On tullut tässä pohdittua viime aikoina, että mitä jos Suomen valtio ottaisi velkaa 100 miljardia ja sijoittaisi tämän velkarahan esimerkiksi sp-500 indeksiin (ei tarvittaisi yhtään salkunhoitajaa) ajallisesti hajauttaen. Joo, on totta, että samalla Suomen valtion velan suhde bkt:hen kasvaisi lähemmäs 100%. Monella muullakin maalla on yhtä suuri velkaantumisaste kuten Macronin Ranskalla puhumattakaan Italiasta ja Espanjasta.
Pitkällä aikavälillä rahasto tuottaisi markkinoiden keskituoton verran, sanotaan nyt vaikka 7% vuodessa. Esimerkiksi 20 vuodessa rahaston arvo olisi 386 miljardia, jolloin voitaisiin kuitata 100 miljardin velka pois ja jatkaa syntyneellä omalla pääomalla 286 miljardia.
Luottoluokituksen tippuminen ei vaikuttaisi korkotasoon kovinkaan paljoa, sillä nykyisessä Eurooppalaisessa systeemissä riskejä ei niin sanotusti hinnoitella oikein. Tästä esimerkkinä Italian valtionvelan korot pysyvät matalana.
Koko järjestely mahdollistaisi esimerkiksi pitkällä aikavälillä Suomen kokonaisveroasteen laskemisen OECD- maiden keskiarvon tasolle noin 34% tasolle.
Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö Suomessa tulisi tehdä rakenneuudistuksia, mutta kuten tiedetään ei politiikoista ole siihen.
Suomessa kuitenkin todennäköisesti ei uskallettaisi tehdä näin rajua ratkaisua, koska täällä pelätään muiden maiden reaktioita.
Kertokaa ihmeessä miksi näin ei voitaisi tehdä? Kysyin taloustieteen peruskurssin tunnilla tänä syksynä opettajalta asiasta ja hänen mukaansa mitään lainsäädännöllistä estettä tälle ei ole, mutta se ei ole valtion tehtävä. Ei toki olekkaan mutta, onko esimerkiksi Norjan valtion ydintehtävä paisuttaa 1000 miljardin euron arvoiseksi paisunutta öljyrahastoa? Ei, mutta silti se on järkevää.
Norjalla on öljytuloja jotka on fiksusti päätetty rahastoida koko kansan hyväksi.
Tuota ajatustahan heitetään ilmoille tämän tästä, miksi Valtiokonttori ei lainaa negatiivisella korolla ja ammu rahat osakkeisiin.
Kuten proffasi sanoi, se ei ole valtion tai ylipäätään julkisen puolen ydintehtävä.
Sen sijaan voisi kysyä, miksi ei lainata enemmän ja investoida infraan, energiaan, koulutukseen yms. asioihin jotka ovat valtion nykyisten puuhien hyvinkin sisällä. Se taas buustaisi hyvinvointia ja kilpailukykyä tai millä sen haluaakaan kukin perustella.
Valtion sijoitustoimintaa ei yleensä myöskään nähdä kovin fiksuna, kun sen allokaatiopäätökset voivat olla hieman mitä sattuu. Rahojen laittaminen edes SP500 ETF:ään voi myös lyödä polittisesti näpeille, kun seuraava iso korjausliike tulee.
Vaikka politiikka ei liene sallittu keskustelun aihe, niin tietyt puolueet on sitä mieltä että valtion rahoitus otetaan kansalaisen tai yritysten taskusta pakolla. Siksi Suomi ei pärjää.
Aikamoiselta takamatkalta SoTe-uudistus lähtee. Tähän kun lisätään lupaukset palvelujen palauttamisesta lähelle asukkaita myös haja-asutusalueilla, niin melkoinen tuottavuusloikka pitää ottaa, jotta kuitataan tuo 680 miljoonaa/vuosi. Vaikka hallinnosta pystyttäisiin karsimaan, niin aika näpertelyä se on pakostikin, kun verrataan palkkojen harmonisointiin liittyviin kustannuksiin.
