Tulikivi - Takat, uunit, saunat ja luonnonkivet

Olen samaan siinä, että ostoa ohjaavat perusteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon eri asiakasryhmissä ja markkina-alueilla.

Myyntiä lisäävänä tekijänä toimii energiahinnan yleinen nousu.

Myyntiä varmasti auttaa merkittävästikin malliston uudistunut design, jonka merkitys korostuu kun takka hankintaa sisustuselementiksi.

Vaikka yhtiön tuloskunto pysyisi nykyiselleen, tarkoittaisi se nettovelattomuutta noin neljässä vuodessa (vapaa kassavirta noin 3 m€/2021) ja velkaantumisasteen laskua siedettävänä pidettävälle tasolle jo huomattavasti tätä aiemmin.

Thomas; Eikös Tulikiven raportoimaan tulosta rasita Nordic Talcin kustannukset? Mikäli näin, on ydinliiketoiminnan tulos ollut raportoitua parempi (vuoden 2021 osalta varmastikin puhutaan suuruusluokasta 300 - 500 t€).

Se on juuri, kun ei pysty oikein insinööritieteiden taselaskuilla tai tuotantotalouden kustannus ja takaisinmaksuperusteisesti laskemaan todellista perustetta takan hankinnalla energiatehokkuuden nimissä. Et ainakaan, jos et kaunistele niitä numeroita ja ”unohda” laskea kaikkea. Mutta sitähän toki nuo pientalorakennusbudjetit tuppaavat olemaan.

Energiatehokkuudessa kilpailee esimerkiksi passiivirakentaminen eli rakennusten tehokas eristäminen ja muut vaivattomammat uusiutuvat energialähteet. Toki en tunne monenkaan maan rakennusmääräyksiä ja valtioiden tapaa tukea uusiutuvien energioiden käyttöä ja energiatehokkuutta.

Esimerkiksi Saksassa on pitkään valtio tukenut uusiutuvien energiamuotojen kehitystyötä siten, että rakennuksen energiatarpeesta 20% tulee olla tuotettu uusiutuvalla energialla. Aurinkoenergiapaneleista sai ainakin ennen jonkinlaista energiatukea asennettua panelineliötä kohden. Tämä tekee aurinkopaneleiden asentamisen rakentajalle edulliseksi vaihtoehdoksi ja siksi Saksassa käytetään aurinkopaneleita Suomea enemmän.

Suomessa Rakennusmääräyskokoelma puolestaan antaa helpotusta hirsirakennuksen seinien sallituissa U-arvoissa, joka pyrkii antamaan aikaa meidän hirsirakennusteollisuuden löytämään energiatehokkaampia ratkaisuja.

Esimerkiksi tämän kaltaisia asioita toki tiedän ja niillä on yleensä pyrkimys tukea jotain paikallista yritystoimintaa. Mutta löytyykö teiltä esimerkkiä, mikä tukee tulisijoja juuri energiatehokkuuden, uusiutuvien energiamuotojen suosimisessa ja kaupungistumisen trendien maailmassa.

Pitäydyn itse herkästi takkojen kohdalla alkuperäisessä väitteessäni, että takka on ennen kaikkea harrastus, koriste ja luksusta. Tärkeältä sen asentaminen saattaa tuntua silloin, jos on pelkoa sähkökatkoksista tai sotatilasta.

Monella pientalojen rakentajalla on tunne, että takka olisi kiva saada. Eletään herkästi myös siinä käsityksessä, että takkaa polttamalla säästetään rahaa. Kyllä ne polttopuutkin maksaa ja puun hinta on myös kallistunut. Yhä useammin rakennuskustannuksia karsiessa päädytään kompromissiin, ettei sitä takkaa tarvitakaan ja onhan se työmaa. :sob:

2 tykkäystä

Varmasti näinkin.

Asuintalossa varmasti on suurta hajontaa takan hankkisen kanssa, mutta vapaa-ajan asunnoissa varmasti suurimmassa osassa on takka, koska elävä tuli mielettään elementiksi, joka kuuluu vapaa-ajan asunnolle.

Sinänsä varallisuuden kasvu mahdollistaa tekemään ratkaisuja, jotka eivät puhtaan taloudellisesti ole perusteltuja.

Tulikiven kohdalla tuote on kunnossa, mistä syystä panostus ulkomaan myyntikanaviin on olennaista liikevaihdon kasvattamiseksi.

Nordic Talc -hankkeeseen liittyvät menot aktivoidaan pääosin taseeseen, joten hanke painaa lähinnä rahavirtalaskelmaa, mutta esimerkiksi poistojen kautta vaikuttaa tuloslaskelmaan. Sillä pitäisi kuitenkin olla huomattavasti tuota pienempi vaikutus raportoituun tulokseen. Suomussalmellahan on myös verhouskiviliiketoimintaa, mutta en osaa sanoa missä määrin ydinliiketoimintaan keskittyvän henkilöstön resursseja on hyödynnetty hankkeen edistämiseen.

