Onko sillä mitään väliä kilahtaako valtion kassaan ansio- vai pääomavero euro?
Nettoveronmaksaja terminä tarkoittaa että maksaa enemmän veroja kun saa valtiolta tukia. Jokainen onnistunut firettäjä kyllä täyttää tämän kriteerin. Pääomatuloista ei kerätä eläkemaksuja mutta ne ei myöskään kerrytä eläkettä. Eli en näkisi tässäkään mitään ongelmaa.
Mitä suurempi osa suomalaisten yritysten omistuksesta on piensijoittajilla joilla ei ole mahdollisuutta verottomiin osinkoihin sitä enemmän valtio saa verotuloja. Säätiöt ja ay-liikkeet kun eivät tunnetusti mitää näistä maksa. Jos osingoista menisi kaikilta sama vero niin osinko verotuksen voisi pudottaa 3%. Osinkovero firettäjälle 85% * 30-34%: Eli firettäjät maksavat osingoistaa 8.6-9.6 kertaa enemmän kun nykyinen omistuspohja keskimäärin. Professori: ”Jos kaikki maksaisivat osingoista noin 3 % veroa, valtion verotulot pysyisivät ennallaan” | Arvopaperi
Sitten on vielä ulkomaalaiset osingot. Nämä on puhdasta ylijäämää vaihtotaseessa. Hyvin hajautettu osinkosalkku on pääosin ulkomaalainen josta valtio saa täysin vastikkeetonta osinkoveroa. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka Usa jonka kanssa on verosopimus. Ensiksi lähdeveroa peritään 15% lähtömaahan ja loput 10.5-13.9% jää Suomen verottajalle. Tämä osinko on siis puhtaasti ylimääräistä rahaa Suomen talouteen ja siitä vielä kymmenys verottajalle.
Ainoa ongelma mitä kansantaloudelle näen firettämisestä olevan on liian tiukka säästäminen. Jos kaikki lopettavat turhan kuluttamisen se tuottaa kyllä ongelmia. Ekologisesti tämä on kyllä hyvä. Olen kyllä enemmän nähnyt sitä että panostetaan uraan, tienaamiseen ja säästämiseen. On tämä kyllä paljon parempi trendi kun down shiftaaminen valtion kannalta.
Totta, hyviä pointteja. Tuo ura, tienaus & säästö on näkynyt kyllä todella paljon myös omassa arjessa ja lähipiirissä. Tulevaisuudessa kulutus voisi laskea hyvinkin ja se on varmasti suuri ongelma.
Tämä on iso ongelma jos säästäminen kohdistuu palveluihin. Omassa kuplassani säästäminen keskittyy lähinnä krääsään mutta toisaalta rahaa ollaan valmiita käyttämään arkea helpottaviin palveluihin. Siivous, lastenvahdit, ruokapalvelut, kauppakassit, pienremontit etc. Jos tämä on yleisempi trendi niin valtio hyötyisi tästä erittäin paljon. Ihmiset erikoistuvat siihen missä ovat hyviä ja vaihtavat rahaa vapaa-aikaan. Tehokkuus kasvaa merkittävästi.
Täysin samaa mieltä kanssasi,
Tässä ajankohtainen ja hyvä podcast jakso aiheesta miksi Suomessa kilpailukyky on poikkeuksellisen surkea kilpailijamaihin (esim. Ruotsi,Norja) verrattuna:
Vaikuttaakohan tämä Vastaamo-case, Caruna-myynnit ja yksityisissä hoitolaitoksissa tapahtuneet, julki tulleet laiminlyönnit etenkin porvaripuolueiden ideologiaan kiinteästi kuuluvaan yksityistämis- ja ulkoistamiskehitykseen? Ei täällä toki olla yksityistämisen ja kapitalismin kehdon, eli Yhdysvaltojen tiellä, jossa vankiloistakin on tehty bisnestä ja vangeista rahaa tuovia asiakkaita, mutta kehityssuunta on silti muutaman vuosikymmenen aikana ollut selkeä ja monelta osin pitkässä juoksussa haitallinen.
Vanhempia yksityistämisen ja valtio-omistusten myyntejä ei kannata tässä yhteydessä enemmän alkaa kaivella, mutta luulisi Häkämiehen Kemira-myyntien ja muiden järjettömyyksien olevan vielä mielessä tulevia päätöksiä tehtäessä.
Tuossa sitä perustelua paikallisen sopimisen lisäämiseksi
Kai tajuat että tuossa chartissasi käytännössä sanotaan, että eriarvoistuminen kasvaa kun liitot heikkenee ja onko tää sun mielestä jotenkin hyvä asia tai tavoiteltavaa?
Ei todellakaan.
Mutta on sen keskustelun ajuri.
