90 Day Finn -ohjelmalla on houkuteltu ja houkutellaan jatkossakin huippuosaajia Suomeen. Tällaiset, ensi tuntumalta vähän höpöhommilta tuntuvat, innovatiiviset ratkaisut ovatkin ihan hyvä keino markkinoida Suomea kiinnostavana työskentely- ja asuinmaana.
Huippuosaajia haaliva 90 Day Finn -ohjelma saa jatkoa, mutta Helsinki Partners aikoo olla entistä tarkempi hakuprosessissa väärinymmärrysten välttämiseksi. https://yle.fi/uutiset/3-12232356
Asiattomuuksiin ei keskusteluissa sovi mennä, oli kyse Internetissä käytävässä keskustelusta, tai vaikkapa naamatusten käytävässä paneelissa. Ja silti asiat on pystyttävä sanomaan suoraan, riippumatta siitä istuuko huoneessa vieressä (tai näppäimistön takana Inderes-foruumin käyttäjänä) “vähemmistöjen edustaja” vai ei. Pystyykös joku nyt esimerkiksi kertomaan olenko minä “vähemmistön edustaja”, alkujaan vaikkapa Libanonista kotoisin?
Tässäkin ehkä näkyy yksi ero Ruotsin ja Suomen maahanmuuttoon liittyvässä keskustelukulttuurissa. Ruotsissa on paljon jännitteitä eri kansallisuuksien (siis ulkomaalaisten) välillä ja monet maahanmuuttajat ovat itse asiassa huomattavasti kriittisempiä Ruotsissa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, kuin medelsvensson. Tämä näkyy myös erilaisissa keskusteluohjelmissa, paneeleissa, vaalidebateissa jne. joissa suurin maahanmuutosta kritiikkiä esittävä taho voikin itse olla “vähemmistöjen edustaja”.
Tämä jälleen allekirjoittaa sitä, että maahanmuuttoa on kovin erilaista ja maahanmuuttajia on kovin erilaisia ja jakolinjat eivät todellakaan mene minkään vähemmistöstatuksen (kuten ihonväri) mukaan, vaan maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden: Minkälainen maahanmuutto on maalle ja siellä asuville hyödyllistä ja mikä taas haitallista.
Loppukaneettina siis, maahanmuutosta ja sen aiheuttamista ilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan suoraan ja asiallisesti, riippumatta siitä mitä mielipidettä, ihonväriä, tai farkkujen merkkiä kukin keskustelija mahdollisesti edustaa.
“Työikäinen väestö kasvaa maahanmuuttajien ansiosta”
=>“Työllisten osuus väestöstä vähenee mahanmuuttajien ansiosta”
Eli on täysin merkityksetöntä että työikäinen väestö kasvaa maahanmuuttajien ansiosta koska pääosa heistä tulee työttömiksi ja alentavat huoltosuhdetta voimakkaasti.
Sitä on yllättävän vähän pohditaan etä maahanmuuttajat ovat 95%;sti miehiä ja miesten työttömyys on Suomessa selvästi naisten työttömyyttä korkeampi ja työvoiman tarve
miesaloilla erittäin merkittävästi alhaisempi kuin naisvaltaisilla aloilla.
Jos maahanmuuttajat olisivat 95%:sti naisia olisi heidän työllisyytensä ratkaisevasti korkeampi ja vaikutus huoltosuhteeseen ja valtion talouteen voimakkaasti positiivinen, kun nyt se erittäin paljon negatiivinen. Esimerkiksi sote-puoli imisi kaikki tulevat naiset, ja korkeakoulutetut suominaiset voisivat keskittyä tuottavampiin korkeamman jalostusasteen tehtäviin. Myös maahanmuuttajanaisten integroituminen yhteiskuntaan on luokka 5x todennäköisempää kuin maahanmuuttajamiesten.
Eli vaihtamalla maahanmuuttajat naisiin, olisi Suomen huoltosuhde ja työllistenmäärä ratkaistu kerralla, täysin ja kokonaan. Myös maahanmuuttajanaisten rikollisuus puuttuu käytännössä kokonaan, kun miehillä se on huomattavasti yleisempää kuin suomalaisilla miehillä.
