Silloin olisi ollut tuhannen taalan paikka investoida tiestöön, kun öljy oli halpaa ja korot nollan tuntumassa, no, tehdään sitten kun on pakko korjata tiestöä, kun korot nousee öljyn hintahan onkin jo valmiiksi korkealla. TV:ssä oli joku aika sitten joku teollisuusmies, nimeä en muista, mutta hän oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa 150 miljardia velkaa nyt halvan koron aikana ja tehdä velan avulla uusi loikka aivan uudelle kehityksen tasolle. Suomen Eduskunnassa kiistellään enimmäkseen siitä kuinka paljon maahanmuutto maksaa, se on se tärkein asia. Ilmastonsuojelua tukeva tekniikka on se tulevaisuuden ala, se kehitys on pyörähtänyt käyntiin ja siinä kehityksessä on hyvä pysyä mukana, vastaan haraajat ovat häviäjien joukossa.
2 tykkäystä
Tiedätkö kuinka paljon hävittäjien kulut on vuositasolla, ei voida puhua hävittäjien osalta mistään kertakuluista.
Kysymys lienee kuinka paljon vuosikulut on suhteessa nykyisen kaluston huoltokuluihin jota nämä hankinnat korvaavat.
En tiedä mutta olen varma että se on vain murto-osa hankintakuluista.
Lueskelin artikkelin jossa kirjoitettiin, että jos hävittäjät maksaa 10 miljardia, niin elinkaarikustannukset olisi toiset 10 miljardia, onko elinkaari 20-30 vuotta.
Eli suunnilleen 3.-5% vuodessa.
1 tykkäys
Oho, nyt on yksi Sanna mokannut ja pahasti. Ensiksikin yritysten puolustajaksihan ovat julistautuneet ihan muut, kuin Sannan hallituksen “punaviher”-puolueet. Sanna hallituksineen ikävästi talloi kilpailevien, yritysten puolustajiksi julistautuneiden, puolueiden varpaille. Väärin sammutettu, kyllä kamreeriajatteluun perustuva kuoliaaksisäästäminen olisi ollut tehokkaampaa. 
Silti juuri Sanna hallituskumppaneineen on tehnyt niin Euroopanennätysyritysmyönteistä politiikkaa, että konkurssit ovat ennätysalhaalla ja nyt vielä Sannan hallituksen tekemä yrityselvytys vahvistanut taloutta enemmän, kuin oli tarkoituskaan. 
Valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden velkaantumisesta jääkin 8 miljardia ennustetusta. Ei siis päästy edes 70%:iin, vaikka kovasti yritettiin. 
Iso moka, Sanna.
Kommentteja @Marianne_Palmu?
7 tykkäystä
Hah-hah! Ilta-Sanomat julkaisi äsken eli klo 21.47 jutun aiheesta, vaikka VM oli antanut tiedotteen jo eilen puolelta päivin.
Oliko tarkoitus vaieta koko asia?
Kannattaa lukea laajasti eri näkökulmia edustavia nettilehtiä. Suosittelen.
2 tykkäystä
Kokoomuksen politiikka olisi ollut tuhoisaa tässä koronakriisissä, kokoomus olisi käyttänyt koronavelkaa tekosyynä leikata tavallisen kansan elintasoa, juuri sieltä mistä kulutuskysyntää pidetään yllä, omille rikkaille kannattajille olisi annettu suurimmat verohelpotukset, nämä rikkaille annetut höttövarat olisi ohjautunut sijoitustoimintaan, esimerkiksi Amerikkalaisiin osakkeisiin, eli niistä ei olisi ollut mitään hyötyä kansantaloudelle. Siksi Kokoomus on tuhoisa Suomen taloudelle, kun se keinolla millä hyväänsä suosii ainoastaan heidän kannattajakunnan rikasta vähemmistöä, eikä kehitä maata tasapuolisesti, kaikkia ihmisryhmiä huomioon ottaen.
Kiitos linkistä, hyviä uutisia Suomen taloudesta siis 
jos tuo tosiaan täsmää, että julkisen velan suhde bkt:hen on rapiat 67 % eikä ennustettu 71 %, niin onhan ero suuri. Toisaalta kasvuakin on vuoteen 2020 aika reilusti (ks. kuvio). Hieman minua tässä mietityttää se, että voidaanko elvytyspolitiikalle antaa kaikki sulat hattuun, jos velka/bkt-suhteen kasvu selittyy ulkomaankaupan suotuisalla kehityksellä (ulkomaisen kysynnän kasvu) ja velanoton arvion muutos siirtomäärärahoilla eli ulkoisen tekijät ovat pitkälti kyseessä. Mutta joka tapauksessa hyvä juttu, jos velkaantumisessa mennään tähän suuntaan.
6 tykkäystä
Antamasi kuva kertoo valtionvelasta. Uutinen kertoo julkisesta velasta, joten siinä on kai kuntien, kuntayhtymien yms. velka myös huomioitu.