Tämä oli hyvä artikkeli. Vahva lukusuositus
Mitä paikallinen sopiminen on ja mitä sen haluttaisiin olevan? – Politiikasta?
IS on kaivanut esiin liittojen jäsenmääräkehityksen ja trendi alaspäin on selkeä. Jos/kun trendi jatkuu niin monilla aloilla tulee kohta eteen tilanne jossa pitää kriittisesti tarkastella sitä, onko yleissitoville TES:eille enää perusteita.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 palkakansaajia oli keskimäärin reilu 2,2 miljoonaa ja IS:n mukaan liittoihin kuuluu enää hieman yli 1,3 miljoonaa palkansaajaa.
Vaikuttaisi näin lyhyesti silmäiltynä että paljon heitellään mielipiteitä, ja virrataan irtotutkimuksiin.
Luin nyt Aki Kangasharjun kirjan Käänne – Suomen lamaantuminen ja uusi nousu vuodelta 2018. Tässä Kangasharju hyvin erittelee lamaantumiseen johtaneita syitä ja miten siitä noustiin kasvu-uralle. Vaikka kirjana onkin vähän tylsää luettavaa, siinä hyvin käsitellään laajasti eri talouskasvuun aiheuttavia tekijöitä (kilpailukyky, työllisyys, poliittiset uudistukset kuten sote ja sotu ja kuntauudistus, innovaatiot ja yritystuet, viennin rooli).
Tarjotessaan yleiskatsauksen lähihistoriamme talouteen, kirja lienee hyvä kelle tahansa, joka on kiinnostunut talouspolitiikasta ja Suomen ongelmista sekä tulevaisuudesta.
Kirja perustaa näkemyksensä vahvasti tutkimuksiin, vaikka tutkimuskenttä onkin taloustieteessä hyvin heterogeeninen eikä yhtä totuutta ole: Vaikka tietää pitäisikö Suomen sopeuttaa tai elvyttää, niin millä tavalla ja kuinka paljon on suurempi kysymys.
Syitä nykytilanteelle eritellään paljon. Mm. itse olen ollut yritystukivastainen aikaisemmin, mutta Kangasharju esittää hyvin, kuinka yritystuet ovat tarpeen: Koska kilpailevat valtiot tukevat, ja koska kilpailukyky on heikko ja hauras ylisuurten palkankorotusten takia. Yritystuet auttavat myös luomaan uutta, koska yritykset (edes suuret) eivät mielellään lähde innovoimaan spillover-efektin takia.
Aikanaan kirjoitin tähän ketjuun kuinka koulutus on Suomessa retuperällä. Kangasharju nostaa, että periaatteessa Sipilän koulutusleikkauksissa on kuitenkin se fiksu puoli, että se pakotti koulutusjärjestelmää uusiutumaan, ja yliopistot ovatkin ilmeisesti lisänneet yhteistyötä.
Kirja on siinä mielessä hyytävää luettavaa, että Kangasharju esittää 2020 alkupuolen olevan kriittistä, ja että 2020 alkupuolen taantumaan pitäisi valmistautua tekemällä poliittisia uudistuksia, jottei Suomi kärsi viennin romahtaessa ja putoa kilpailukykyä. Kangasharju esittää liudan poliittisia uudistuksia, jotka kiteytyy viimeisen sivun listaan:
- matalapalkkatyön yleistäminen yhdistettynä kokonaisvaltaiseen sosiaaliturvan uudistukseen, jossa otettaisiin huomioon työn kannattavuus ja eriarvoisuus
- työmarkkinoiden joustot etenkin osa-aikatyötä helpottamalla ja yritysten paineilmaventtiiliä kasvattamalla
- yritystukien uudistaminen innovaatioiden lisäämiseksi
- sote-uudistuksen salliminen ja koulutusjärjestelmän tehostaminen mukaan lukien jatkuva osaamisen päivittäminen työuran aikana
- tuottavuutta kohottavan kaupungistumisen helpottaminen elinkeinopolitiikan ja asuntopolitiikan uudistuksella
Kangasharju siis nostaa nämä kriittiset uudistukset ja peräänkuuluttaa palkkakuria.
Noh, näin muutama vuosi myöhemmin tarkasteltuna, ei tuosta listasta ole ilmeisesti mikään kohta täyttynyt, vaan kaikki fokus vuonna 2020 annettiin koronalle eikä muita tärkeitä uudistuksia ole nähdäkseni viety eteenpäin. Valitetaan että paperitehtaan olisi pitänyt jäädä tänne, ja kun toimitusjohtaja vaatii laajoja uudistuksia, todetaan että teollisuuden sähköistymistä on jo edesautettu. Toki en politiikkaa ole jaksanut seurata aktiivisesti, joten on mahdollista, että olen väärässä ja todellisuudessa hallituksemme puhkuu intoa uudistusten suhteen.
