Kun eletään tässä rahan printtaus mailmassa, niin mitä tapahtuisi pitkällä aika välillä rahan arvolle, jos sen määrää ei lisättäisikään?
Tarkoitan nyt tätä karkeasti:
v. 2020 Ihmisiä 1000 Rahaa 1000
v. 2025 Ihmisiä 1100 Rahaa 1000
Eikös tällä olisi vaikutus rahan arvoon positiivisesti? ( Toki tämä on vaikeasti käsiteltävä määrite, kun on kehittyvät taloudet - missä raha on erittäin niukassa - rikkaille keskittyy enemmän varallisuutta koko ajan ) Sama määrä rahaa jouduttaisiin jakamaan useamman ihmisen kanssa. Mitä tämä aiheuttaisi maailmassa? Oletko koskaan ‘leikitellyt’ tälläisellä ajatuksella?
Eikös tuo nimenomaan vaikuttaisi rahan arvoon positiivisesti eli aiheuttaisi deflaatiota. Tätähän ei tyypillisesti haluta sen takia, että silloin investoinnit seuraavana vuonna ovat halvempia kuin tänä vuonna mikä johtaa päätösten lykkäämiseen ja tätä kautta mahdollisesti stagnaatioon.
Tästä kyselystä tulikin mieleen, että mitä työkaluja FEDillä on käytettävissä, jos päädytään tilanteeseen jossa inflaatio lähtee voimakkaan rahan määrän kasvun myötä liiallisesti kiihtymään.
Onko lähitulevaisuudessa ohjauskoron nosto edes nykytilanne huomioiden mahdollinen työkalu liiallisen inflaation kiihtymisen hillitsemiseksi.
Onko FED toisin sanoen ajanut itsensä umpikujaan tämän työkalun käytön suhteen?
Velkojen maksaminen kävisi mahdottomaksi ja rahan arvo kasvaisi. Tämä on deflaation suurin ongelma. Esimerkissäsi sen tahon varallisuus (teoriassa) kasvaisi, joka on lainannut rahaa muille. Tämä johtaa rahan liikkeen hidastumiseen, kun yhden tahon osuus kokonaisrahamäärästä kasvaa. Määrällinen elvytys kohdistuu finanssimarkkinoille ja silloin käy juuri näin, että assetteja jo valmiiksi omistavien varallisuus kasvaa. Rahan liike hidastuu, eikä keskuspankit saa sitä haluamaansa inflaatiota:
Reaalitaloudessa kiinnostavaa on, mitä hiljattain määrällisen elvytyksen myötä vaurastuneet haluavat ostaa. Tämä taantuma on kyllä jotain aivan muuta kuin edelliset. MTV:n uutisissa kerrottiin että luksusbrändien myynti on kehittynyt suotuisasti ja uutena kuluttajaryhmänä ovat tulleet nuoret miehet.
Kohts alkaa vanhat kommonistit kääntyilemään haudoissaan, on tämä rebublikaanien rahanjako jotain mihin yksikään politiikko ei ole historiassa pystynyt.
Moikka, ja pahoittelut että vastaukseni kesti näinkin kauan. Olin pitkällä kesälomalla, jolloin en foorumilla aikaani viettänyt
Tämä onkin muuten mielenkiintoinen pohdinta. Periaatteessa väestömäärän kasvu yhdistettynä vakioon rahan määrään voisi vaikuttaa rahan arvoon positiivisesti ja aiheuttaisi deflaatiota, mikäli määrä jakaantuisi tasaisesti.
Jos viedään pohdintaa pidemmälle, niin rahan kysyntää ei määrittele tarjonta, vaan erilaiset motiivit riippuen mm. kokonaistulosta, vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto-odotuksesta ja suhdannetilanteesta (tulevaisuuden odotukset). Kun näitä punnitaan samanaikaisesti, vastauksesta tuleekin hieman kinkkisempi. Ei ihme, että valuuttamarkkinaa pidetään yhtenä vaikeimmin ennustettavista.
Moikka! On periaatteessa mahdollista, että Fed pitää elvytysohjelmansa ennallaan, mutta nostaa samaan aikaan ohjauskorkoa. Eri asia sitten on, kuinka halukas keskuspankki koronnostoihin olisi, vaikka inflaatio kiihtyisikin. Siinä mielessä Fed on kyllä umpikujassa.
Pohjainflaation kiihtymisestä USA:ssa nähtiin jo joitain merkkejä eilisten lukujen perusteella, mutta numeroiden pitäisi mielestäni olla reilustikin yli kahden prosentin ennen kuin se alkaisi toden teolla huolettamaan Fedin johdossa. Lisäksi inflaatiopiikkiä todennäköisesti pidettäisiin väliaikaisena, sillä talous käy vajaalla kapasiteetilla.
Tuon tutkimuksen mukaan inflaatio ja rahamäärän kasvu korreloivat pitkällä aikavälillä, mutta kuitenkin on pitkiäkin aikoja matala inflaatio jolloin korrelaatiota ei ole. Lyhytaikaiset inflaatiopiikit palauttavat pitkän aikavälin korrelaation taas ennalleen.