DCF-laskelmassa meillä on tietty standardoitu malli, minkä seurauksena syntyy tiettyä eroa raportoituihin lukuihin nähden. Tässä suurin erotusta aiheuttava tekijä on vuonna 2019 implementoitu IFRS-16 standardi, jonka seurauksena vuokrakulut kirjataan osana poistoja, vaikka ovatkin kassavirtavaikutteisia. Koska lisäämme poistot kokonaisuudessaan liikevoittoon, joudumme mallissa huomioimaan vuokrakulut bruttoinvestoinneissa. Tämä vaikutus korostuu Tokmannin ja Kamuxin kaltaisissa vuokralla toimivissa kaupan alan yhtiöissä.

On täysin mahdollista, että yliarvioin Tulikiven investointitarpeet etenkin yksittäisten vuosien osalta, mutta jos menemme yli 10 vuotta historiassa taakse päin, yhtiön investointitaso oli huomattavasti viime vuosia korkeampi (toki liiketoiminnan koko oli myös eri luokkaa). Omissa ennusteissani Tulikivi kasvaa vuotta 2023 lukuun ottamatta tästä ikuisuuteen, joten yhtiön profiili muuttuu täysin viime koronaa edeltäneestä luonteestaan. Näin ollen oletus investointitarpeiden kasvusta on mielestäni paikallaan.

5 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Toisin sanoen Nordic Talciin laitetut investoinnit eivät ole vähentäneet tulosta, mutta ovat pienentäneet kassavirtaa.

Käsitykseni mukaan suurin aloituskulu talkkihankkeeseen liittyy koneiden ja laitteiden hankintaan, koska yhtiön ilmoituksen mukaan olemassa olevat tehdasrakennus voidaan hyödyntää uudessa Nordic Talcin toiminnassa.

Louhoksen kohdalla olevan pintamaan poiston osalta käsitykseni on, että koko aluetta ei tarvitse välittömästi kaivaa esille vaan se voidaan tehdä toiminnan aikana louhinnan edetessä.

Olisiko seuraavan tulosjulkistuksen yhteydessä mahdollista kysyä yhtiön omaa käsitystä aloituskuluista?

Olen pohtinut sitä, että mikäli yhtiön oma tarkoitus ei olisi aloittaa toimintaa vaan myydä toiminta ulkopuoliselle, olisiko sitä varten tarvetta näinkin kokeneelle Advisory Boardille ja lähtisivätkö henkilöt mukaan, mikäli tarkoitus olisi myydä toiminta lupien saannin jälkeen ulkopuoliselle yritykselle. Aika näyttää.

Inderesin keskustelupalstan erottaa muista palstoista yrityksen liiketoiminta eli sijoittaja-analyysipalveluiden myyminen. Siten on käsittämätöntä, että Tero Saarinen nimimerkillä kirjoittava ilmiselvästi Tulikivi-yrityksen sisältä oleva kirjoittaja voi vapaasti kommentoida ja mainostaa analyysin kohteena olevaa yritystä tässä keskustelussa.

Saarisen viestien tyyli, teemat ja kirjoitusasu ovat täysin samat kuin useilla muilla palstoilla lukemattomilla eri nimimerkeillä spämmäävän kirjoittajan.

Keskustelupalstoilla on yleisesti tiedossa, että jo viisi vuotta sitten Tulikiven entinen hpj Harri Suutari nimimerkillään Kauppalehden keskusteluissa totesi tuon kirjoittajan olevan joku Tulikiven johdon lähipiiristä.

13 tykkäystä

Kieltämättä Teron tyyli uhkuu optimismia, mutta tyyli puffaamisessaan hienovaraisempi ja @Thomas_Westerholm heittää ainakin omasta mielestäni hyvin jäitä hattuun joten lopputuloksena on aktiivista keskustelua. :slight_smile:

Tottakai keskustelun laatua seurataan silmä kovana.

6 tykkäystä

Ensimmäisen kerran Inderesin palstalla annetaan ohjeita analyytikolle, miten “kruununjalokiveä” pitäisi analysoida. Jopa keskusteluketjun otsikkoon annetaan -han ohjeistus noin niinkuin ylhäältä alaspäin. Jos piensijoittajista vielä löytyi joku henkilö, joka ei ole tietoinen nimim. Totuuden_aani mainitsemasta asiasta, niin nyt on varmuuden vuoksi täälläkin tiedotettu. Olkaa tietoisia spammista :slightly_smiling_face:

17 tykkäystä

No pakkohan analyysin on olla pielessä, kun Tero ensin eri nimerkeillään yli vuoden ympäri nettiä hehkutteli osakkeen raketoinnista inderesin seurannan myötä ja nyt sitten saatiinkin pullanmuruja ja lämmintä ilmaa raketoinnin sijaan.

