Ulkomaisten osakkeiden verotus

Ruotsista on vanhoja tappioita ja viime vuodelta voittoa.
Täytyykö tuolle tehdä itse jotain vai meneekö automaattisesti?
Vanhat tappiot näkyy veroehdotuksessa ja Nordnet on ilmoittanut Ruotsista tulleet myyntivoitot ja osingot Ruotsista myös.

Toimiiko Ruotsalaisten ja USA:n osakkeiden verotus käytännössä samalla tavalla? Eli osingosta menee 15% lähdeveroa kotimaassa ja loput 10.5% lopullisessa verotuksessa Suomessa.

Tarvitseeko sijoittajan tehdä käytännössä mitään muuta kuin tarkistaa Suomen esitäytetty veroilmoitus ja suomalainen välittäjä hoitaa loput?

Edit: Typo korjattu

Useimmissa tapauksissa toimii näin. Tosin Suomen pidättämä osuus on vain 10,5%. Jotkut US-osakkeet esimerkiksi Degirolla eivät kuulu ns. green listalle. Näistä Degiro pidättää 30%. Koskee lähinnä pieniä yhtiöitä. Asian voi tarkistaa valitsemalla yhtiön ja katsomalla tiedon oikeasta reunasta. Muuten ei tarvitse huolehtia asiasta.

1 tykkäys

Välittäjä ilmoittaa (jos ilmoittaa) verottajalle, sinä tarkistat ja korjaat veroehdotuksen ja verottaja hoitaa loput.

Tämähän vaikuttaa lupaavalta: ”Uusi sopimus muuttaa myös portfolio-osinkojen verotusta. Uuden sopimuksen myötä osinkotulon lähdevaltiolle annetaan portfolio-osingon osalta oikeus periä 15 prosentin lähdevero. Myös kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytettävä menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään Suomen nykyisin noudattaman verosopimuspolitiikan mukaisesti. ”

7 tykkäystä

Osaako joku termistöä tarkemmin tunteva sanoa meneekö tämän perusteella ranskalaisilta yrityksiltä saadut osingot nyt automaattisesti oikein, eli kuten jenkkiosingot, ja näitä ei enää tarvisi lähteä Ranskan verottajalta anomaan? Onko tämä tullut myös jo voimaan vai onko tässä jokin siirtymäaika, esimerkiksi vuoden alusta alkaen?

Tämä tekisi muun muassa LVMHstä erittäinkin mielenkiintoisen omistettavan.

1 tykkäys

Riippuu välittäjästäsi hoituuko automaattisesti.
Molemmat sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen, kun tämän sopimuksen voimaantulon
edellyttämät menettelyt on toteutettu. Sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää
ilmoituksista myöhemmän päivämäärän jälkeen.
Sovelletaan Ranskassa osinkoihin jotka verotetaan sen kalenterivuoden jälkeen, jona sopimus tulee voimaan.

1 tykkäys

Norjan osalta ylimääräisten osinkoverojen takaisin haku oli nyt helpottunut kun pystyi tekemään sähköisen hakemuksen. Rahatkin tulivat tilille vain n. 1,5 kk hakemuksen jättämisestä (aiemmin meni n. 6 kk). Muidenkin Norjalaisia osakkeita omistavien kannattaa ehdottomasti hakea liikaa maksettu vero takaisin!

Arvioisin, että näillä ohjeilla takaisin haussa kuluu noin tunti toki riippuen paljolti kuinka paljon osinkotapahtumnia ollut:

  1. Sähköisen asioinnin tilin voi tehdä Altinn.no. Tähän riittää mikä tahansa sähköpostiosoite. Kieleksi kannattaa oikealta ylhäältä valita englanti. www.altinn.no/ui/Authentication/SelfIdentified → Create new user.

  2. Kirjautumisen jälkeen etsii lomakkeen “RF-1534” eli “Application for refund of withholding tax”.

  3. Lomakkeeseen täyttää pyydetyt tiedot. Norjalaisen VPS (CSD) tilin numeron saa välittäjältä, esim. Nordnetissä lähettämällä viestin asiakaspalveluun. Osakkeen ISIN numero löytyy osingon maksutapahtumista. Maksettu lähdevero on 25% ja tästä 10% on liikaa (eli vastoin Suomen ja Norjan välistä verosopimusta).