Eli huoltosuhteen ja työllisyyden kaikkiin ongelmiin on erittäin yksinkertainen ratkaisu jos se vaan haluttaisiin tehdä. Mutta miksi sitä ei haluta tehdä?
Minun ei ollut tarkoitus osallistua keskusteluun enempää, mutta viitaten keskusteluun joka tukeutuu dataan ja tutkimukseen, juuri yllälinkatuissa slaideissa on todettu maahanmuuttajanaisten työllisyyden olevan vuosikausia alemmalla tasolla. Käsittääkseni syitä on lukuisia ja aiheesta löytyy varmasti lisää tutkimuksia.
Tälläiset löysät ja raflaavat prosentit voi jättää heittämättä jos niille ei pysty antamaan uskottavaa lähdettä. Ainakaan jos tarkastellaan kaikkia maahanmuuttajia niin tuo väite ei pidä paikkaansa. Väitteen esittäjänä sinulla on velvollisuus se todistaa.
Toinen väite miesten työttömyydestä pitää paikkaansa mutta ei maahanmuuttajien kohdalla. Heidän osalta naiset vain nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokissa käy maahanmuuttaja miehiä enemmän töissä. Tässä selityksenä on ilmeisesti lasten hoito kotona.
Kritiikkiä on esitetty “humanitaarisen maahanmuuton” suuntaan. Ei yleisesti kaikkea maahanmuuttoa kohtaan. Työperäiset maahanmuuttajat eli he jotka on oikeasti haluttu tänne työnantajien toimesta työllistyvät ihan asiallisesti tietenkin ja ovat tervetulleita. Suurin osahan ei tule Afrikasta tai Lähi-Idästä, vaan muualta EU:sta lienee suurin ryhmä.
Eli palataan humanitaariseen maahanmuuttoon. En nyt haluaisi välttämättä mainita erikseen, mutta täytynee, jotta ymmärretään mistä ongelmat johtuvat. Somalialaisten työttömyysaste oli 2008 55% ja 2017 se oli samat 55%. Tämän lisäksi varsinainen työllisyysaste on ollut vain reilut 20%. Paraniko taksipalvelujen laatu ja mitenkä käy jos tulee self driving taksit? Somaliasta ja muualta Afrikasta ja Lähi-Idän maista tuleva maahanmuutto lienee tätä humanitaarista aka ihmissalakuljetukseen perustuvaa turvapaikanhaku maahanmuuttoa. Täällä päässä poliittisin perustein tehtyä hyvesignalointia jolla yritetään kohottaa itseä korkeammalle moraaliselle jalustalle välittämättä seurauksista. Tästä pölhöilystä pitäisi päästä eroon kokonaan. Ei mitään turvapaikanhakua missä tavoitteena on ihmissalakuljettajalle maksettu kymppitonni saada tuottamaan meidän Kelan kassan kautta voittoa. Oletteko koskaan ajatelleet miten jossain Afganistanissa tai Somaliassa perheen poika saa sen kymppitonnin kasaan? Veikkaan että usein siihen liittyy myös paljon inhimillistä kärsimystä.
Kyllä meidän pitää saada tänne ihmisiä jotka haluavat integroitua ja työskennellä ja arvostavat mahdollisuuksiaan. Väestömäärän summittainen lisääminen humanitaarisella maahanmuutolla ei ole järkevää tai mitenkään välttämätöntä tai ilmastonmuutoksen, koronan ja Euroopan hyvin korkean väestötiheyden realiteeteissa edes mitenkään tavoiteltavaa, eikä edes huoltosuhteen kannalta toivottavaa, koska työttömyysaste korkea ja kustannukset nettonegatiivisia.
Maahanmuuttaja naisten osalta erot työllisyydessä ovat valtavat, esimerkiksi filippiiniläisten ja venäläisten maahanmuuttajanaisten työllisyys on käytännössä hyvin lähellä 100%, kun taas lähi-idätä tulevilla naisilla lienee melko lähellä 0 jos jätetään tulkki yms itseensä liittyvät työt pois. Eli maahanmuuttajanaisten työllisyys voidaan pitää lähellä 100%:a jos niin halutaan, valikoimalla tulijat.
