Uraketju - Kuuhun työuralla?

[Kulumarauta]

Tämän ketjun aloittaminen on pyörinyt mielessäni jonkin aikaa, sillä ihmetyksekseni tätä ei vielä foorumilta löydy. Palkkaketju täältä jo löytyy, mutta omaan makuun ketjussa keskustelu pyörii numeroiden ympärillä, vaikka silloin tällöin joku avaakin tarinaa numeroiden takaa.

Meillä foorumilaisilla on varmasti lähes kaikilla tavoitteena ainakin jossain määrin kasvattaa varallisuutta. Elinkaaritulojen ja varallisuuden kasvattamisessa koulutus- ja uravalinnoilla on valtavan suuri merkitys, mutta omaan makuuni henkilökohtaiseen talouteen keskittyvässä keskustelussa sille ei anneta riittävää painoarvoa. Säästövinkit kiinnostaa ja lähikaupan kahvitarjouksia kyttäillään, vaikka omaa taloustilannetta voisi pitkäaikaisemmin ja tehokkaammin kohentaa yhdellä uraliikulla.

Olen itse aivan työurani alkumetreillä ja omia valintoja tulee pohdittua paljon. @Omavaraisuushaaste kirjoitukset ovat itseäni auttaneet paljon, iso kiitos niistä! Haastankin nyt urallaan edenneitä foorumisteja kertomaan oma tarinanne! Mitä kouluja kävit, missä olet nyt, mistä lähdit liikkeelle, mitä matkan varrella on tapahtunut ja tekisitkö jotain toisin? Sattuiko jossain kohtaa käymään mielettömän hyvä tuuri vai saitko omalla nokkeluudellasi avattua ovet unelmapestiin, josta latu aukesi työelämän huippupositioihin? Mitä hommia tähyilet jatkossa? Mitkä mielestäsi ovat uralla onnistumisen avaimet?

Ketjussa saa ja pitää kysyä jos jokin työuraan liittyvä mietityttää. Foorumin juniorit voivat vaikka kysyä kokeneemmilta miten omassa tilanteessa kannattaisi toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Laitetaan jatkossakin pelkkään palkkaan liittyvät asiat palkkaketjuun. Ura- ja palkkakehitys kulkevat käsi-kädessä, joten kyllä täällä voi kulloisen palkkansa ilmoittaa tarinoiden ja keskustelun lomassa.

Näillä sanoilla, toivottavasti tässä ketjussa päästään oppimaan toisiltamme!

[LVNGinvestments]

Kiitos avauksesta, mielenkiintoinen aihe myös itselleni ja olenkin paljon pohtinut tätä urani varrella. Olen itse tällä hetkellä keski-iän kynnyksellä eli matkaa on jo taittunut, mutta vastaavasti sitä on paljon jäljellä Voin ehkä tarinoida omaa historiaani joskus ajan kanssa tarkemmin, mutta tässä vaiheessa muutamat nostot omalta työuraltani.

• Vaihtoon lähteminen opiskeluiden aikana. Tämä melkein avasi aikanaan ovet kansainväliseen uraan vielä ollessani opiskelemassa, mutta näytti myöhemmin kivalta myös CV:ssä opiskeluiden sekä ulkomaan työharjoittelun osalta. Ja varmasti vaikutti tulevaisuuden työpesteihin, mutta erityisesti toi itselleni kokemusta sekä itseluottamusta omaan tekemiseen/pärjäämiseen tilanteessa kuin tilanteessa.
• Vaihda rohkeasti. Itselläni kävi aikanaan tuuri, että kollegani vinkkasi minulle eräästä tehtävästä, jota en varmasti olisi itse silloin osannut etsiä. Minulla oli n. 5 vuotta töitä opiskeluiden jälkeen takana ja n. 3 vuotta silloisen yrityksen palvelussa, kun hain toista tehtävää, johon minut sitten palkattiinkin. Tämä vaihto on osoittautunut erittäin merkittäväksi urasiirroksi, sillä tämä mahdollisti minulla oppimisen suuren kansainvälisen yrityksen palvelussa ja pääsinkin kasvamaan yrityksen sisällä huikeasti. Myös palkkakehitykseni otti tämän urasiirron vuoksi ison kulmakertoimen ylöspäin.

