Alla olevassa tviitissä todetaan, miten uraanin futuurit laskivat alle 65 dollarin per pauna helmikuussa, mikä on alhaisin taso 17 kuukauteen. Lasku johtuu riittävästä tarjonnasta ja epävarmasta kysynnästä.
Venäjän rikastetun ydinfuelin tuontirajoitukset vähensivät yellowcaken (uraanioksidin, eli U₃O₈:n) saatavuutta.
Aihe on itselleni on aika vieras. Tviitissä enemmän asiasta.
Sattuisiko jollain olemaan hihassa hyvää kiteytystä uraanin tämän hetkisestä syklistä ja tulevista skenaarioista (lyhyt/pitkä)? En ole kerennyt vuoteen seurata mitä tässä skenessä tapahtuu…
Eurooppa herää | Traders’ Club 252
Tuolta suunnilleen 43 minuutin kohdalta, eli sentimentti on että vituiks män, supersykliä ei tullut, katsellaan uudelleen vuonna 2030.
Ei toki varmasti mikään ainoa totuus asiassa, jäi vaan mieleen kun tuon videon muiden puuhien ohessa katsoin/kuuntelin.
Uraanin sijotuskeissin perusteesi on sen verran yksinkertainen, että ihmetyttää miten myös pidempään mukana olleet sijoittajat hermoilevat itsensä ulos. Piensijoittajat ei toki ole aiheuttaneet viimeaikaisia kurssiliikkeitä, mutta myös iso ja spekulatiivinen raha tuntuu liikkuvan sisään ja ulos lopulta melko epäolennaisiin viimeaikaisiin uutisvirtoihin pohjautuen.
Paljon puhuttu “uraanin supersykli” ei tarkoita hintasykliä vaan sopimussykliä, se ei ole ohi, koska se ei ole vielä edes alkanut. Tällä hetkellä voimaloiden vuosittainen tarve yhteensä taitaa olla noin 190mlbs vuodessa. Viime vuonna uusia soppareita tehtiin vähän reilu 100mlbs edestä ja uusien sopimusten määrät ovat alittaneet vuosittaisen käytön jo vuosikymmenen. Tarpeet katetaan siis ikänsä loppupuolella olevista vanhoista sopimuksista ja varastoista, jotka ovat alalla erityisen kriittiset, koska ydinreaktion katkeaminen onkin jo force majeure tasoa.
Sopimuspöytään on siis astuttava jossain vaiheessa uudestaan ja tämä on historiallisesti tapahtunut tällä(kin) alalla joukkovoimalla. 2023 oli ensimmäinen selkeä merkki heräämisestä, mutta sopimusten teko katkesi viime vuoteen kuin seinään, syynä geopoliittiset epävarmuudet ja erityisesti tasainen mutta nopea hinnannousu viime vuosina. Hinta nousi 2023 peräti 30% ja viime vuonna vielä 10% lisää. Tämä on ajanut voimalat takaisin poteroihin miettimään tilannetta, varastotkin ovat vasta keltaisella eikä vielä punaisella, joten otetaan aikalisä.
Lähes kaikki oikeat käyttötarpeet tulee sopimusten kautta, mutta markkinoita kiinnostaa lähinnä seurata uraanin spottihintaa, mistä saadaan päivittäin uudet lukemat. Spottimarkkinan volyymi on aina murto-osa LT sopimuksista, ja suurin osa tuosta ei mene edes “loppukäyttäjille” vaan treidareiden käsistä toisiin. Viime vuoden 40mlbs määrästä vain muutama prosentti oli voimaloiden ostamia. Mikseivät osta irtotavaraa vapailta markkinoilta, vaan tekevät reilusti kalliimpia sopimuksia tuottajien kanssa? Ihan siitä syystä että spot volyymit ovat mitättömät, sieltä jos ostaa 5-10mlbs ulos pyörimästä, niin pajatso on tyhjä. Hinnat raketoi ja tämä vaikuttaa myös kaikkiin LT soppareihin, joissa on yleensä aina osa fiksattu markkinahintaan.
