Yksi presidentinvaalien mielenkiintoisimmasta piirteestä on se, että kyselyiden perusteella Trumpia pidetään talouden kannalta parempana vaihtoehtona Kuin Harrisia (ja häntä ennen Bideniä). Jos ei lasketa sitä, että kyseessä on rakennus- ja viihdealalla toiminut useita konkursseja läpikäynyt miljardööri, minun on vaikea löytää tälle perusteita. Ehkä äänestäjiä viehättää ajatus, että miljardöörin täytyy olla hyvä talousasioissa. Yleensä tämä on perusteltu näkökulma, miljardööri kun on miljardööri, mutta onko siihen poikkeuksia?
Biden on saanut paljon kuraa niskaansa inflaatiosta, joka on nyt jo laskenut takaisin lähes Fed:n 2% tavoitteeseen ja tämän Fed on todennutkin laskemalla ohjauskorkoja viime kuussa.
Lähde: https://www.usinflationcalculator.com/inflation/current-inflation-rates/
Kuitenkin, Bidenin jäljiltä Yhdysvalloissa on lähes täystyöllisyys, kotimainen tuotanto on kasvanut koronapohjilta - myös republikaaniosavaltioissa - ja palkansaajalle jää käteen enemmän kuin neljä vuotta sitten.
Ei huono saavutus keneltä hyvänsä presidentiltä, mutta katsotaan tulevaisuuteen. Mitä Trump aikoo tällä talousosaamisellaan tehdä? Tällä hetkellä olen lukenut siitä vain kaksi asiaa:
- Kootaan kaikki laittomat maahanmuuttajat ja lähetetään ne takaisin… jonnekin.
- Laitetaan tullit Kiinan tuotteille 60% ja kaikille muille 20%
Ainakin tämä on selkeää kommunikointia, sillä kummallakin on vaikutuksensa talouteen. Laittomat maahanmuuttajat - piti siitä tai ei - ovat keskeinen osa Yhdysvaltojen työllisyyttä. He täyttävät sellaiset työpaikat, joihin paikalliset eivät halua mennä. Esimerkiksi Idahon maitofarmit ovat täysin riippuvaisia työvoimasta, joka on halukas tekemään 12h fyysisesti erittäin kuluttavia päiviä kentällä lehmien kanssa. Suurin osa farmien työnantajista ei kysy työntekijöidensä maahanmuuttotaustaa syystä, että heiltä loppuu työvoima, jos nykyiset lähtevät.
According to studies done by Watson and his colleague Hernan Tejeda, the dairy industry brought $10.7 billion into Idaho in 2020. That number includes revenue generated not only by milk producers like Peter but also by milk processors.
Massiivinen laittomien maahanmuuttajien kerääminen voisi tuhota paikallisen talouden, syöksemällä tilalliset tilanteeseen, jossa töille ei saa tekijöitä ja lopulta tuotantoketju kokee korjaamattomia vaurioita.
When Georgia passed a strict immigration law in 2011 that included mandatory E-Verify, retail workers didn’t switch sectors to pick peaches; instead, crops rotted in the field.
“There aren’t a whole lot of people that grow up in the city that are looking to work 16-hour days during harvest time, to find out that twice a day you’re going to get cow dung splattered on your clothes or maybe on your pants and, God forbid, you might actually get some in the face,”
Jos maitofarmit eivät saa lehmille lypsäjiä ja kaitsijoita, lehmä ei voi odottaa lypsämistä. Se vammautuu pysyvästi ja kun tämä tapahtuu tarpeeksi suurelle määrälle lehmiä, tuotanto loppuu. Tämän jälkeen meijerit eivät saa maitoa, ja niin edelleen.
Apples go bad in the orchards if they aren’t picked within weeks, Rick Naerebout, the chief executive of the Idaho Dairymen’s Association, said, but cows must be milked within a day or two. “When she can’t get milked and she can’t get fed, she’s damaged beyond repair as a milk cow,” he said.
Mikä on maitotuotannon arvo Idahossa, rahallisesti ja työpaikkoina?
In a 2012 study, Watson estimated that if Idaho cut its supply of foreign-born, less-educated labor by 50 percent, the state’s G.D.P. would fall by $905 million. In 2024, he told me, that number would only be bigger. The dairy industry generated about $155 million in state and local tax revenue in 2020, he noted, compared with $90 million in 2012. Idaho’s dairy farms may employ only 4,400 people, Watson and Tejeda have found, but those farms enable 30,600 other jobs in milk processing and other supporting businesses. If the industry departed, it would affect Idaho broadly, including schools and restaurants across the state.