Vastaavasti mikä harmittaa näin tässä vaiheessa työuraa on, että en ole uraani juurikaan suunnitellut pidemmän päälle. Olen tehnyt omia urasiirtojani lähinnä sen hetkisen tilanteeni mukaan enkä niinkään ajatellut 5-10 vuoden päähän mitä osaamista tästä tehtävästä itselleni karttuu ja mihin se minua vie. Toisaalta olen tällä hetkellä täysin eri henkilö kuin 5-10 vuotta sitten ja myöskin tavoitteeni omalle uralleni ovat muuttuneet paljon. Eli tuo ajattelu olisi itselleni ollut ehkä merkityksetöntä, mutta toisaalta olisi voinut saada itseni ymmärtämään tulevat tavoitteeni aikaisemmin.

Koulutukseltani olen Tuotantotalouden insinööri sekä MBA, mutta jos nyt valitsisin uudelleen niin ottaisin itselleni ammatillisen koulutuksen, jonka kautta lähtisin kasvamaan yrittäjänä. Ja koskaanhan ei ole liian myöhäistä eli on se tällä hetkellä vahvasti harkinnassa; joko aloittaa oma yritystoiminta tai lähteä kehittämään jotakin jo olemassa olevaa. (Eli näistä mahdollisuuksista saa olla yhteydessä )

Loppuun vielä nostoksi kysymykseesi “Mitkä mielestäsi ovat uralla onnistumisen avaimet?”

• Kysy ja kyseenalaista. Yrityselämässä tulet näkemään paljon, kuinka ihmiset olettavat asioita tekemättä asioista syvempiä analyysejä tai niihin perehtymättä, joka johtaa vaan huonoon lopputulokseen. “Miksi?”, “Mihin perustuen?” yms. kysymykset kysymällä saa paljon enemmän tietoa ja oppia, kuin olettamalla. Eli muista aina kysyä. Aikanaan tähänastisen urani parhain esihenkilö sanoi harjoitteluni aikana “Tee mahdollisimman paljon virheitä, sillä opit niistä kaikista parhaiten ja nopeiten”. Virheet jäivät lopulta aika vähiin, mutta antoivat paljon uskoa omaan tekemiseen ja luottoa, ettei virheistä rankaista vaan niistä opitaan yhdessä.

[Torniojaws]

Omalla kohdalla se on helppo kun työura oli selvä jo oikeastaan peruskoulussa Kävin sen tuolla Ruotsin puolella, jossa koulujen rahatilanne oli ihan eri tasolla sen aikaiseen (90-luvun alku) Suomeen verrattuna. Konkreettisesti se näkyi niin, että joka luokassa oli pöytätietokone vapaassa käytössä, ja sitähän tuli hyödynnettyä. MS-DOS komentoineen tuli hyvin tutuksi, jotta sai Gorillasit, Ski or Diet, Skyroadsit ja muut pyörimään Sitten siinä 1994 tai 1995 tuli kouluun T1-nettiyhteys (1,5 Mbit!), joka siihen maailman aikaan oli vähän sama kuin tänä päivänä sinulla olisi jokin tyyliin 12,5 gigabitin netti. Ja vielä sitten siinä 1997 saatiin jotain 15 (paksua) läppäriä per luokka (luokkakoko oli siinä kohtaa n. 10…), myöskin vapaaseen käyttöön. Oli meillä sitten myös ihan koodaustuntejakin kaikille, jossa kielenä oli QBasic.

