Olisi muuten mielenkiintoista tietää, onko Inderesin uudessa laajassa raportissa esitetyt ennusteet laadittu bear-, perus- vai bull-skenaario mielessä @Olli_Vilppo !? Tätä skenaarioajattelua on ainakin @Rauli_Juva tuonut hienosti esiin raporteissaan oman seurantansa alla olevissa yhtiöissä. Toki jotakin voi päätellä esimerkiksi siitä, että DCF-arvoksi saadaan kuitenkin 14,70 e ja tavoitehinnaksi 12,50 e eli olisiko nyt sitten ihan perusskenaario kyseessä, koska suosituskin on sentään lisää!? @Porssi-Petteri (muistanko oikein!?) taisi jo keväällä esittää sinänsä aiheellisen, mutta siinä vaiheessa vielä hieman aikaiselta kuulostaneen kysymyksen, että entäpä jos Tokmannin EPS jää alle yhden euron tasolle useamman vuoden ajaksi ja itse asiassa aika lähellä näitä tasoja Inderesin ennusteet nyt alkavat liikkumaan. Oletetaan nyt sitten vaikka, että tulos tänä vuonna jäisi 0,95 e ja ensi vuonna 0,98 e, vieläpä 2024 liikuttaisiin aneemisissa lukemissa 0,99 e, jolloin validiksi kurssitasoksi voisi hyvinkin muodostua 9,50-10,50 e. Itselläni nimittäin on vahva tunne siitä, että markkina jossakin määrin edelleen luottaa Tokmannin tämän vuoden ohjeistushaarukkaan 90-110 miljoonaa, mutta hinnoittelee osaketta tylysti p/e 10. Positiivista tässäkin laskelmassa on muuten se, että laskuvaraa kurssilla ei enää hirveästi ole, ainoastaan se 10% 
Toinen seikka, joka itselle mieleen tulee on Inderesin seurannassa olevat verrokkiryhmän yhtiöt ja niiden suositukset. Kylmä totuus on se, että Tokmannin tuotto-odotus on uudella tavoitehinnalla kaikkein huonoin, potentiaalia ainoastaan 12%, kun taas Kamux 51%, Kesko 31%, Verkkokauppa 31%, Puuilo 24% ja vastikään seurannasta poistuneella Musti Groupillakin lähes 30% sen hetkisen tavoitehinnan(23 e) mukaan. Tämä listaushan suorastaan indikoi sitä, että vielä nykyiselläkään kurssitasolla Tokmanni ei olisi erityisen hyvä sijoituskohde verrokkiryhmässään vaan huomattavasti parempaa tuottoa saisi muualta.
Kaikkihan me tiedämme ja analyytikot mahdollisesti vieläkin paremmin, että kuluttajasektorin yhtiöiden tulospohjainen ennustaminen on ollut hyvin haasteellista hommaa viime vuosien turbulenssissa ja kertoohan siitä myös Tokmannin oma laajan skaalan liiketulosohjeistus 90-110 miljoonaa vuodelle 2022, tähän muuten odotan yhtiöltä jonkinasteista tiivistämistä Q3:n yhteydessä, vaikka samaan hengenvetoon täytyy todeta, että kun joulumyynnillä on valtava merkitys koko vuoden tulokselle ja uusi talousjohtajakin aloittaa näillä näkymin vasta 1.12 , niin tämä piensijoittajan toive saattaa jäädä toteutumatta.
Tokmannihan antoi jo huhtikuun lopulla tulosvaroituksen heikentyneen kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman takia, Puuilo seurasi perässä toukokuun lopulla, myöhäinen kevät myös mainittiin. Toisaalta taas Puuilon syyskuussa julkistettu Q2-tulos osoitti kevään synkistelyn ehkä jopa liialliseksi, odotan siis, että myös Tokmanni olisi heinä-syyskuussa ihan kohtuullisesti pärjännyt. Juuri loppuneella Q3-kvartaalilla kustannusinflaatio ja kuluttajien ostovoima ovat olleet edelleen tapetilla, Ukrainan sota jatkuu puhumattakaan energiakriisistä. Toki aurinkopaneelit Tokmannin myymälöiden katolla ovat auttaneet kesäkaudella ja rahtisopimukset ovat voimassa ensi kevääseen saakka. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että inflaatio tulee vastaan joka paikassa, esimerkiksi paperien hinnannousu tietää suoraan markkinointikustannusten nousua, kun ottaa huomioon mainosten laajamittainen jakelu kuluttajien koteihin.
Toisaalta kuten Ollikin raportissaan mainitsee, niin Tokmanni tekee edelleen juurikin oikeita asioita, halpaa hintamielikuvaa vaalitaan, hyvänä esimerkkinä tuo edellä ketjussa jaettu hintojen lukitseminen loppuvuodeksi tietyissä tuotteissa. Vaikka hinnoitteluvoimaa kuluttajien suuntaan ei kauheasti olekaan, ei kannata aliarvioida hinnoitteluvoimaa hankintapuolella. Kanta-asiakasohjelman 1,5 miljoonaa jäsenyyttä kyllä väkisinkin tuo lisää asiakkaita kiristyvässä taloustilanteessa, vaikka joukossa varmasti on myös kertaluonteisia avajaistarjouksen hyödyntäjiä. Kannattaa myös ottaa huomioon, että ohjelman tekninen toteutus on vasta alkutekijöissään, esimerkiksi kassahenkilö joutuu lyömään kassakoneeseen kanta-asiakkaan puhelinnumeron, näinhän tämä ei mielestäni kauan voi jatkua vaan ohjelmaa tullaan kehittämään. Jo nyt se antaa kuitenkin yhtiölle itselleen tärkeää tietoa asiakaskäyttäytymisestä.