Hinnat nousi siis viime vuonna, vaikka sopimusten tekoa himmailtiin. Mitä tapahtuu kun lopullinen ketjureaktio lähtee käyntiin? Lisänä vielä se, että kulutetut varastot on jossain kohtaa saatava myös takaisin standarditasoille. Nykyinen maailmantilanne voi jossain vaiheessa kannustaa jopa entistä suurempaan “kotivaraan”.
Spot hinnasta vielä sen verran että raketointi 23-24 taitteessa ei johtunut voimaloiden äkillisesti kasvavasta kysynnästä tai tuotannon niukkuudesta. Viime vuoden aikana tapahtunut tasainen sulaminen ei puolestaan johtunut siitä, että voimaloiden vatsat ovat kylläisiä ja ylituotantoa puskee markkinoille. Kyseessä on suurelta osin treidaajien ja finamaailman spekulointia niukassa markkinassa.
*Hintatietoja: Uranium Price | Cameco *
HUOM LT hinta ei ole ihan noin yksinkertainen miltä vaikuttaa, ja hintaleima tarkoittaa alinta mahdollista tasoa mikä sopimuksissa on, riippuen sopimuksen hintakomponenteista. Esim NexGen teki viime vuonna sopimuksen, jossa hyvin vahva markkinahinnoittelu ja hinnan sallittu vaihteluväli noin $80-140 tasoilla, ja tästä raportoidaan tuo alin taso.
Sitten vielä lyhyt katsaus tekijöihin jotka ovat tässä viime kuukausina painaneet sektoria alas
Kazatompromin tuotanto:
Maailman isoin tuottaja pääsi viime vuonna tavoitelluihin tuotanlukuihin ja vahvisti tämän vuoden tavoitellun tuotannon pysyvän ennallaan. Markkinat selvästi odotti isompia hankaluuksia, liittyen esimerkiksi rikkihapon saatavuusongelmiin, jota tarvitaan heidän kaivostoiminnassaan. Tämä tuotannon heilahtelu vaikuttaa toki lyhyellä tähtäimellä niukkuuteen, mutta lopulta uraania on x määrä saatavilla eikä se lisäänny vaikka lapioitaisiin nopeammin.
AI datacenter hype sekoilu:
Tämä sai jo viime vuonna aivan liian suuren roolin. Tuleva sopimussykli ja myös sen tuoma potentiaalinen aidon kysynnän tuoma hintapiikki perustuu nykyisiin ja rakenteilla oleviin voimaloihin, ei potentiaalisiin AI megabuumista johtuviin lisäenergiantarpeisiin joskus 2030- ja 2040 luvuilla. Tämä eestaas liikkuva raha on täysin spekulatiivista, mutta se vetoaa massoihin Wall Streetiä myöten.
Venäjän uraanipakotteet (+sen purkaminen):
Saanut viime vuosina isoa roolia sekä nousuissa että laskuissa. Tiettyjä otsikoita ja keskusteluja kun seuraa, niin tulisi helposti oletus, että venäjän on yksi maan suurimpia uraanin tuottajia. Tosiassa siellä tarjotaan lähinnä konversio ja rikastus palveluita, raaka-aine kiertää heidän kauttaan. Venäjän uraaniin kohdistuvat pakotteet ovat aiheuttaneet siis pullonkauloja matkalla keltaisesta kivestä polttoainesauvoihin. Konversion kohdalla voidaan todeta, että tästä pullonkaulasta on raaka-uraanin kysynnän kannalta vain haittaa. Rikastuksen kannalta pullonkaulaa pystytään länsimaissa paikkaamaan pyörittämään ripeämpään tahtiin materiaalia sentrifuukeissa. Tämä hieman lisää raaka-aineen kysyntää, koska siitä ei ehditä puristamaan “kaikkea irti”.
Lopulta tämä vaikutus on ollut ainakin tähän asti hyvinkin pieni, joten vaikka sotarikolliset otettaisiin taas ilolla osaksi globaalia maailmankauppaa, ei ole välttämättä syytä myydä osakkeita laitaan. Tietyissä tilanteissa (konversiota taas saatavilla!) homma voi olla jopa päinvastoin.