  4. Liitteenä pitää olla asuinpaikkatodistus verottajalta sen osoittamiseksi, että on ollut verovelvollinen Suomeen niinä vuosina, joilta hakee palatuksia. Tämän voi hakea sähköisesti Omavero.fi → Toiminnot → Todistukset. Todistuksen saamisessa voi kulua useampia viikkoja.

  5. Liittenä pitää olla myös kuitit tai vastaavat maksetuista osingoista ja maksetuista lähdeverosta. Itse liitin tiliotetiedot ja nämä kelpasivat. Nordnetistä nämä saa pdf-muodossa varsin helposti yhtenä tiedostona.

  6. Liiallisesti maksettuja veroja pystyy hakemaan takaisin vain jälkikäteen (raja taisi olla vähintään 4kk vanhat verot). Etukäteen hakemusta ei pysty tekemään, vaikka sitä Norjan veroviranomaisen sivuilla mainostetaan tai ainakaan tähän suomalaiset välittäjät eivät suostu. Palautusta voi hakea useammalta vuodelta jälkikäteen eli hakemusta ei tarvitse tehdä joka vuosi.

  7. Lomakkeen pystyy jättämään kesken, jos vaikka jokin liite puuttuu. Kun yllämainitut tiedot täytetty, muistaa vain lähettää lomakkeen käsiteltäväksi. Tieto Norjan veroviranomaisen päätöksestä tulee sähköpostiin (pitää kirjautua uudestaan altinn.no) n. 1kk sisällä ja 2vk päätöksestä saa rahat tilille.

26 tykkäystä

Moi, laitoitko tuohon 5) liittyen, laitoitko siis vain suomenkieliset PDF:t menemään. Esim tälläinen?

Kyllä, juuri tuon sekä kuitin itse osingosta.

1 tykkäys

Iso kiitos tästä tiedosta ja ohjeesta!

N. kuukausi meni itsellä ja tuli päätös ylimääräisen rahan palautuksesta.
Nyt kun olen rekisteröitynyt tuonne altinn.no sivulle, niin seuraava hakemus menee vieläkin helpommin.

Saattaa peräti innostaa tutkimaan enemmänkin Norjalaisia osinko-osakkeita. :slight_smile:

6 tykkäystä

Miten menee, kun olen ostanut aikoinaan Evoa ja se on nyt +12% kruunuissa. Mutta euroissa voittoa on 0%. Jos nyt myyn position pois ja vaihdan kruunut euroiksi, niin joudunko maksamaan pääomaveroa kruunun voitoista, mutta koska valuutanvaihtotappiota ei saa verotuksessa vähentää, niin tämä sijoitus painuu verojen verran tappiolliseksi?

Löytyisikö tuosta ao. linkin keskustelusta jonkinlaista osviittaa kysymykseesi?
Toki asiaa voi ja kannattaa kysyä myös verottajalta.

1 tykkäys

Osaako joku kertoa, että minkä päivämäärän perusteella ulkomailta saadun osingon verotusvuosi menee? Minulla on muutama osake joiden irtoamispäivä oli vuoden 2023 puolella, mutta maksu tuli vasta 2024 vuoden puolella.

Riippumatta yhtiön kotimaasta pörssiyhtiön osinko on vuoden 2024 tuloa kassaperiaatteen mukaisesti, jos saat sen vallintaasi vasta 2024.

”Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osinkotulo jaksotetaan TVL 110 §:n perusteella maksuperusteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen perusteella nostettavissa. Jos osingon nostoajankohdasta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty, katsotaan osingon olevan nostettavissa saman päivänä kuin yhtiökokous on pidetty. Jos osingonjakaja on julkisesti noteerattu yhtiö, osingon nostettavissaolopäivä on osingonjakopäätöksessä määrätty maksupäivä.”

3 tykkäystä