Sannahan antoi silloin ihan alkuun vahingossa kunnille virustaistoon yhden miljardin enemmän, kuin oli tarvekaan. Lisäksi verotulojen on pitänyt kasvaa hurjasti. Olisiko kuntatalouden vaikerrus hieman vaimennut viime aikoina? Ei ainakaan juuri nyt kuulu mitään. Onks tietoo kuntasektorin velan kehityksestä? @Marianne_Palmu
1 tykkäys
Totta, tuo kuvastaa valtionvelkaa. Kuntasektorin velasta en äkkiseltään löytänyt kuin oheisen kuvion Kuntaliiton sivuilta, pahasti alijäämäinen tilanne ainakin tuolloin oli.
4 tykkäystä
Itseäni ainakin huolestuttaa enemmän tuo kuntien velkaantuminen kuin valtion velka. Kunnat eivät voi juurikaan päättää talouttaan vahvistavasta lainsäädännöstä vaan niiden on toimittava valtion lainsäädännön mukaan. Valtio voi leikata velkaantumista leikkaamalla palveluista tai tekemällä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä, mutta kunnilla tällaisia mahdollisuuksia on paljon vähemmän.
Lisäksi toimet ovat yleensä nollasummapeliä. Esim Salo onnistui houkuttelemaan Nokian, jolloin muut menettivät sen tuottamat yhteisöverot ja kuntaan muuttaneiden työntekijöiden kunnallisverot.
Myöskään kuntaliitokset harvoin tuovat hyötyä, koska yhdistyvien kuntien työntekijöiden palkat nostetaan korkeinta palkkaa nauttivan kanssa samalle tasolle** ja ylimääräinen kunnan henkilöstö saa irtisanomissuojan (suojatyöpaikan), koska muuten oman edun tavoittelu ohittaisi yhteisen edun.
Kuntien ei ole oikeastaan mahdollista supistaa myöskään sosiaalipalveluista, sillä nykyinen humaani yhteiskunta jossa ihmisarvolle ei aseteta minkäänlaista hintakattoa vaatii palvelujen tarjoamista myös toivottomille tapauksille. Ainoaksi keinoksi jää supistaa menoja koulutuksesta (mikä johtaa pitkällä aikavälillä tuottavuuden laskuun) sekä kunnossapidosta ja kattaa loput ottamalla lisää velkaa.
Kenelläkään ei ole intressiä vahtia yhteisten varojen käyttöä ennen kuin on liian myöhäistä. Esimerkiksi Olkiluoto 3. TVO on maksanut yli tuplasti** alkuperäisen hinta-arvion. Luulisi nyt pikku hiljaa löytyvän näihin julkisiin rakennushankkeisiin sopimuslakimiehiä, jotka osaavat kaataa paisuvat kulut urakoitsijan niskaan veronmaksajien sijaan.
Suomen julkisyhteisöt kaipaisivat NoHomaisen pysähdyksen, jossa talousjohtaja käy jokaisen firman laskun läpi ja tarkastaa todellisen tarpeen ja tarvittaessa kilpailuttaa palvelut.
*Palkkojen harmonisointi voi kasvattaa sote-uudistuksen kustannuksia paljon odotettua enemmän – KT haluaa harmonisoinnin lakiin | Kuntalehti
**Nyt se viimein tapahtuu: Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sähköä – näin ydinvoimasysäys vaikuttaa kuluttajiin ja Suomeen
7 tykkäystä
Koska on kohtalaisen suuri porukka, joka luulee, että valtiota pitää johtaa kuin yritystä (huomaa esim. tämän threadin otsikko), mikä on valtavan vääristynyt tapa lähestyä valtion taloutta. Osa porukasta ei myöskään ymmärrä omaa etuaan, vaan menevät maailmankuva edellä äänestämään tyyliin “isäkin äänesti, niin teen minäkin”.
4 tykkäystä
Tarkoittanet, keskiarvoinen valtio, kunta, yritys, tai henkilö, koska esim. valtiot tekevät yli- ja alijäämää koko ajan, jopa pitkällä ajanjaksolla katsottuna (taitaako olla yhtäkään valtiota, jonka tulos on joka vuosi tai edes vuosikymmen +/- 0?). Yritykset myös nimenomaan pyrkivät tekemään voittoa, kun taas valtion ei omasta mielestäni olisi edes tarkoitus tehdä voittoa, vaan tehdä tulonsiirto kansalaisille mahdollisesta budjetin ylijäämästä. Jo mukaisesi yritys-lähtöinen lähtökohta valtion budjettiin on siis vääristynyt.
Yleensä ihmiset äänestää sitä puoluetta minkä olettavat ajavan parhaiden heidän asemaansa, mutta poikkeuksiakin löytyy, joku ei ymmärrä, jotkut äänestää jostakin muista syistä, kuin taloudellisista syistä. Kokoomuksen kannattajat ovat mielestäni Suomessa kaiken luokkatietoisin porukka. Orvon aikana on korostunut enempi minä, minä asenne, ehkä se liittyy oppositioasemaan ja myös kilvoittelu Perus-suomalaisten kanssa “pilaa” Kokoomuksen asennetta. Kaiken kaikkiaan pidän aika huonona asiana eripuraa Suomessa, vaikka on koronakriisi päällä, niin ei silti puhalleta yhteen hiileen, eripura ei lupaa hyvää Suomen tulevaisuudella, pienenä maana meillä ei olisi varaa kahtiajakoon.