Ydinaseet laimennetaan raaka-aineeksi:
Trumpin ja Putinin uusi sydänystävyys tuomassa maailmarauhaa: jatketaan siitä mihin ysärillä jäätiin ja suurvallatkin luopuu lopullisesti ydinaseista ja näistä saadaan poltto-ainetta päästöttömälle energialle. Uskokoon ken tahtoo. Vaikka tämä utopia toteutuisi, se ei muutamien laskentojen mukaan tarkottaisi kuin noin 2-5mlbs/vuosi tavaraa markkinoille reilun viiden vuoden ajan. Kokonaistarve on siis +190mlbs vuodessa
Bonuksena mahdollinen mutta epätodennäköinen karhukeissi:
Valtioiden isot strategiset inventaariot purkautuu markkinoille, syynä jokin geopoliittinen mullistus. Esimerkiks Kiinalla on jättimäiset inventaariot, mutta siitä huolimatta se ostaa kiihtyvään tahtiin Kazatompromia tyhjäksi. Eli tarvittaisiin melko järeä pommi (vertauskuvallinen tai kirjaimellinen) että tuo suunta kääntyisi.
Laitan vielä erillisen viestin tuosta Traders Clubin pohjanoteerauksesta. Show toimii selkeästi hyvänä kontraindikaattorina, viimeisissä huipuissa kun Leivo otettiin vieraaksi, hän muistaakseni itsekin totesi, että näin laajaa huomiota voidaan pitää hyvänä signaalina keventää positiota.
Siellä siis naama vakavana siteerataan yhtä yksittäistä nimimerkkiä netin huomionhakuisimmalta keskustelupalstalta ja tästä muodostetaan korkeamman tason synteesi ja lippu puolitankoon 
Oli jo aika sketsiviihde tasoa kun tavailtiin suoria lainauksia. Varsinkin kun tietää nimimerkin tuuliviirimäisen historian, jossa reagoidaan jokaiseen lattialankun narahdukseen kuin hiiri juustokellarissa.
Huomiohakutalous tosiaan toimii, kannattaa poimia mahdollisimman raflaava kotisohva analyysi ja jättää huomioimatta kaikki virallisemmat lähteet (esim UxC tai TradeTech). Noissa kotisohva karhuiluissa on myös toki käytetty näitä tiettyjä virallisia lähteitä pohjana, ainut vaan että ne ovat vuosilta 2021 ja 2022 ja nuo kyseiset tahot ovat jo itsekin korjailleet lukemiaan. Vanha tarina oli että olkoos huoleti, kyllä maanpäällistä irtotavaraa riittää jokavuosittaiseen pukinkonttiin, ja viime vuodelta suuntaus jo menee kohti ajatusta että mistäs se seuraava Kazatomprom löytyisi?
Fakta on että sektorille pitää virrata rahaa ja isosti, muuten ei uustuotannon lapiot heilu ja voimaloiden tuolileikistä tulee aika ikävä. Homma menee vähän käänteisesti niin, että mitä pitempään hinnat pysyy matalalla ja uusi tuotanto sitä myötä takavasemmalla, sitä nopeampi ja korkeampi vajeen luomasta hintapiikistä tulee. Sellaista onkin sitten vaikeampi treidata, toivoisin itse hieman tasaisempaa etenemistä, mutta näyttää siltä että menee jälkimmäiseen.
Kiitos Mika tästä. Hyvä että sain kuunneltua loppuun viime ajan traders club salkkukatsausta kun kaverit fomottamassa bitcoinia ja lukee twitter kommentteja. Alexsei88 saanut mut tutkimaan enempi inventaarion tasoja ja tuotantolukuja. 50-55 Mlbs spottivolyymi ja voimalat osti 7 tuosta Grant Isaacin mukaan. 80 dollarin Long term ja sopimussykli ei ole alkanut. Monen vuoden bulli kuitenkin.
Onks teil uraaniasiat kondiksessa?
Tässä on uraanista kiinnostuneille ihan kiintoisa tviittiketju. 
https://x.com/U308RM/status/1901305313111818273
On lisätty kaikella mitä oli tarkoitukseen käytössä.