Lukiossa aloitin, mutta sitten kuulin kaverilta, että tietotekniikkaa voisi myös opiskella ihan oikeasti. Opon kanssa keskustelut ja lennosta ammattiopistoon datanomikoulutukseen 2002, oppimaan lisää serverien asentamisesta koneen kokoamiseen komponenteista ja yllättävän paljon myös koodausta (C, Visual Studio .NET, Delphi, ASP.NET), ja sijoittamista sivuten myös useampi kirjanpidon kurssi kuin myös yritystoiminnan kursseja ihan osana koulutusta. Vaikka datanomeja parjataan, niin kyllä tuo oli minusta erittäin laadukas ja kattava koulutus - ehkä sitten on alueellisia eroja? Mutta oli kuitenkin selvä ettei pelkkä datanomikoulutus riitä itselle

Tässä välissä sitten tuli käytettyä omia taitoja jo pienimuotoiseen webbikehityksen ihan rahaa vastaan, paikallisille järjestöille ja pienyrityksille. Ihan hyvää käytännön harjoittelua sekin, vaikka palkkio niistä olikin lähinnä kulukorvauksen luokkaa Tärkeämpi osuus olikin taitojen hiominen ihan oikeissa projekteissa.

Sitten armeijan jälkeen olikin aika mennä ammattikorkeakouluun 2006, tietotekniikan insinöörin paperit hakemaan taskuun. Siellä oli valinta käytännössä “Nokialle hardwarea” tai “Nokialle mobiilisoftaa” No ei nyt oikeasti, mutta kyllä se Nokian “leima” oli hyvin selkeästi esillä erikoistumiskoulutuksien teemoissa. Itse valitsin erikoistumiseksi tuon softapuolen, jossa sitten koodailtiin C:llä, MatLabilla, Javalla, PHP:lla, C#:lla ja tehtiin SQL:ää, fyysisisä sähköpiirikytkentöjä ja sulautettuja järjestelmiä AVR-mikropiireille, erityisesti ATmega128 vähemmän yllättäen. Ja luettiin mikropiirien dokumentaatiota päivästä toiseen - hyvää treeniä sijoituspuolella kvartaaliraporttien lukemiseen

Ja vapaa-ajalla tietysti koodausta niin maan pirusti, erityisesti webbiin Tässä kohtaa olikin sitten jo paperit taskussa 2010 ja oli aika alkaa tienaamaan tällä.

Eka työpaikka löytyikin sitten kaukaa Etelä-Suomesta, jossa tein 2011 alusta konsulttihommia 5 vuotta ja koulujen teeman mukaisesti jo tässä kohtaa oli kielivalikoima kattava, kun jo ekan position saldona tuli käytettyä Java EE:tä, C#, HTML, CSS, SQL ja Rationalin työkalupakettia. Ja sen lisäksi pääsin vielä toisessa positiossa tekemään valtiolle(kin) hommia, ihan Unix-tasolla! Siinä tuli shell scriptat ja komennot erittäin tutuksi Ja toisena osuutena oli B2B-viestit käyttäen EDIFACTia, SAPin IDOCeja ja XML:ää. Siinä sivussa tuli myös firmojen tilaus- ja laskutuskäytännöt tutuksi, kun selviteltiin virheitä datassa, jopa Suomen suurimpien yhteydessä.

No aikansa kutakin ja palo tehdä jotain uutta otti vallan, joten ensimmäinen työpaikanvaihto ja vieläpä suuresta konsulttitalosta siihen aikaan vielä startuppina olleeseen nykyiseen (täällä suht suositun oloiseen) pörssiyritykseen. Siellä oli ensimmäinen työtehtävä porukalla koota Ikean toimistopöytiä! Sitten läppärit pöydälle ja töihin Tässä pääsi toteuttaan omalla ajalla opiskeltua Pythonia ihan käytännön tasolla. Onnistunut sijoitus aiemmin! Pythonista muodostui yksi omista suosikkikielistä, jopa pitkäaikaisen työkäytön jälkeen. Siinä tehtiin sitten projekteja jopa Saksaa myöten, jossa käytiin useampikin pidempi reissu. Samaan syssyyn alettiin myös kehitellä omia aputyökaluja ja siinä sitten tutkin mikä olisi oiva valinta fronttipuolen työkaluksi. Lopulta valinnaksi muodostui React, joka ei vielä siihen aikaan (~2017) ollut nykyisen kaltainen jättiläinen. Mutta askelmerkit olivat selvät jo silloin, enkä ihmettele sen nykysuosiota

