Mielenkiintoisia vastauksia. Vaikuttaa siltä, että tarkoitus ei ole tosiaan mennä mukaan parhaisiin hankkeisiin tai maksimoida rahaston kykyä laittaa pääomat töihin ostamalla ready-to-build-vaiheen hankkeita muilta, vaan ainakin toistaiseksi toimia eräänlaisena syöttörahastona syömähammas metsärahaston valtavalle maamassalle. UB:n sisäisellä bisneslogiikalla on siis selvästi järkeä mennä mukaan valtavan riskisiin kehityshankkeisiin pienemmälläkin mittakaavalla ja pitkän, vuosikausia kestävien lupaprosessien kautta, mutta jos olisin rahastosijoittaja, niin miettisin kahteen kertaan tuohon rahastoon osallistumista.
Hankevaihe on äärimmäisen pääomakevyttä, koska fyrkkaa menee lähinnä palkkakuluihin ja rahastolle tuottoa tulee vain paperilla, kun yhtiö itse arvioi omien hankkeittensa arvon kasvaneen lupaprosessien edetessä. Koska hanketoiminnassa lupaprosessit ovat hitaita, kulut kiinteitä ja bisnes vahvasti skaalaavaa, niin UB:n kannattaisi ottaa pikkasen kunnianhimoa tekemiseen ja se 1 000 MW hankeportfolio kasvattaa tuonne 5 000 MW - 10 000 MW -luokkaan, mutta kun näyttää olevan aivan pakko käyttää Suomessa pelkästään omia maa-alueita, eikä sieltä vaan löydy tarpeeksi sopivia kehityshankkeita, niin minkäs teet 
Tuulivoimalla voi helposti mennä viidestä seitsemään vuotta hankkeen aloituksesta, ennen kuin ensimmäistäkään liikevaihtoeuroa on kilahtanut tilille ja tämän vuoksi kaikki kilpailevat rahastot pyrkivät tulemaan mukaan hankkeisiin vasta loppuvaiheessa valmiiseen pöytään, kun hanke on ready-to-build ja pääomaintensiivinen vaihe alkaa. Teollisen mittakaavan aurinkovoima ja akkuhankkeen sen sijaan saadaan nopeammin liikkeelle, minkä vuoksi ne ovat yleistyneet uusiin ennätyslukemiin viime vuosina tuulivoiman kustannuksella.
Suomessa on (melkein) Euroopan halvinta sähköä ja tämä ei missään nimessä ole se optimaalisin maa rahastolle uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseksi, koska kulutus ei skaalaa riittävän nopeasti ylöspäin verrattuna uuteen tuotantoon. Fingridin koviin ennusteisiin on helppo vedota perustellakseen kulutuksen kasvua, mutta kyseessä on firma jolla on viranomaistehtävä ja velvollisuus varautua kaikista äärimmäisiin kulutusskenaarioihin. Nyt jos tämä tai seuraava hallitus iskee kovaa datakeskusinvestointeihin lisäveroilla ja muilla vihamielisillä toimilla eikä vetytalous toteudukaan, niin voidaan helposti ajautua tilanteeseen, missä mikään uusi sähköntuotanto ei ole kannattavaa. Siinä pääseekin sitten kivasti alaskirjaamaan niitä hankkeiden paperivoittoja, kun PPA-sopimuksen vastapuolia ei löydykään. Toki voihan sitä olla sit mukana datakeskusbisneksessä tai kulutuspuolella ja sitä kautta hankkia omalle sähkölleen kysyntää, mutta aika kikkailuksihan tuo menee sen sijaan, että hakeuduttais sinne (vaikkapa Saksaan tai Italiaan) missä saadaan eniten voittoa uusiutuvien investoinneilla 