Tässä on Blumman juttu siitä, miten uraaniosakkeet ovat laskeneet tämän vuoden alussa kauppajännitteiden ja mahdollisen Ukrainan sodan tulitauon vuoksi, mikä voisi mahdollisesti höllentää Venäjän tuotantoon kohdistuvia pakotteita.
Uraanin hinta on pudonnut yli kolmanneksen viime vuodesta. Myös epävarmuus Yhdysvaltain mahdollisista tariffeista ja energiatehokkaammat tekoälymallit vähentävät sijoittajien luottamusta.
Alla olevassa jutussa lisää asiasta.
There’s been some other supportive news lately as well. Uranium shares and the commodity price got a lift last week when the world’s largest miner, Kazakhstan’s NAC Kazatomprom JSC, said it was experiencing supply-chain issues that were making it hard to access the sulfuric acid needed to produce the nuclear fuel.
Laajamittaisten tullipelkojen vuoksi Yhdysvaltain ydinvoimayhtiöt ovat hidastaneet uraanin hankintaa Kanadasta, pysäyttäen kätevästi Pohjois-Amerikan uraanimarkkinat.
Trumpin kaavailemat 10 prosentin tuontitullit ja niiden epävarma aikataulu aiheuttavat epävakautta, mikä estää mm. reaktorien polttoainehankintoja. Sijoittajat välttelevät sektoria; uraanifutuurit ovat romahtaneet 40 prosenttia vuoden 2024 huipusta ja alan ETF:t ovat laskeneet jyrkästi.
Varastot riittävät lähivuosiksi, mutta uusien sopimusten solmiminen on jäissä, kunnes tullipolitiikan vaikutukset lopulta selviävät. Markkinan tulevaisuus riippuu erityisen Trumpin päätöksistä ja Kanadan vastatoimista.
Ja lisää asiasta löytyy tästä Blumman jutusta, ei muuria.
ASPIn hinta on nyt huhtikuussa pyörinyt 4 ja 7 dollarin välissä.
Loppuvuoteen on kaavailtu ydinreaktorien raaka-aineista vastaavan firman spin-off:
“The Company plans to effect the separation through a spin-out of Quantum Leap Energy LLC (“QLE”), the Company’s subsidiary that is pursuing the development and commercialization of advanced nuclear fuels such as HALEU and Lithium-6, in a transaction that results in QLE as a separate public company with shares listed on a U.S. national securities exchange and a portion of QLE’s common equity distributed to ASPI’s stockholders as of a to-be-determined future record date …”
Substackista löytyi seikkaperäinen kirjoitus jossa käyty läpi mm aikataulua ja eri isotooppeja:
Sprott Physical Uranium Trustia (U-UN) pystyy nyt ostamaan Nordnetin kautta HanETF:n ETC:n avulla (Sprott Physical Uranium ETC SPUT).
Uraanin spot-hinta tällä hetkellä $65/lbs. U-UN käy kauppaa nyt noin 14% discountilla (karkeasti rahaston markkinahinta vs heidän säilyttämän uraanin päivän arvo).
Tuo euroopan SPUT ETC on 0.55% kuluiltaan ja siihen vielä ainut omistus mikä on SPUT niin siinäkin vielä 0.6%.
Uusin financing update Global atomicilta. Neuvotteluja käydään ja rahoitus tilanne edelleen auki.
Määräaikoja siirrellään ties miten monetta kertaan ja “keskusteluita käydään”. Tölkkiä potkiskellaan sinne sun tänne.
Deep yellow:n corporate update. Käydään läpi myös yleistä markkinaa ja heidän kaivosprojekteja Namibiassa ja Ausseissa.
Tässä on Peter Kiviniemen suhteellisen ajankohtainen kirjoitus uraanista.
Uraanipolttoaineen kustannus on vain muutamia prosentteja ydinvoimalan kokonais-LCOE-kustannuksista, joten toiminnassa olevat reaktorit ostavat uraania riippumatta hinnasta. Uusien kaivosten avaaminen vie yleensä 7–10 vuotta ja uusien reaktorien rakentamiseen vielä pidempään. Hintajoustamattoman kysynnän, pitkien toimitusaikojen ja ali-investoitudun kaivosteollisuuden yhdistelmä luo pohjan mahdolliselle tulevalle tarjontashokille.