Sitten iski suuruudenhulluus ja 2017 loppupuolella päätin kokeilla rahkeita yhdessä Suomen varmaan teknisesti kovatasoisimmissa firmoissa. Ja sellainen se olikin! Pääsi oppimaan aivan valtavasti uutta asiaa ihan joka päivä, joka oli melkoinen kultasuoni jatkoa varten. Päätyökaluina AWS, Node ja aiemmin tuttu Python. Siitä se oma innostus Nodeen ja myöhemmin TypeScriptiin sitten lähtikin ja ne ovat edelleenkin omat suosikkikielet, jossa kaikki on sopivassa balanssissa - ei liian byrokraattinen, muttei liian villi länsi, ja samalla tehoakin riittää. Ja töitä, noin isossa kuvassa. Kuitenkin lopulta veri alkoi vetää enemmän fullstackin puoleen, puhtaan bäkkärin sijaan.

Joten ei muuta kuin uusi startup kiikariin 2019! Tällä kertaa pääsikin läträämään veren kanssa. Niin siis kirjaimellisesti. Yrityksen bisnes on verianalyysi ja oma osuus oli kehittää tilausjärjestelmää ja itse analyysityökalua, jota firman tohtorit (myöskin kirjaimellisesti!) sitten käyttivät analyysityössään. Tässä tuli teeman mukaisesti jälleen uusia kieliä (no onneksi ei enää kirjaimellisesti ) työkalupakettiin, kun stäkkinä oli Go ja Angular, ennestään tuttujen PHP:n ja Reactin lisäksi. Tärkein oppi oli kuitenkin AWS:n ja Dockerin saralta, jotka molemmat olivat sitten seuraavan työpaikan avainasemassa.

Oikeastaan ainoa syy työpaikan vaihtoon saman vuoden syksynä 2019 oli, että pääsin omaan unelmatyöpaikkaan ja positio vieläpä siinä kaikkein seksikkäimmässä jutussa - käyttöliittymät lentokoneissa! Niitähän on siis niiden, mitkä on teille jo ehkä tuttuja, lisäksi myös paaaaljon muitakin. Tässä tuli sitten reissailtua ympäri maailman jo työn puolesta, ja Kalifornia tuli tutuksi Kun meillä oli käpistelyssä vain “kaikki” järjestelmät, oli työkalupakettikin sen mukainen: Qt QML, JavaScript, Node, AWS, Docker, Jenkins, Linux, TypeScript, Serverless, SQL, SQLite, React, WebSocket, XML, JSON, ja jotain varmaan vielä unohtuukin Helppoa kuin heinänteko. Mutta saatiin se sitten valmiiksi ja Red Dot taskuun. Sitten tekemään lisää työkaluja, eikä stäkki siitä ainakaan kovin paljoa pienentynyt ja työt jatkuu edelleen kaiken maailman kriisien jälkeenkin…

No, mitä tästä novellista voi sitten oppia? No, ainakin sanoisin, että ei kannata olla liian jumissa yhdessä tai kahdessa teknologiassa, jos haluaa kokea kaikenlaista uralla Ja mitä urakehitykseen tulee, niin kyllä se on vinha totuus, että palkka kehittyy parhaiten vaihtamalla työpaikkaa sopivin välein. Ehkä noin 2-3 vuoden välein, kunnes alkaa palkka olla riittävä. Mitä se sitten on, riippuu tietenkin sinusta ja alasta.

[Indeksoija]

Uraa takana hieman alle 10 vuotta, mistä ensimmäiset vuodet olen viettänyt strategiakonsultoinnissa ja jälkimmäiset isossa monikansallisessa korporaatiossa. Tämä vuosi ensimmäinen, jolloin bruttoansiot näillä näkymin ylittävät 200k, joten Suomen palkkatasoon nähden kohtalaisen hyvään asemaan on päästy.