No, ehkä Yhdysvaltojen pitäisi hoitaa tuotantonsa siten, että se voidaan tehdä laillisesti maassa olevilla ihmisillä. Kannatettava ajatus, mutta se ei ole todellisuutta tänä päivänä ja kun ajattelee tilannetta, jossa ulkomailta on tullut työntekijä, joka haluaa tehdä sitä työtä, jota paikallinen ei halua tehdä, niin miksi ei sallia sitä ja vaikka mahdollistaa työntekijälle polku lailliseen olemiseen?
Oli asiasta mitä mieltä hyvänsä, on fakta, että Yhdysvalloissa usea tuotanto- ja palveluala on täysin riippuvainen laittomista maahanmuuttajista ja nykytilanteen radikaali rikkominen johtaisi suuriin paikallisiin ongelmiin paitsi maahanmuuttajille, myös elinkeinoelämälle.
Asian ratkaisemiseksi voi olla parempiakin keinoja kuin maahanmuuttajien keskitysleirit.
Entäs sitten ne tariffit? Tämä on luultavasti suurempi talouspuolen asia, kuin maahanmuuttajien karkoittaminen.
He initially suggested a 10 percent tariff on all imports, but now he talks about tariffs as high as 20 percent. (In Chicago, he even mused about 50 percent.) He wants a 60 percent tariff on imports from China.
Mitä se tarkoittaisi verrattuna viimeaikaisiin tulleihin?
Mihin tämä voisi johtaa? Hieman korkeampiin hintoihin tuotteissa? Kyllä. Se nostaisi inflaatiota heti. Sitä samaa inflaatiota, jolla Trump on suominut Bideniä ja demokraatteja.
The simplest, clearest effect of a tariff hike would be higher prices. In 2023, imports from China were 1.6 percent of gross domestic income while imports from other countries were 9.6 percent. So a quick-and-dirty estimate of the inflationary effect of Trump’s tariffs is 0.61.6+0.29.6 = 2.88 percent — call it a 3 percent rise in the cost of living.
Ja muut maat tuskin nielisivät tulleja asettamatta vastatulleja. Ja toki arvonsa tuntevat tuottajat nostaisivat hintojaan kotimaassa, vaikka ei olisi pakko, koska inflaatio. No can do. Tahaton hymy voidaan hoitaa imaisemalla sitruunan siivu ennen asiakastapaamista.
The actual effect could be smaller if other countries don’t retaliate and the dollar rises. However, given that America would just have ripped up its trade agreements, there surely would be retaliation. At the same time, some American producers would take advantage of tariffs to raise prices. So a reasonable number for the effect on the cost of living might be an increase of 3 percent to 4 percent.
Lisäksi, hintojen nousu ei kohtele kansalaisia tasapuolisesti. Köyhät käyttävät suurimman osan tuloistaan välttämättömien tavaroiden ostamiseen ja tuntisivat inflaation nahoissaan täysimääräisesti. Jokaisessa ostoksessaan. Rikkaat ehkä vähemmän.
An estimate by the Institute on Taxation and Economic Policy, which assumes a 20 percent tariff, finds that it would reduce the real income of families in the bottom fifth of earners by 5.7 percent, of middle-income families by 4.6 percent, but of the top 1 percent by only 1.4 percent. An analysis by the Peterson Institute for International Economics arrives at similar numbers. In other words, Trump’s 2.0 tariffs would in effect be a strongly regressive tax increase, imposing a serious burden on most families.
Mitä se laskennallisesti tarkoittaisi perheen taloudessa? Alla on yksi laskelma. Sitä voi varmaan verrata oman talouden kuluihin tänä päivänä verrattuna 4v sitten. Jos on pitänyt tarkkaa kirjaa menoistaan. Harva ehkä on, mutta jos joku palstalainen näin on tehnyt, olisi mielenkiintoista tietää, mikä on ero kuluissa vuonna 2019 ja 2024.
How big a burden? Median household income is about $80,000, so a 4 percent increase in the cost of living is in effect a tax of $3,200 or more on the typical family.
Tuossa on mielestäni Trumpin kaksi keskeisintä talousasiaa esiteltynä, joilla hän ratsastaa vaaleihin. Minun on vaikea ymmärtää, kuinka tämä on sitten niin paljon parempi kuin esimerkiksi Bidenin Inflation Reduction Act. Ehkä viisastun seuraavan 4,5 vuoden aikana, jos Trump pääsee valtaan.