Jos kaikki tuo nettiaika keskityttäisiin siihen työhön mistä palkka maksetaan, olisi sillä varmasti positiivisempi vaikutus kurssiin. Koita Tero sitä: ala levittämään sanaa, että aiot vetäytyä netistä ja keskittyä töihisi. Kaikki voittavat.

13 tykkäystä

Juuri näin, olemassa oleva infra on hyödynnettävissä projektia varten. Investoinnit talkin murskaus- ja rikastusprosessiin on varmasti se suurin yksittäinen erä, mutta alueelle tarvitaan myös mm. uusi louhos, rikastushiekan läjitysalue, laajempi sivukiven läjitysalue ja vesienhallintarakenteet.

Arviota 20-30 MEUR:n aloitusinvestoinnista sparrattiin yhdessä johdon kanssa, joten sen pitäisi ainakin olla oikealla pallokentällä.

Kyllä, avolouhoksessa koko aluetta ei välttämättä tarvitse heti kerralla avata. Mikäli luvat saadaan kuntoon tuollahan, olisi periaatteessa mahdollisuus avata louhokset myös Kivisuvannon ja Sivusuvannon esiintymissä, jos niiden todetaan olevan taloudellisesti hyödynnettävissä.

Tämä pitää paikkansa. Samalla yhtiöissä, jossa poistot ovat selvästi investointeja pienemmät saa olla varovainen sen kanssa, että milloin uusi investointisykli alkaa. Nuo mallistot on uudistettu, mutta ulkopuolisen on todella haastava arvioida, kuinka paljon korjausvelkaa tuotantolaitoksissa ja laitekannassa on näinkin pitkän todella maltillisten investointien jakson jälkeen.

Näin on ja pienempänä toimijana päätös keskittyä omiin vahvuuksiin differoitumisstrategialla on mielestäni oikea päätös.

Mielestäni on hyvä, että analyysiä haastetaan ja yhtiöön perehtyneet sijoittajat tuovat uusia näkökulmia analyysin tueksi. Toki yksittäisen sijoittajan vastuulla on luoda oma näkemys yhtiöstä ja sen takia on hyvä hahmotella, onko johdon/analyytikon/foorumin nimimerkillä taipumus viestiä todella optimistisesti/varovasti. Myös analyytikoiden näkemyksiä kannattaa pureskella, koska valitettavasti mekin olemme aika ajoin väärässä.

Olen itsekin nähnyt noita viestejä muilla foorumeilla, mutta toivon ettei alennuta syyttelemään muita nimimerkkejä niistä tällä palstalla. Kyseiset viestit lupailivat paljon, mutta olivat informaatioarvoltaan todella köyhiä ja jopa harhaanjohtavia. Kuten Verneri sanoi, Teron viestit huokuvat optimismia, mutta niissä on myös paljon relevanttia tietoa mukana.

8 tykkäystä

Kuinka paljon ja usein Tulikiveltä on nyt ja muina aikoina henkilöstöä lomautettuna? Aika usein tuntuu olevan kivimiehet pakko lomalla, ketä tuolta tunnen.

Tuskin henkilökuntaa on tällä hetkellä lomautettuna myynnin kasvaessa. Muutoinhan osa kivimiehistä olisi ollut koko ajan lomautettuna.

Mitä tulee lomautuksiin muutoin, kyseessä on työlainsäädännön työantajanalle sallima jousto. Lomautukset ovat yhtiön kannalta järkeviä, mikäli sillä ei ole vaikutusta liiaksi henkilöstön vaihtuvuuteen.

Olennaista yhtiön kannalta on myynnin tasainen kasvu viimeisen kahden vuoden aikana. Yhtiö on saanut mallistonsa kuntoon ja kehittänyt digitaalista myyntiään.

Nykyinen liikevaihtotaso on selvästi tuloksen breakeven -tason yläpuolella, jolloin myynnin kasvu näkyy voimakkaana tulosrivillä.

Perinteisesti yhtiön liikevaihto on ollut noin 1,8 - 2,5 kertainen verrattuna edellisen neljänneksen päättymishetkellä sisällä olevaan tilauskantaan. q1:n päättyessä tilauskanta oli yli 10 m€. Mikäli tilauskannan ja toteutuvan liikevaihdon suhde säilyy ennallaan, tulee q2:n liikevaihto nousemaan merkkittävästi vs. q2/21 tai q1/22.

2 tykkäystä

No nyt lähtee.

2 tykkäystä

Mielenkiintoista ettei huomioitu ikävämpiä asioita, EU haluaa kasvattaa hiilinieluja ja suunnittelee energiapuulle rankkoja rajoja.