Edesauttavat tekijät, jos haluaa vähäriskisen mutta hyväpalkkaisen korporaatiouran (huom. sisältää inhorealistista organisaatiopolitiikkaa ):

• Tekninen / kaupallinen koulutus: DI/KTM halutulta ja kilpaillulta alalta
• Kovapalkkaiseen työhön heti koulusta: esimerkiksi strategiakonsultoinnin palkkataso on aivan eri luokkaa isoihin korporaatioihin verrattuna (useiden tuhansien eurojen ero / kk - jo pari vuotta sitten markkinalla mentiin parhaimmillaan 6.5k peruspalkoissa suoraan koulusta, nykyään lienee 6k+ jo laaja-alainen normi?). Painotankin lupaaville nälkäisille opiskelijoille ml. nykyisen työpaikan harkkarit, että älkää tulko tänne korporaatioon töihin, vaan käykää konsultoimassa ensin, sillä muuten ette korporaatiossa saa rahaa. Tuntuu olevan kaikissa korporaatioissa naurettavan pienet palkankorotusbudjetit ja rajoitukset ylennysten suhteen. Ulkoa tullessa voi kuitenkin pyytää lähes mitä tahansa ja asiat ovat neuvoteltavissa. Juniorina sisällä eteneminen vaatii joko poikkeuksellista firmaa (en osaa vinkata yhtään) tai erittäin hyvää esihenkilöä, jolla on poliittista valtaa runnoa ylennyksiä ja palkankorotuksia ohi rajoitteiden (mahdoton sanoa etukäteen).
• Exit konsultoinnista tarpeeksi aikaisin: 1-2 ylennystä näyttää, että hommat hoituu ja työnteko ei ole vierasta. Tämän jälkeen exitien laatu ei oman kokemuksen mukaan kauheasti parane ja paikkoja on yleisesti vähemmän (manager-positioita on markkinalla yleensä paljon ja usein, director/VP vähän). Isompi todennäköisyys director tasolle tai sen yli lienee firman sisältä kuin ulkoa professional services -aloilta (tästä voi toki olla eriäviäkin näkemyksiä).
• Pidä laatutaso yllä: hanskat tuntuvat isolla osalla tipahtavan, kun ympärillä ei ole enää samanlaista kilpailua. Tämä kuitenkin näkyy selkeästi ylöspäin ja rajoittaa ylenemismahdollisuuksia. Älä siis tiputa hanskoja
• Toimita niille, joilla on väliä ja jotka antavat tunnustusta työstä: korporaatiossa kannattaa muistaa, että työ ei puhu puolestaan, jos päättäjät eivät tiedä, keneltä työ on tullut. Jos et pääse itse esittämään omaa työtäsi, pidä huolta, että työn alkuperäinen tekijä tiedetään. Jos joku henkilö ei anna krediittiä pyytämästään työstä (vaan esim esittää omanaan ylöspäin) tai ei päätä palkankorotuksistasi tai etenemisestäsi, älä toimita tai älä ainakaan toimita nopeasti. 1-2 viikon lead time -arvio voi olla ok (painota kuinka kiire on) ja yleensä saa tällaiset ei-tärkeät asiat pois pöydältä. Vaarana on, että teet muuten paljon töitä, mutta joku muu etenee puolestasi.
• Toimita yli odotusten: kun kysytään, onnistuuko jokin asia, vastaa kyllä ja hoida homma kotiin. Tähän sisältyy korkea laatu, nopea toimitusaika (vähintään siihen mitä on luvattu), ei virheitä (+ luvut / faktat eivät heilu), jne. Viimeinen erittäin tärkeä vähänkään isommassa firmassa, jos haluaa uraa rakentaa, mutta tuntuu olevan harvinainen luonnonvara. Älä myöskään lähtökohtaisesti luota muiden lukuihin ja analyyseihin, vaan pyri ainakin ylätasolla varmistumaan oikeellisuudesta ennen kuin käytät lähteenä. Pätee myös osakepoimintaan
• Vastaa pomolle ja johtoryhmäläisille aina: jos johto ei kunnioita toimistoaikoja tai jos organisaatiossa on isoja aikaeroja, kannattaa olla mukautuvainen (ainakin tiettyyn rajaan asti). Esim. Teams-viestit kännykällä ovat helppoja tapoja manageerata odotuksia ylöspäin, ilman että koneella tarvitsee istua iltoja tai viikonloppuja. Jos tämä tuntuu ylitsepääsemättömältä, en voi suositella monikansallisia firmoja.

