävästi, B2B myyntiä tarvittaisiin lisää. Todennäköisesti yritysostoja tarvittaisiin, jotta saisi valmiita myymälöitä sekä tukkumyyntiä ammattilaisille.
Tokmannin nykyinen johto on todennut melko selkeästi useaan otteeseen, että panostavat isosti siihen missä uskovat Tokmannin voivan olla Suomen johtava toimija. Alihankkijapäivillä kun osallistujat kyselivät mm. tuoreksien laajentamisesta, niin vastasivat tämän suuntaisesti. Asiakkaiden ja alueiden ehdoilla otetaan mukaan tarjontaan, mutta tuorekset eivät ole laajentumista ajatellen prioriteetti.
Vastaavasti minun on vaikea nykyisistä kilpailuasetelmista nähdä Tokmannia rautakaupan johtavana toimijana, kun iso jalansija tältä alueelta löytyy jo Keskolta sekä Starkilta, Bauhaus, Puuilo nyt muutaman nimetäkseni.
Konsolidoitavaa kotimaan markkinoilta, mutta nykyisen listautumisbuumin huomioiden voipi olla lähiaikoina hyvään hintaan ostettavat vähissä. En ihmettelisi esimerkiksi jos Broman Group (Motonet) olisi jollain aikavälillä tuomassa yritystä pörssiin Puuilon ja Duell:in jalanjäljissä.
Affärsvärldenin osinkoportfolio 2022. Tokmanni mukana.https://www.borskollen.se/nyheter/28/affarsvarlden-lanserar-ny-utdelningsportfolj-for-2022
Poiminta OP:n parhaat ideat -kalvolta 20.12.
Kohdat 1 & 3 kiinnostavia itselle lyhyellä aikavälillä.
Tokmanni keskittää logistiikkatoimintonsa Mäntsälään
”Suunnitteilla oleva, suuruusluokaltaan noin 50 000 neliömetrin kokoinen, varastorakennus korvaa tällä hetkellä nykyisen logistiikkakeskuksen ulkopuolelta vuokratut varastot. Investoinnin arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 60 milj. euroa. Uuden varaston käyttöönotto tulee parantamaan Tokmannin toimitusketjun kustannustehokkuutta merkittävästi.”
Lyhyt vastaus on, että näen intressit läheisempään yhteistyöhön. Kevään CMD:llä Tokmanni kertoi selvittävänsä kansainvälisen yhteistyön ja laajenemisen mahdollisuuksia koronapandemian hellitettyä. Jos uusille markkinoille lähdetään, olisi Europris mielestäni luonnollinen yhteistyökumppani. Yhtiöt tekevät jo tiiviisti yhteistyötä, joten en osaa sanoa toisiko yhdistyminen riittävästi lisäarvoa, jotta sille tielle lähdettäisiin.
Uuden yhteisyrityksen perustaminen vaikuttaisi mielestäni luonnolliselta vaihtoehdolta, jos yhtiöt lähtisivät laajenemaan täysin uudelle markkinalle. Tässä tapauksessa heräisi kuitenkin kysymys, että millä brändillä uudelle markkinalle lähdetään.
Mäntsälän kunnanhallituksen pöytäkirjasta 20.12. löytyy tietoa logistiikkakeskuksen tontista.
https://mantsala.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20213070-10
Ja lisää Tokmanni uutisia tähän päivään!
Kuusamon myymälä laajenee👍
Analyytikon kommentit eiliseen uutisointiin liittyen. 
Olli Viitikko valitsi listalleen vuoden 2022 herkullisimmat osakkeet. Tokmanni on mukana. Juttu on maksumuurin takana, mutta alla oleellisimmat.
Halpakauppaketju Tokmanni on tullut lähes 30 prosenttia alas heinäkuun huipustaan, jonne se oli noussut pandemia-ajan kotoilun siirrettyä kulutusta palveluista tavaroihin.
Yhtiön kolmannen neljänneksen tulos jäi pehmeäksi, minkä Viitikko kuitenkin uskoo johtuneen lähinnä yhtiön kanta-asiakaskampanjasta, jossa asiakkaita houkuteltiin liittymään ohjelmaan alennetuilla hinnoilla.
