Niinpä. Tuota on aika rohkeaa sanoa ääneen, mutta näen asian samoin. Toisaalta se on sillä tavalla myös vähän pelottava asia, että kun on elänyt koko elämänsä yhteiskunnassa ja talousjärjestelmässä, joka perustuu talouskasvulle, että mitenkä sen voisi edes kuvitella muuttuvan ilman että siitä tulee ihan järkyttävä kriisi kaikkine oheisvahinkoineen.
Toisaalta kasvuahan sitä sijoittajanakin ollaan hakemassa, että siinäkin mielessä tässä ollaan suurten ristiriitojen äärellä.
4 tykkäystä
Ilman (ainakaan yhtä tehokasta) maksumuuria: https://www.bnnbloomberg.ca/s-p-drops-esg-scores-from-debt-ratings-after-investor-confusion-1.1956517
A spokesperson for S&P referred to a statement, in which the company said the “update does not affect our ESG principles, criteria or our research and commentary on ESG-related topics, including the influence that ESG factors can have on creditworthiness.”
Jatkavat edelleen tekstimuodossa vastuullisuusasioiden arviointia.
Mielestäni merkityksellinen osa pörssiyhtiöiden vastuullisuutta on, että ne toimittavat lain vaatimat asiakirjat oikea-aikaisesti myös kaikkien tytäryhtiöidensä osalta. Yksi oleellisista asiakirjoista on tilinpäätös. Se, että tilinpäätökset ovat julkisesti saatavilla lain mukaisessa aikataulussa edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tarkistin kaupparekisteristä (21.8.2022), että osalta pörssiyrityksistä vuoden 2022 tilinpäätöstä ei vielä näy kaupparekisterissä joidenkin tytäryhtiöiden osalta. Asiaan liittyen kaupparekisterissä näkyy kyllä, että yhtiöille on lähetetty asiasta muistutuskirje.
Osakeyhtiölain [1] mukaan tilinpäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Osakeyhtiölaissa lukee seuraavasti:
8. luku 10 § Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröiminen
"Yhtiön on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäviksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta ja konsernitilintarkastuskertomuksesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä."
Toisaalta kirjanpitolaissa [2] lukee seuraavasti:
3. luku 6 § Laatimisaika
“Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.”
Suomen tilintarkastajat ry:n sivuilla on aiheeseen liittyen hyvä artikkeli viime vuodelta (10.10.2022).
Lähteet:
[1] Osakeyhtiölaki 624/2006, Finlex
[2] Kirjanpitolaki 1336/1997, Finlex
Edit: Lisäys 21.8. 22:00
Yhtiökokouksen aikataulusta osakeyhtiölaissa [1] lukee seuraavasti:
5. luku 3 § Varsinainen ja ylimääräinen yhtiökokous “Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.”
Mikäli osakeyhtiön tilikausi päättyisi 31.12.2022, ja mikäli osakeyhtiö vahvistaisi tilinpäätöksensä viimeisenä mahdollisena päivänä 30.6 (“kuuden kuukauden kuluessa tilikautensa päättymisestä”), ja mikäli osakeyhtiö ilmoittaisi tilinpäätöksen rekisteröitäväksi viimeisenä mahdollisena päivänä (“kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta”), niin niin silloin oltaisiin ymmärtääkseni elokuun lopussa. Mikäli haluaa tarkistaa tytäryhtiöiden tilinpäätökset, niin se kannattaakin tehdä näin päätellen syyskuun alussa.
6 tykkäystä
Proprius Partnersin ja ESG
Jos ESG-pisteet eivät kerro koko totuutta yhtiön ESG-asioista, niin tuottavatko korkean ESG-pisteytyksen osakkeet sitten paremmin pörssissä?
4 tykkäystä
Vastuulliset @Marianne_Palmu ja @KaroliinaLoikkanen ja ilmastonmuutos 
Karoliina Loikkanen ja Marianne Palmu sulattelevat podissa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia makrotalouteen.