Jos osaa hommansa, toimittaa hyvin, ei ole sinisilmäinen organisaatiopolitiikan suhteen, ei ole idealistinen kellonaikojen suhteen ja manageeraa hyvin ylöspäin, voi isossa firmassa päästä hyviin ansioihin kohtuullisella työmäärällä esim. 40-45h per viikko. Jos ei manageeraa tonttiaan hyvin, voi hyvin joutua painamaan 50-60h per viikko saamatta enempää aikaan, joten on paljon itsestä kiinni, millaiselta uran tekeminen näyttää. Isossa korporaatiossa ei työ tekemällä lopu ja hyvien tekijöiden pöydälle yritetään aina puskea lisää. Omaa aikaa kannattaa siis varjella, ja käyttää siellä, missä siitä on itselle hyötyä (on se sitten eteneminen uralla tai vapaa-aika).

[Emilio]

@Indeksoija

älkää tulko tänne korporaatioon töihin, vaan käykää konsultoimassa ensin

Varmasti ansainnan kannalta noin, mutta konsultointityön uskottavuuden ja laadun kannaltahan järjestyksen pitäisi olla juuri päinvastainen. Aika paljon tullut konsulttien kanssa tehtyä hommia, ja ne aina vähän huvittaa ketkä ovat menneet konsulteiksi suoraan koulun penkiltä. Miten voi olla uskottava konsultti jos ei ole tehnyt itse oikeita töitä toimialalla jota konsultoi😀toki ehkä joku strategiakonsultointi voi olla poikkeus

[Hesulinbullero]

Mielenkiintoinen ketju ja pari hienoa tarinaakin jo saatu. Tässä omani. Alkupuoli on aikamoisen surkeaa rämpimistä, mutta nykyään olen elämään ja uraan varsin tyytyväinen.

Aloitin työt 13-vuotiaana kesätöissä. Olen onnekas, sillä töitä löytyi helposti isän omistamasta firmasta. Tein lähinnä varastohommia, pakkasin valmiiksi pakettiautoon tavarat asentajille reissuja varten, välillä pääsin työmaalle apupojaksi. Teinkin töitä sitten kaikki kesät, jonka ansiosta rahaa oli enemmän kuin muilla samanikäisillä. Ostin mm. pleikkarin ja tietokoneen, loput rahat upposi RAY:n rahapeleihin (tässä ensimmäinen tekemistäni virheistä). Palkka oli tietenkin pieni, mutta kelpasi mainiosti.

Sijoittamisesta en ollut alkuvuosina tietoinen lainkaan, mutta ollessani ~15-vuotias otti pankki yhteyttä ja ehdotti, että laittaisin rahaa heidän yhdistelmärahastoon kasvamaan. Sinne tulikin sitten laitettua 5 000 € kasvamaan kohti miljoonaa “vaatimattomalla” 3 % hallinnointikululla.

Olin nuoruudessani perässähiihtäjä vailla omia mielipiteitä tai ajatuksia. Yläasteen jälkeen menin lukioon kun kaveritkin meni, matemaattisten taitojen ansiosta selvisin läpi tekemättä lähestulkoot mitään. Asenne koulunkäyntiä kohtaan oli erittäin huono, joka onneksi myöhemmin korjaantui. Lukion ajan olin yhä kesätöissä ja palkka nousi hissukseen indeksikorotuksilla, mutta ostin auton ja sinne meni aivan kaikki rahat. Iso virhe sekin.