Miny-myymälöihin suhtaudun minäkin erittäin positiivisesti, on asiakkaalle helppo ja nopea kokemus mennä vaikkapa ohikulkumatkallaan 200 neliön myymälään hakemaan nopeasti tarvitsemansa tai heräteostoksen toivossa. Pieni myymäläkoko ei vaadi myöskään hirveästi henkilöresursseja vaan ne on useimmiten operoitavissa yhdellä-kahdella henkilöllä. Tarkoitus olisi vielä lokakuun aikana käydä tutustumassa tuohon Lippulaivan kohta avautuvaan myymälään, jos nyt helsinkiläinen ylipäätään uskaltaa Espoossa käydä 
Vielä pari sanaa ulkomaille laajentumisesta, itsekin olen pitänyt ajoittain ketjussa esillä tuota mahdollista fuusiota norjalaisen Europrisin kanssa, tilanne on sikäli muuttunut, että yhtiöiden vallitsevilla arvostustasoilla, kuskin paikka on vaihtunut. Vielä vuosi sitten Tokmanni oli selvästi markkina-arvoltaan arvokkaampi yhtiö kuin Europris, mutta nyt tilanne on päinvastainen eli Europris(850 milj.) ja Tokmanni(650 milj.). Toki markkina-arvo ei ole se ainoa kriteeri, kun isot tytöt ja pojat istuutuvat pöydän ääreen punnitsemaan näitä asioita vaan taustalla on paljon muitakin asioita, varsinkin Europrisin kannattavuus on ihan omaa luokkaansa, perustuuko tämä sitten siihen, että Norjassa on mahdollista myydä tavaraa kalliimmalla jopa halpakauppaimagolla!? En nyt jaksa uskoa, että yhtiön itsensä tekeminen olisi niin paljon parempaa kuin verrokkiensa. Itselleni muuten hiukan yllättäen Europrisin suurin omistaja on(25%) Norjan valtion eläkerahasto.
Täytyy muuten vielä kehua ketjun aktiiveja, tänne on hienosti kerätty hyvinkin laaja-alaisesti uutisaiheita juuri siitä, mitä Tokmanni pohjimmiltaan tekee, lillukanvarsia ei löydy vaan kaikki ovat tärkeitä palasia halpakauppaimagon luomisessa, miettikääpä vaikka tuota Lidlin ja Tokmannin sijoittumista saman katon alle Nurmijärvellä täydentämään toistensa valikoimia, ei siis kilpailemaan keskenään.
Vielä loppuun lähes “pakollinen” disclaimer(
) Pidän Inderesin ennusteita jossakin määrin karhuisina, mitään ihmetoipumista kurssille en toki itsekään odota, mutta yhtiöltä itseltään vahvaa sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen sekä prosessien kehittämistä edelleen ja uusien säästökohteiden löytämistä. Kuluttajien heikentynyt ostovoima saavuttanee lakipisteensä tulevan talven aikana, jolloin viimeistään uskon, että nykyistäkin suurempaa siirtymää halpakaupassa asiointiin tullaan näkemään, myös inflaatiolukemat tietyissä kategorioissa alkavat jo pikkuhiljaa helpottamaan tai ainakin jatkuva nousu on pysähtymässä. Nostin oman omistusosuuteni Tokmannissa kuluneella viikolla taas 45,6% pääsalkussani, yhtenä perusteluna se, että näen lopulta aika vähän laskuvaraa tällä hetkellä, kun taas monen itseäni kiinnostavan yhtiön kohdalla sitä voi vielä olla eli seuraillaan tilannetta kaikessa rauhassa, tukevasti ja turvallisesti Mr. Tokmannin kyydissä, tästä voi toki olla toistakin mieltä, kun katsoo @Vanerihands meemejä aiheesta 
Tällaista pohdiskelua tällä kertaa, neljän viikon kuluttua 28.10 olemme taas hitusen viisaampia, kun Tokmanni julkaisee Q3-lukunsa.
Lisäys: Vielä yksi ajatus jälkikäteen: itselleni suurin yllätys tässä keississä on ollut tuo arvostuskertoimien nopea sulaminen hyväksyttävältä 13-15 p/e-tasolta käytännössä 10-11 tasolle. Jotenkin kai naiivisti ajattelin, että tämä korkojen nousu koskettaa vain noita tähtitieteellisiä arvostuksia saavuttaneita teknologiayhtiöitä 
Lisäys 2: En malta vielä olla lisäämättä ns.peruskalliohintaa, jota käytän määrittelemään osakkeen laskuvaraa ja turvamarginaalia, olen tämän arvonmääritystavan tuonut esiin aiemmissakin kommenteissa eli käytän nyt tasearvon ja oman pääomatuoton lukemia Inderesin raportista ja arvostustaulukosta vuodelle 2022, itse asiassa vielä pudotin hieman tuota oman pääomantuoton lukemaa, oikeudenmukaisempaa olisi laskea useamman vuoden keskiarvo: ROE 23%-10%(tuottovaatimus) x 4,3 e(Tasearvo euroina) eli tulokseksi saadaan 9,89 e. Tämä siis olisi hinta, johon osake voisi mahdollisesti painua, jos pörssissä alkaisi puhaltamaan vieläkin kylmemmät tuulet. Painotan lopuksi vielä sitä, että kyse on vain yksi osakkeen arvonmäärityksen tavoista, mahdollisesti tilanteeseen sopivampiakin löytyy ja kannattaa huomioida tuo ROE:n herkkyys laskelmalle.