Iltalehdessä julkaistiin eilen mielenkiintoinen ja varsin provosoiva uutinen kannustinloukuista, jossa henkilö kertoi saavansa 5600 e/kk erilaisia yhteiskunnan tukia. Perheessä kahdeksan alle 13-vuotiasta lasta, joista osa oli kehitysvammaisia.
Tukisumma koostuu 996 euron asumistuesta, 1 734 euron lapsilisistä, 741,75 euron äitiyspäivärahoista, noin 120 euron kotihoidontuesta, 370 euron omaishoidontuesta, 1380,72 euron elatustuista ja 286,17 euron vammaistuista, sillä osa Amandan lapsista on erityislapsia.
Jotta Amanda tienaisi nettona saman verran palkkatyöstä, hänen palkkansa pitäisi olla luokkaa 12 000e/kk.
Vaikka somessa suurin osa keskustelusta meni erilaisten sosiaalipummi-korttien pelaamiseksi, niin kyllähän se on ihan raaka fakta, ettei tuollaisista lähtökohdista ole mitään järkeä lähteä edes yrittämään työelämän puolelle. Tuet tippuvat ja samalla menot kasvavat. Lisäksi IL:n jutussa mainittiin myös ulosmittaus, joka veisi osan tilille kilahtavasta palkasta (ilmeisesti tukia ei voi ulosmitata ainakaan yhtä paljoa?).
Tämä on omasta mielestäni yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä ongelmista. Kannustinloukkujen ansiosta ei kannata lähteä edes yrittämään normaalia elämää palkkatyön muodossa, koska gappi nykyisen tukiin perustuvan elämäntyylin ja “normaalin työelämän” välillä on niin suuri.
Sekin on jokseenkin irvokasta, että meillä on Suomessa keskiluokka, joka joutuu monesti miettimään lastenhankintaa taskulaskimen avulla, että onko varaa alkaa perustamaan perhettä. Lapsi tuo monella eri tapaa kuluja, mikä voi ahdistaa etenkin niitä, jotka työskentelevät pätkätöissä ja nykyiselläänkin on vaikea saada rahaa säästymään. Samaan aikaan toisessa ääripäässä on porukkaa, jotka rumasti sanottuna tekevät lapsia saadakseen yhteiskunnalta tukia ja syyn jatkaa kotona olemista.
Toisaalta yhteiskunnalle tulee nuo tuet huomattavasti halvemmaksi kuin tilanne, jossa tuosta lapsilaumasta osa olisi kunnallisessa päivähoidossa ja osa mikäli ovat vaikeasti kehitysvammaisia olisi laitoksessa.
Kokonaisuudeessanhan kannustinloukut ovat todella kettumainen ongelma, joiden poistamiseen tulisi pistää kunnolla paukkuja. Juuri kannustinloukut ja verotuksen suhteellisen kova progressio aihettaa keskiluokalle omituisia tilanteista.
Oman mielipiteeni mukaan lapsiperheiden osalta tulisi siirtyä perheverotukseen, jossa vanhempien tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Toki ero- ja uusperheiden osalta pitäisi löytää joku soveltava tapa.
En ole juttua lukenut, mutta kävikö siinä ilmi se, että edes osa lapsista ei ole päivähoidossa?
Minun käsityksen mukaan tukiin ei vaikuta se, onko lapsi päivähoidossa vai ei. Lisäksi päivähoidosta ei tarvitse maksaa mitään kun ei ole ansiotuloja joten kustannuksia tästä tulee kahta kautta yhteiskunnalle.
Summa kotihoidontuesta tukee päätelmääni, ollen 120e. Tämä olisi korkeampi jos olisi useampia kuin 1 alle 3v lapsi kotona.
En minäkään ole juttua lukenut, vaan kommentini oli @RJW referaattiin pohjautuva yleisluonteinen näkemys.
Vuoden kuluttua noin 175 000 työntekijää siirtyy uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Työntekijät tulevat kuntien ja kuntayhtymien palkkalistoilta. Kun siirtyvillä työntekijöillä on jatkossa yhteinen työnantaja, myös heidän palkkansa pitää harmonisoida keskenään.
Hallitus on arvioinut palkkojen yhteensovittamisen hintalapuksi 124–434 miljoonaa euroa, mutta se tuskin on tarpeeksi. Sosiaali- ja terveysalan työntekijäjärjestöissä pidetään palkkaharmonisoinnin rahoitusta täysin riittämättömänä.