Lukion jälkeen pääsin papereilla yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Tuhlatun välivuoden jälkeen (olin armeijassa vain 5 päivää kun lääkäri totesi, etteivät voi antaa jäädä niin huonolla selällä, loppuvuoden makasin sohvalla syöden pizzaa ja juoden kaljaa) seurasi muutto uuteen kaupunkiin vailla tuttavia ja tukiverkkoa. Ei varmasti yhtään yllätä, etten ollut itsenäiseen elämään valmis ja palasinkin ensimmäisen vuoden päästä maitojunalla kesäksi kotiin äidin luo ja lopetin opinnot. Eikä se 5 000 € ollut miljoonaan kasvanut, oli itse asiassa kutistunut parilla tonnilla kun myin pois ja käytin rahat ruokaan ja laskuihin (tietenkin myin keskellä finanssikriisiä, huonoimpaan mahdolliseen aikaan). Päätin, että ei minulla ole rahaa sijoittamiseen. Taas virhe.

Tässä vaiheessa olin ~20-vuotias ja päätin vihdoin ryhdistäytyä, hankkia omat mielipiteet ja nauttia elämästä. Muutin Tampereelle, pääsin töihin valokuitujen hitsaajaksi ja tein monesti 16-tuntisia päiviä, se kuitenkin kesti vain jokusen vuotta kunnes työnantaja meni konkurssiin. Ei se mitään, muutin rakkauden perässä Turkuun ja aloitin opiskelut ammattikorkeakoulussa (elektroniikka) vuonna 2013. Tässä vaiheessa alkoi olla tekemisessä asennetta, olin vuosikurssin paras ja kävin myös tietotekniikan puolen kaikki kurssit ylimääräisinä, ensimmäisestä kesästä lähtien kävin töissä koulun ohessa ja molemmat lapsetkin syntyivät noiden neljän vuoden aikana.

2014 menin siis kesätöihin erään pörssiyhtiön tehtaalle tuotantoon, loppukokoonpanon puolelle ja tuntipalkka oli 12 € (vajaa 2000 €/kk). Seuraavana vuonna hain insinööriosastolle ja pääsin sinne tekemään työohjeita tuotantoon, kk-palkka 2100 €. Kysyivät josko osaisin koodata LabVIEW’lla, mutta sitä taitoa ei minulla ollut, opiskelin HW-puolella ja osasin juuri ja juuri C-kielen alkeet. Päätin kuitenkin tarttua tähän ja pyysin käyttööni LabVIEW-lisenssin, kesän aikana opettelin Youtuben avulla koodaamaan ja syksyllä aloin saada siihen liittyviä työtehtäviä.

Seuraavat pari vuotta paransin koodaustaitoja enkä tehnyt lainkaan HW-hommia, palkka oli lopulta 2500 €/kk valmistumisen jälkeen vuonna 2017. En ollut siihen tyytyväinen ja aloitinkin samana syksynä radiotekniikan opinnot Aallossa, kävin kokopäiväisesti töissä ja opsikelin iltaisin. Kerran kahdessa viikossa matkustin Espooseen lähiopetukseen. Sitten alkoi YT:t ja päätin lähteä pois, muutettiin koko perhe Espooseen tammikuussa 2018 ja pelkästään täysipäiväisenä opiskelijana.

Sitä ei kauan kestänyt, menin töihin erääseen lääketieteen alan yritykseen RF-suunnittelijaksi, palkka oli yhtä noin 2500 €/kk. Työ oli ihan kivaa, mutta oli selvästi nähtävissä Suomen toimipisteen päättyminen. Lisäksi aloin ajautua taas koodauspuolelle, jonne en halunnut.