Kanta-asiakasohjelman myyntimarginaalia alentava vaikutus jäänee kuitenkin tilapäiseksi. Tuloksen yhteydessä Tokmanni kertoi ohjelmaan liittyneen jopa 500 000 asiakasta eli karkeasti kymmenesosa suomalaisista. Tästä luulisi olevan sille jatkossa hyötyäkin kasvavan myynnin muodossa.
Viitikko uskoo että nykyisellä arvostustasollaan Tokmanni voisi olla houkutteleva yritysostokohde jollekin ulkomaiselle toimijalle.
Toinen mahdollisuus on hänen mukaansa saman tyyppinen fuusio, joka tapahtui suomalaisen Altian ja norjalaisen Arcuksen yhdistyessä Anoraksi. Tokmannin fuusioparina voisi olla esimerkiksi Norjassa vahvasti kasvanut Europris.
Tokmannin huonona puolena on se, että kasvun rajat tulevat Suomen kokoisessa maassa äkkiä vastaan. Tokmannilla on Suomessa jo noin 200 myymälää.
Esimerkiksi pörssiin tänä vuonna listautuneella Puuilolla saattaa olla enemmän tilaa kasvaa, sillä se avasi hiljattain 37. myymälänsä. Yhtiön tavoitteena on avata lähivuosina 3-4 uutta myymälää vuodessa ja kasvattaa kokonaismäärä 50-60 myymälään.
Houkuttelevammasta kasvupolustaan huolimatta Puuilo sai tehdä Viitikon listalla tilaa Tokmannille yhdestä syystä.
”Puuilon kurssi on kehittynyt niin mukavasti, että en ihmettelisi yhtään, jos suuromistaja keventää omistustaan myyntirajoitusten päätyttyä. Siinä tilanteessa osake voi tulla herkästi 5-10 prosenttia alas.”
Puuilon mukaan ruotsalainen pääomasijoittaja Adelis Equity Partners omistaa sen osakkeista noin 36 prosenttia.
Viime kesäkuussa toteutuneen listautumisen yhteydessä Puuilo ja Adelis sopivat puolen vuoden mittaisesta lock-up -jaksosta, jonka aikana Adelis ei saa myydä omistuksiaan. Ensi vuonna Adelis on siten vapaa myymään, jos se katsoo sen järkeväksi.
Hallituksen jäsenille ja ylimmälle johdolle asetetut myyntirajoitukset kestävät kokonaisen vuoden, joten ne umpeutuvat ensi kesänä.
Moikka kaikki,
Tässä mietin Tokmannin ostamista salkkuu, mutta DCF:ssä eivät kaikki osu yhtä hyvin kuin Inderesillä. Mallissa hiertää bruttoinvestointien ero esim. Inderesin malliin verrattuna sekä poistot ylipäätään. Osaako joku auttaa, millä suhteella raporttien poistot ollaan laadittu (*liikevaihto 2021 x liikevaihdon kasvu * vai onko tähän jokin muu määritys?) Entäs capexit? Muuten numerot osuu kohtuu hyvin.
Kiitos avusta!
Tässä erossa meidän ja sinun omien laskelmien välillä on varmasti kyse IFRS16-standardista, mikä näkyy juuri investoinnit ja poistot riveillä. Erityisesti tällaisissa kaupan alan yhtiöissä, joilla on paljon vuokrattuja liiketiloja, näyttävät DCF-laskelmat hyvin erilaisilta noiden rivien osalta, jos toisessa IFRS16 otetaan ja toisessa ei oteta huomioon. En nyt kaiva Tokmannista samanlaisia esimerkkilukuja tähän, mutta samaa aihetta kysyttiin keväällä toisessa kaupan alan yhtiön ketjussa, mihin annoin esimerkein vastauksen. Sama päätee myös Tokmannin DCF-laskelmaan. Tässä kuvakaappaus ja selitys aiheesta:
Hei Petri,
Kiitos super nopeasta vastauksesta. Koulun penkillä ja Mr. Damodaranin luentoja seuranneena myös IFRS 16 vaikutukset olivat minulla laskelmassa otettu huomioon. Mietin lähinnä, milhin sidotte tuon poistojen sekä investointien kasvun tulevaisuudessa. Kasvavatko ne liikevaihdon kanssa samaa vauhtia, vai oletteko ottaneet keskimääräisen poistoaikataulun ja sen perusteellaa määritellyt nuo poistot ja bruttoinvestointien tarpeen?