Kuten Kangasharju vastaa uudistuskriitikoille: “Mikäs siinä sitten. Mitään ei ole tehtävissä, kun kaikki tarpeellinen on työmarkkinoilla jo tehty. Pistetään peukut pystyyn ja toivotaan parasta.”
Itse allekirjoitan Kangasharjun listan, ehkä viimeistä kohtaa lukuunottamatta. Tieto- ja asiantuntijatyön lisääntyessä työtä voidaan suorittaa entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta olen samaa mieltä, ettei kaupungistumista tule myöskään jarruttaa.
-
Olen aivan samaa mieltä ykkös teesin kanssa. AY-liikeen mantra “palkalla pitää elää” on auttamatta historiaa. Suomessa työn kustannukset ovat niin isot, että palkat kohoavat järjettömiksi työn tuottavuuteen nähden. Valitettavasti nämä työt ovat usein todella arvokkaita, vaikka eivät juurikaan nauti arvostusta, ennen kuin työn tekeminen loppuu.
-
Tähän olisi omasta mielestä loistava keino nostaa opiskelijoiden tulorajoja. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka vaaditaan elävän köyhyydessä. Asumistuki+Opintotuki+Tuloraja on luokkaa 1200€/kk. Ongelmana tässä on, että kesätyöt lasketaan vuositulorajaan. Kesällä tienatessa taas menettää Asumistuen, joten reaalisesti tulot tipahtavat sen n.300€. Omasta mielestä paras vaihtoehto olisi virtaviivaistaa tukiviidakkoa siten, että palautetaan asumistuki ja opintotuki saman hakemuksen alle, koska 99,x prosenttia kuitenkin tarvitsee molemmat elääkseen. Toisi merkittävästi työvoimaa erilaisiin keikka-/sesonkitöihin. Yhtälailla pitäisi kehittää kaikkien tuensaajien tulonvalvontaa siten, että työtarjouksen tullessa voi aina vastata “kyllä” ilman, että pitää murehtia tulojen vaikutuksia seuraaviin kuukausiin.
-
En ole yritystukiin kauheasti perehtynyt, mutta omasta mielestä tuntuu hullulta, että valtio tukee risteilyfirmoja. Tärkeää on toki säilyttää reitit raskaalle liikenteelle Eurooppaan, mutta sivussa valtio maksaa yrityksille siitä, että ne tarjoavat ihmisille halvempaa alkoholia ja nuuskaa. Samassa tuotetaan päästöjä. Moniko lähtisi risteilylle, jos saisi samanhintaista alkoholia sataman baarista ja kaupasta?
-
Omasta mielestä tärkein uudistus olisi palauttaa koulutusjärjestelmä laatua korostavaksi. Nyt koulujen tärkein tehtävä on ehkäistä syrjäytymistä, mikä on aiheuttanut osaamistason laskun. Suomi korkeiden verojen maana tarvitsee huippuosaajia, eikä keskinkertaisuutta.
Akkutuotannolla Suomi Oy AB nousuun?
Eikö vankien yhteiskuntakelpoistaminen kannattaisi tuollaisessa järjestelmässä olla päämomentti, esim. puolet rahasta tulee vapautumista seuraavan 5v:n aikana kun rikollinen taipumus ei uusiudu ja silloinkin painottaen viimeistä paria vuotta.
Ei hyvältä näytä tilanne Helsingissä, ollaan menossa kohti Ruotsin no-go alueita…
Poliisi kehoittaa varomaan ilta- ja yöaikaan liikkumista puistoissa ja metroasemilla itsekseen…
Rautatieasemilla ja metroasemilla on öisin parhaat mahdollisuudet tulla hakatuksi missäpäin maailmaa tahansa ja puistoissa raiskatuksi (naiset)
Ei ole mikään ihan uusi asia.
No enpä ole samaa mieltä. Asuin Etu-Töölössä ennen v. 2015. Silloin ei ollut mitään väliä kävellä keskiyöllä rautatieaseman läpi. Satunnaisia häirikköjä toki on aina ollut, mutta yleistä pelokkuuden ilmapiiriä ei kuitenkaan.
Eipä ennen ole Helsingissä tarvinnut varoa näin paljon:)
Sanotaan näin että tuttuja poliisissa ja tilanne heidänkin mielestä muuttunu 10 vuodessa jonkin verran.
En tiedä, onko paljonkin muuttunut sitten viime vuoden, mutta ainahan siellä laitapuolen kulkijaa on ollut. En ole vielä kokenut oloani uhatuksi, vaikka ei se meno erityisen mieltä ylentävää ollut ennen eikä nyt. Tämän vuoden puolella ei ole koronarajoitusten takia tulluy käytettyä metroa ja junaa kuin aamu-ilta -akselilla, joten öistä ei ole havaintoja.