Blommalla oli tänään havainnollistava uutinen pohdintaan Inflaation kiihtyminen - puolesta ja vastaan. Tässä olennaiset käppyrät:
Inflaation kiihtymisen puolesta puhuu rahan määrän kasvu
Ja vastaan se, ettei raha kierrä taloudessa
Puolesta puhuu valtava talouspoliittinen elvytys, joka lisää kotitalouksien varallisuutta
Ja vastaan kotitalouksien varovaisuus, lisääntynyt varallisuus nimittäin säästetään
Puolesta ovat nollakorot ja elvyttävät keskuspankit
Vastaan se, että työmarkkina käy edelleen vajaalla teholla
Puolesta: sokit tarjontapuolella nostavat hintoja
Vastaan: tehdaskapasiteettia on paljon käyttämättä
Kummassakin leirissä on vakaita perusteluja niiden omille näkemyksille inflaatiokehityksestä, ja nykyisen kaltaisessa poikkeustilassa on myös sen ennustaminen poikkeuksellisen vaikeaa. Seuraan suurella mielenkiinnolla kyllä lähikuukausien inflaatiolukuja. Sitä ennen kannattaa seurata, kertooko Powell loppuviikolla Jackson Holessa jotakin Fedin suhtautumisen muutoksesta inflaatiotavoitteeseensa. Keskuspankissa tuskin ollaan huolissaan inflaation kiihtymisestä ainakaan vielä.
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa! Laitan tässä maanantain ratoksi pari graafia EKP:n bondiostoista. Ostojen tahti on hieman hidastunut, mutta ostohousut ovat edelleen jalassa ja kallellaan Etelä-Eurooppaan, kun taas esim. Saksassa pääoma-avaimesta on jääty systemaattisesti (sama juttu nähty myös aikaisempina vuosina, ei vain PEPP-aikana).
Käppyröiden lähde eli TS Lombard tuo esille lisäksi hyvän pointin, että graafit kertovat vain puoli totuutta. Keskuspankki on kohdistanut Saksan velkakirjoissa ostoja maturiteetiltaan lyhyempään päähän, kun taas Italian lainoissa ostetaan pidemmän maturiteetin velkakirjoja.
Huomenta! Aamun makrokatsaukseen taustoja etsiessäni löysin oivan esityksen siitä (lähde täällä), kuinka valuuttakurssin vaikutus “valuu” reaalitalouden kautta kuluttajahintoihin. Kilpailukykyongelmien lisäksi deflaatioriskit ovat siis taas euroalueella huolenaiheena.
Pääsin lukemaan vain tuon MarketWatchin artikkelin, mutta perustelut inflaation kovan kiihtymisen puolesta jäivät hieman ohuiksi. Sain muuten spostilla eräältä seuraajalta mielenkiintoisen linkin (kiitos tästä), jossa muutamalla pointilla perustellaan sitä, miten Fedin elvytys ei saa aikaan inflaatiota.
Tässä on hyviä kohtia, esim. siitä että varallisuusvaikutus hyödyttää oikeasti vain harvoja. Itse asiassa osakemarkkinan nousun kautta tuleva varallisuusvaikutus hyödyttää vain ylempiä varallisuusluokkia ja voi kärjistää taloudellista eriarvoisuutta, mistä kirjoitin eilen.
Tänään ainakin elvytysnarratiivi saanee vahvistusta, kun EKP kertoo iltapäivällä korkopäätöksestään. Listasin makrokommentissa muutamia lisäelvytystä puoltavia seikkoja:
@Marianne_Palmu eikö keskuspankit ole menettämässä uskottavuutensa tuon inflaatiojahdin epäonnistumisen kanssa? Mitä tapahtuu, jos muutkin kuin minä menettävät niihin uskonsa?
Juuri tänään luin Blommalta, että Powellin puheita on alettu kutsua rikkinäisiksi levyiksi. Edellisessä lehdistötilaisuudessa hän kuvaili Fedin rahapolitiikkaa sanalla “powerful” 10 kertaa, mutta ei kertonut suoraa keinoa siihen, että inflaatiotavoite saavutetaan.
Kiperä kysymys. Äkkiseltään ajateltuna luottamuksen loppuminen johtaisi rahan arvon ja tätä kautta ostovoiman nopeaan kasvuun ja taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen. Riskisistä omaisuuseristä kysyntä siirtyisi turvasatamiin, kuten kultaan.
Luottamuksen vaihtoehtoina on seurauksia, joita moni ei halua miettiä, sillä perimmiltään kyseessä on luottamus rahajärjestelmään nykymuodossaan.
Olennaista on miettiä myös, mitä uskon loppumiseen tarvitaan: deflaatiokierrettä, holtitonta velkaantumista, vai seuraavaa perustavanlaatuista kriisiä elvytyksestä huolimatta? Toistaiseksi keskuspankkeihin on luotettu järkkymättömästi, koska vaihtoehdot ovat kipeänlaisia.
Powell on anonut niin suoraan kun tohtii, että inflaation aikaansaamiseksi tarvitaan fiskaalista elvytystä. Samaa mieltä olen minäkin, ainoa tapa tervehdyttää talous on luoda työtä kysyntää kasvattamalla.
Luottamus saattaa rappeutua toistakin kautta. Jos taloutta tekohengitetään vain rahapoliittisin keinoin, usko työn merkitykseen voi rapista. Tällöin moraalikadon kautta tuottavuus romahtaa. Yhtäkkiä ollaan tilassa jossa ketään vaan ei enää kiinnosta tehdä asioita kunnolla jos talous pelastetaan kerta toisensa jälkeen.