Itse en kyllä näe mitenkään mahdollisena toteuttaa Sotesta annettuja lupauksia ilman verotuksen nostamista. Eikö nuo hyvinvointialueiden valtuustot olisi voinut koota hyvinvointialueiden kuntien edustajista? Kuulostaa oudolle, että yksi poliitikko hoitaa kunnallispolitiikkaa, aluepolitiikkaa, kansanedustajantehtäviä ja muita luottamustoimia. Alla esimerkki Sari Essayahin luottamustehtävistä (lähteenä eduskunnan nettisivut):
Lapinlahden kunta, valtuutettu
Helsingin kaupunki, Sibelius-lukion johtokunta
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto
Vakuutusyhtiö Kalevan edustajisto
Valion Pohjois-Savon eettisen neuvottelukunnan jäsen
Ulkopoliittisen Instituutin neuvottelukunnan jäsen
Portaanpään Kristillisen kansanopiston hallituksen jäsen
Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen
Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen
Suomen Olympiakomitea Markkinointi Oy, hallituksen jäsen
Suomen Olympiakomitean tukisäätiö, hallituksen jäsen
Yleisurheilun Tuki -säätiön hallitus
Suomen Urheiluliiton eettinen valiokunta
K-17 Tukiasuminen Oy:n hallituksen varajäsen
Turun Eurooppa-foorumin neuvottelukunnan jäsen
Posti Oyj:n hallintoneuvoston jäsen
(Kansanedustaja)
(Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu)
Sulkeissa omat lisäykset.
Ja vastaavia kokeneita poliitikkoja löytyy varmasti joka puolueesta. Mutta jotenkin kuvittelisi myös Sarin haluavan harrastaa ja tavata ystäviä, joten hieman tulee epäilys siitä, kykeneekö hän panostamaan jokaiseen tehtävään sen vaatiman työmäärän. Pelkkä kokouksiin osallistuminen riittää tietysti palkkioon.
Jotain pittäis tehä… Ainakin rajoittaa noita edustuspaikkoja hallinnon kaikilla tasoilla. Kansansedustaja + kunta/hyvinvointialue, mutta ei kyllä kaikki.
Sieltä se tuli Suomen ulkopolitiikkaa johtavien henkilöiden, eli presidentin ja pääministerin tiedotustilaisuudessa odotettu tiedonanto: Suomen tulee hakea NATO-jäsenyyttä pikimmiten. Alamme olla isojen asioiden äärellä. Paitsi että olen tästä tyytyväinen Suomen turvallisuuden kannalta, tuonee tämä positiivista virettä Suomelle myös investointikohteena.
Tämä oli jo ennakolta aivan päivän selvää. Mitä kauemmaksi ja isompaan yksikköön vastuu rahankäytöstä viedään, sitä suuremmat ovat numerot ja niiden toleranssit ja tussit, joilla piirrellään. Tittelit ja kokousviinerit ovat suurimmalle osalle vallan vartijoita ja ohjaajia (poliittisia päättäjiä) tärkeämpiä kuin itse asia. Yksittäisesti tai pienessä ryhmässä toimivat kyseenalaistajat leimataan häiriköiksi ja eristetään. Osa niistä kyllä onkin oikeita häiriköitä. Niillä muutamilla, jotka asioista ymmärtävät, on omia etupiirejä tuettavana. Veronmaksajan puolia ja vahvaa kokonaisuuden linjaa ei pidä kukaan.
Suomen talouskasvu on ollut hidasta jo pitkään eli vuoden 2009 pudotuksen jälkeen. Työssäkäyvien reaalinen ansiotaso ole noussut yli vuosikymmeneen. Nyt talous on jälleen taantumassa.
Hän ottaa esimerkiksi hoiva-alan ja muistuttaa, että 6-7 vuoden päästä tarvitaan Suomessa tarvitaan 30 prosenttia nykyistä enemmän lähihoitajia.
”Sitä määrää ei Suomesta löydy. Testaukseen tulee se, että onko tänne nyt töihin tuleva hoitaja täällä töissä vielä 6-7 vuoden kuluttua”, Murto korostaa.