Minulla oli vielä edessä diplomityö, joten sattuman löysin uuden paikan ja vaihdoin vielä kerran työpaikkaa, aloitin nykyisellä työnantajalla vuoden 2019 tammikuussa. Nykyään olen HW-suunnittelija, ikinä ei ole ollut esimiesvastuuta enkä tällä hetkellä sellaista halua. KK-.palkka on noussut kivasti ja palkitsemisjärjestelmän kanssa vuositulot ovat yli 100 k€, joten olen varsin tyytyväinen. Ura ja taidot kehittyvät haluamaani suuntaan, on oma (isoksi osaksi pankin) talo Lohjalla ja perhe, headhunterit ja entiset työkaverit + pomot kyselevät haluaisinko vaihtaa paikkaa, enkä tähän mennessä ole halunnut. Sijoittamisenkin aloitin uudelleen vihdoinkin sen ensimmäisen pettymyksen jälkeen.

Siinä tuli kyllä vähän enemmän kuin vain urakehitys, mutta omalta osalta pidän kaikkea oleellisena. Olen aina tykännyt tehdä töitä, mutta rahan kanssa en ole tullut toimeen kuin vasta viime vuosina. Onneksi on aina ollut hyvät taipumukset matemaattisiin aineisiin, jonka ansiosta en reputtanut lukiota. Suuren osan aikaa olen tehnyt töitä ja opiskellut samaan aikaan, mutta saanut silti vietettyä aikaa perheen kanssa. Olen vähäuninen, joten monesti tein töitä kun muut nukkuivat.

Haluan nostaa muutamia itselleni tärkeitä pointteja, jotka ovat auttaneet niin uralla kuin elämässä yleisesti:

• Jos et ole tyytyväinen johonkin asiaan, pyri muuttamaan sitä aktiivisesti äläkä pelkää muutoksia: Vaihda työpaikkaa, jos et ole tyytyväinen. Muuta toiseen kaupunkiin, jos haluat paremman ympäristön lapsille. Pyydä lisää palkkaa, jos tuntuu liian pieneltä, mutta pysty myös perustelemaan arvosi. Ihmisiä tuntuu pelottavan muutokset, oman elämän se on vapauttanut murheista. Pätee niin suuriin kuin pieniin asioihin.
• Opiskele oikealla asenteella: Tämä harmittaa vietävästi. Olisinpa löytänyt oikean asenteen ja motivaation ja yläasteella. Uskon, että se olisi mahdollistanut paljon enemmän, esimerkiksi kielitaidon osalta.
• Tee töitä oikealla asenteella ja näytä osaaminen: Tähän olikin jo @Indeksoija heittänyt hyviä pointteja. Itse koen, että pienessä työpaikassa tämä on paljon helpompaa kuin valtavassa korporaatiossa, missä tuntui aina kuin olisi näkymätön oman osasto ulkopuolella.
• Tiedä markkina-arvosi: Tähän on erilaisia keinoja, helpointa on vaihtaa paikkaa/olla mukana rekryprosessissa. Kannattaa myös jutella avoimesti palkoista ihmisten kanssa, vaikka monelle se tuntuu olevan tabu. Sen sijaan liittojen suosituspalkat ovat hölynpölyä, joka kannattaa unohtaa. Palkkaa tulee saada taitojen ja työpanoksen mukaan, ei jonkun koulusta saadun paperin, minkä jokainen saa automaattisesti vaikkei panostaisi lainkaan. Tähän vielä sellainen huomio, että pitkä työkokemus ei takaa parempia taitoja, vaikka siinä on tietenkin korrelaatio.

Ei tässä vielä kai kuuhun olla päästy, mutta tykkään mihin suuntaan elämä menee. Sain nuorena apua siitä, että pääsin isäni firmaan kesätöihin. Omin kätösin kuitenkin tuhosin siitä saadun hyödyn, jonka jälkeen kaikki onkin tullut rakennettua kahdestaan puolison kanssa käyttämällä aikaa ja vaivaa. Isoin juttu taitaa tosiaan olla se, että nykyään on rohkeutta tarttua tilaisuuteen kun sellainen tulee vastaan, vaikkei se olisi samalla hyppy jonkinlaiseen tuntemattomaan. Lisäksi kannattaa päätyä sellaiseen työhön, josta nauttii. Siellä kuitenkin viettää 8 tuntia päivästä. Eli ei julkiselle sektorille