– Suurinkaan esitetty summa, 434 miljoonaa, ei riitä, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n vastaava sopimusasiantuntija ja sote-neuvottelija Minna Pirttijärvi .
Ensinnäkin hintalappu on siis sen 500 M€+ siitä että jatkossa Kuopiossa toimivalle lääkärille pitää maksaa sama palkka kuin Keiteleellä toimivalle.
Toiseksi: Tähän asti lääkärit on houkuteltu perähikiöille ympäri Suomea sillä, että palkka on selvästi korkeampi kuin isommissa kaupungeissa/kasvukeskuksissa. Mistä siis jatkossa saadaan riittävästi lääkäreitä (mikä on jo tähän asti ollut ongelma) näihin Keiteleen kaltaisiin paikkoihin kun tämä palkan aiheuttama vetovoimatekijä viedään pois?
Mitä täällä taas tapahtuu? Kuka tämän homman on miettinyt?
Ei tämä tullut kenellekkään mieleen. Keskusta halusi maakuntia niin paljon ja vasemmistolle vahvempi(lue kalliimpi) julkinen sektori on vain plussaa.
Ratkaisuksi tullee, että Keiteleeltä viedään terveyspalveluja pois. Aluevaaleissa Keitele ja moni muu vastaavankokoinen kunta jää ilman edustajia. Julkiset palvelut keskittyvät.
Liekö vasemmisto sitten tutkinut vain julkisen sektorin loppusummaa, sillä lääkärien palkkapussiinhan tämä taitaa aika pitkälti mennä. 
Näinhän siinä sitten puoliväkisin käy kun samaan aikaan viedään kuntien ulkoistusoikeuksia pois. Tällä hetkellähän näissä paikoissa on paljon yksityisen kautta toimivia keikkalääkäreitä, jotka sote-uudistuksen kautta ilmeisesti poistuvat. Tämähän on sitten taas täysin ristiriidassa sen kanssa mitä poliitikot puhuvat asiasta. Eli valehtelevatko tahallaan, että terveyspalvelut säilyvät pienissä kunnissa vai ovatko poliitikot niin pihalla, etteivät tajua, että näin käy?
Tulkitsen tämän niin, että jatkossa voidaan huomattavasti kätevämmin käyttää työnantajan työnjohto-oikeutta ja määrätä milloin kukin on missäkin työpisteessä töissä. Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanmahdollisuudet tulevat kyllä väistämättä vähenemään.
Tästä seuraisi hyvin pitkälti se, että julkisella ovat töissä ne työntekijät jotka eivät yksityiselle pääse syystä tai toisesta. Alalta kato erityisesti alemman palkkauksen nimikkeissä tulee varmasti olemaan kova maakunnissa, joissa direktio-oikeutta käytettäisiin.
Totta. Eli aiemmin kannusteiden luomasta vapaaehtoisuudesta siirrytään pakottamiseen. Voisin kuvitella, että saattaa herättää närkästystä jos työnantaja aina välillä pakottaa ajamaan yli tunnin matkoja syrjäseuden terveyskeskuksiin ilman lisäkorvauksia (pl. km-korvaus). Luonnollisesti kykenevät tällöin nostavat kytkintä.
Ei palkan harmonisointi tarkoita, että kaikilla pitää olla täysin samat palkat. Nykyäänkin on jo lääreillä ns. syrjäseutulisää osalla työnantajalla ja tämä on ok. Samaten harmonisoinnissa tullaan varmaankin luomaan ”tehtäväkohtaisia” palkanmuodostuksia. Esimerkkejä näistä harmonisoinneista voi katsoa jo itärajan sairaanhoitopiireistä, joissa koko alueen perusterveydenhuolto on jo saman työnantajan alaisuudessa.
Esitysluonnoksessa kerrotaan, että henkilötunnusten riittävyyttä koskeva ongelma ratkaistiin erikseen loppuvuodesta 2021 henkilötunnuksen rakennetta vähäisesti muuttamalla.
Tätä on käytetty verukkeena muutoksella vaikka kuinka monessa paikassa. Ja nyt sen korjausta ei viitsitä edes selittää kun olikin niin vähäinen muutos.