1 tykkäys
Vieläkö joku luulee että yksikään puolue ajattelee suomen saati kansan etua… 
Kun rahat on loppu ja ollaan velkaa muille maille kuin itselleen niin kannibaalit kokoontuvat ja alkaa toivoton taistelu voitosta mitä ei ole tulossa edes sille viimeiselle raadon syöjälle.
2 tykkäystä
Ottamatta puoleisiin kantaa, mielestäni minä minä -ajattelua on yhtälailla se, että haluaa korkeampia veroja joidenkin toisten maksettavaksi “yhteisen hyvän” kustantamiseksi. On siis itsekkyyttä vaatia korkeampia veroja kahdelle ylimmälle tulodesiilille, jos ei itse kuulu niihin. Suomessa tällaiset vaateet on helppo vuorata hyväkehään ja uppoaa tottakai kansan enemmistöön. Yhtälailla itsekkyyttä on vaatia esim. kasvissyöntiä, jos itse on kasvissyöjä. Muiden pitäisiä muuttua itsensä kaltaiseksi ja rajoitukset osuisivat muille. Edelleen esimerkiksi, Helsingin kantakaupungissa asuvalle käy vallan mainiosti itsekkäistä syistä, mikäli bensaveroja nostettaisiin vaikkapa 30c/litra, koska itse ei autoa tarvitse, koska ravintolat ja harrastukset ovat vieressä eivätkä omat kulkuvälineet käytä bensaa. Näin hänestä tulee “ympäristötietoisempi” kuin laihialaisesta duunarista.
Poliittinen keskustelu on väittelyä siitä, mikä on paras yhteiskuntajärjestelmä, elämäntapa ja kenen etuja ajetaan. Tällaisessa puolisosialistisessa maassa hyvepisteitä saavat enemmän muut kuin esimerkiksi ne parempituloiset, jotka haluaisivat palkastaan enemmän itselleen ja perheelleen. Täällä Pirkanmaan pääkaupungissa olen huomannut, että myös kateus on yllättävän vahva poliittinen voimavara.
27 tykkäystä
On totta tietysti, että kaikki yrittävät saada hyötyä jossain määrin, mutta jos on sattunut syntymään väärään kortteliin, niin lähtökohdat ovat melkein aina huonommat.
Tuossa Twitterissä (ilmeisesti Varustelekan omistaja?) Valtteri Lindholm kertoo kuinka hän maksoi 799000 euron tuloista veroa 193000 euroa, eli 24%, työtulon vero oli hänellä 44,3%, mutta kokonaisvero tuo 24%. hän piti Suomen veroastetta noin yrittäjän kannalta varsin kevyenä.
Euroopan kauppakamariyhdistys nimesi Suomen Euroopan kolmanneksi parhaaksi maaksi yrittämiselle.
Eli, ei Suomi ole nyt aivan mahdottoman huono alusta yrittää.
Sitä paitsi sisämarkkinoilla toimivilla yrityksillä on tietysti samat taloudelliset vastuut jokaisella, eli kilpailuasemat ei pitäisi siltä osin olla epäreilut. Markkinatalouteen kuuluu kilpailu taitavimmat ja rohkeimmat voittaa.
Mitä tulee minuun en kyllä tunne kateutta, ehkä kuitenkin ihailen taloudellista riippumattomuutta, itselle sijoittamisen motiivi on ollut päästä taloudellisesta ahdingosta ja näin on myös tapahtunut.
3 tykkäystä
Suomessa taitaa olla maailman parhaat mahdollisuudet ns. luokkanousuun. Lisäksi Suomen tuloerot sekä brutto- että nettomääräisesti ovat aivan pienimmästä päästä koko maailmassa.
5 tykkäystä
Yrittäjille Suomen verotuskäytäntö on kokonaisuudessaan aika metka. Keskimäärin yrittäjä maksaa samoista tuloista kuin palkansaaja korkeampaa veroa, ei kovin paljon prosentin tai kaksi. Siinä vaiheessa kun yrittäjä on saanut kerrytettyä vapaata pääomaa taseeseensa, niin siinä vaiheessa tulee verohyötyjä. Tosin suurin osa yrittäjistä ei pääse tuohon koskaan ja toiseksi ne, jotka pääsevät ovat vuosikausia maksaneet korkeampaa veroa.
Jokaisen tulisi muistaa, ettei maailma, elämä tai verotus ole kovinkaan reilua ja tasapuolista. Aina joku hyötyy enemmän kuin toinen. Toisaalta yrittämällä parantaa huomattavasti omia mahdollisuuksia menestyä. Lisäksi pyrkimällä tasapäistämiseen esimerkiksi verotuksen keinoin, lopputulos on useimmiten tappio kaikille.
Kommunismi on ajatuksena upea, kaikki tekee kykyjensä mukaan ja jokainen saa tarpeidensa mukaan. Ajatuksena hieno, mutta se toimii ainoastaan jos yhtälöstä poistetaan ihminen ja kaikki muut inhimilliset tekijät.
6 tykkäystä