Toiseksi analyysissä huomataan energian hitojen nousun tukevan takkojen kysyntää, kyllä poltettavan puun hinta on noussut todella reippaasti ja harvalla suomalaisella omaa metsää saati eurooppalaisilla, sähköllä on suurinpiirtein saman hintaista lämmittää, kuin osto puulla ja aika paljon helpompaa. Lämpöpumpulla ja sähköllä varmasti edullisinta tuottaa lämpöä.

1 tykkäys

Poltan itse puubrikettiä ja omasta metsästä tuotettua klapia yhteensä noin 2000 kg talvikaudella, en ole havainnut ainakaan puubriketin hinnan olennaisesti nousseen muutamaan vuoteen.

Miten paljon polttopuun hinta on sinun tietojesi mukaan noussut?

1 tykkäys

En tiedä onko viittaamalla seikalla merkitystä ns. omakotitalonomistajille, mutta Keski-Euroopan markkinat ovat niin suuret Tulikiven kannalta, että mahdolliset negatiiviset vaikutukset ovat rajalliset vs. myynnin kasvupotentiaali.

Tilausvirran kasvu on joka tapauksessa lupauksia herrättävä.

2 tykkäystä

55€->85€ ja ennen kuljetus ilmainen, nyt 45€ 2-5 kuution tilauksessa.

Eu on ajamassa isolla tuoella vihreää energiaa vetyä ja sähköä, lisäksi lämpöpumppu virityksiä okt-taloista suurempiin kiinteistöihin.

On olemassa suunnitelmia hiilinielujen lisäämiseksi koko EU alueella, joten vaikea nähdä, että perinteistä lämpöenergia puuta ei jossain kohtaa enää kaadeta klapitettavaksi, ainoastaan harvennus puuta ja puuta risukkoa, josta tehdään haketta.

Suomessa vihreät ovat uhonneet, että kaikki poltto pitää lopettaa, auttaako siinä sitten eco2000 tai mikä olikaan nimeltään tuo puhtaammin palava innovatio Tulikivellä.

Tämä on vain oma ajatukseni, mitä olen havainoinut mailman muuttuvan kiihtyvällä tahdilla vihreämmäksi ja uutisointiin lämpöpumppujen räjähdysmäiseen kasvuun.

Hienoa, että takkoja vielä tarjolla, itselläni takka ja puukattila 3 kuution varaajalla ja motivaatiota olisi käyttää sitä lämmitykseen, mutta ei ole metsää, niin taloudellisesti ei järkevää tällä hetkellä.

Tässä höpinää lämpöpumppujen uudesta “ohjelmasta” EU alueella

https://www.cibsejournal.com/news/eu-aims-to-speed-up-heat-pump-rollout/

1 tykkäys

Varmastikin rakennuksen lämmittäminen ostopuulla ei ole taloudellisesti kannattavaa vs. ilmalämpöpumput jne.

Tulikiven takoilla varmasti suurin käyttötarkoitus on jokin ihan muu kuin puhtaasti rakennuksen lämittäminen. Kyse on sistuselementistä jne., johon ostopuun (mikäli tarvitsee ostaan) hinta per heittokuutio ei ole kovinkaan merkityksellinen, mitä kuvastaa polttopuun myynti 10 kg “säkeissä” rautakaupoista.

Talkki-projektin osalta epäuskoisuutta on varmasti lisännyt varsin verkkainen edistyminen 2021 edeltäneiden neljän vuoden aikana.

Vuosien 2017 - 2020 aikana talkkihankke ei juurikaan edennyt tai ainakin sen näytti siltä ulkopuoliselle. Näin jälkikäteen ajateltuna projektin kovin vekkainen edistyminen johtui kaiketi yhtiön vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Perusliiketoiminta ei tuottanu tarpeeksi, jotta lainojen lyhennysten lisäksi olisi riittänyt panoksia viedä talkkihanketta eteenpäin.

Kun yhtiön taloudellinen tulos ja rahavirta parani vuonna 2021, pystyi yhtiö panostaamaan talkkihankkeeseen.

Näinkin suurien panostusten (vs. yhtiön käytössä olevat rahavarat) ja hanketta edistämään lähteineiden ammattilaisten mukaansaannin johdosta on vaikea kuvitella, etteikö yhtiö tosissaan uskoisi hankkeeseen. Toivottavasti yhtiö saa hankkeen myös maaliin ja varmasti tämä vuosi valottaa merkittävästi jatkokuvioita.

Vaikka yhtiö joutuisi myymään koko hankkeen ulkopuoliselle, tarkoittaisi yhdenkin prosentin kauppahinta malivarannon arvosta sitä, että yhtiö saisi korolliset velkansa maksettua ja toivottavasti pääsisi vihdoinkin osinkoa maksavien yhtiöiden joukkoon.

Jäädään odottamaan miten asia etenevät.

1 tykkäys