Aiheet: 00:00 Aloitus 01:30 Nykyhetki 06:09 Taloudelliset näkymät 18:37 Mahdollisuudet 28:45 Huomiot sijoittajalle 38:39 Luonnonkatastrofien vaikutus pörssiin
9 tykkäystä
Kiitos tästä mielenkiintoisesta podista! Sulattelin aihetta vielä yhtiökohtaisilla esimerkeillä:
-Podissa esiin otetulla vakuutusalalla Sammolle ilmamuutos tuo uusia vakuutuskohteita, mutta myös korvattavaa. Kokonaisvaikutus?
-Kuivuus on jo pysäyttänyt vesivoimaloita ja ydinvoimaloita (jäähdytysveden lämpötila) Keski-Euroopassa ja ilmiön odotetaan paisuvan nostaen ajoittaisesti energian hintoja. Toisaalta lämpenevät talvet tuovat talvitulvia, jotka satavat Fortumin laariin. Yhtiökohtaisesti kokonaisvaikutus +merkkinen?
-UPM:n paljon odotetun Uruguayn jättisellutehtaan raaka-ainepohja saattaa olla hapertumassa + puutuholaisten lisääntyminen Suomessa asti. Siivusta energiantuotannossa huolimatta kokonaisvaikutus -merkkinen?
Tässä onkin siis pohdittavaa jokaikisen salkkuun😳
12 tykkäystä
Tämä on enemmän mielipidekysymys mutta liittyy mielestäni vastuullisuuteen: mitä mieltä olette siitä, että tupakkayhtiö otetaan mukaan vastuullisuusindeksiin ja sitä kautta päätyy osaksi vastuullista osakerahastoa?
Dow Jones Sustainability Europe -osakeindeksissä on mukana British American Tobacco. Todennäköisesti yhtiön ESG-asiat ja raportointi ovat mallillaan, että sitä kautta yhtiö kelpaa mukaan mutta voiko tupakka-alaa pitää vastuullisena, siinäpä pohdittavaa.
Edit: Suomessa Seligson käyttää tätä indeksiä Eurooppa-rahastossaan.
4 tykkäystä
Tietämättä tarkemmin kyseisen yhtiön muista (kuin tupakkatuotteisiin liittyvistä) liiketoimista: ei mielesyäni voi. Ei missään nimessä.
2 tykkäystä
Niin, varmaan ikuisuuskysymys. Kumpiko yritys on vastuullisempi… “Likaisella” toimialalla hyvin asiansa hoitava yritys, vai esim uusiutuvan energian tuottaja jonka toiminnassa on huomautettavaa.
1 tykkäys
@KaroliinaLoikkanen kertoi nykyisistä ESG-muutoksista ja siitä, mitkä ovat merkittävimmät ESG-aihealueet, joita kannattaa seurata. 
8 tykkäystä
@KaroliinaLoikkanen käy läpi vastuullisuusasioita verkkokauppa Sheinin kautta.
Alaotsikot:
- Shein on verkkokauppa, joka myy yli 5000 alihankkijan valmistavia tuotteita omilla brändeillään
- Yhden suurimmista liiketoiminnallisista haasteista ihmisoikeusnäkökulmasta näyttäisi muodostuvan mahdollisista lisäselvityksistä ja sanktioista USA:ssa
- Muotitrendit tunnistetaan tekoälyn avulla ja uusia tuotteita valmistetaan ennätysnopeudella
- Ympäristönäkökulmia ajatellen matka alan edelläkävijäksi voi olla kuoppainen
- EU:n alueella on toimialaa muuttavia lakialoitteita tarjolla viljalti
- Itse vastuullisuuslainsäädäntö voi muokata Sheinin pallokenttää ja vaikuttaa tulokseen
11 tykkäystä
Uusin trendi vastuullisissa rahastoissa vastuullisen strategian vaimentaminen - green hushing.
Konsulttiyhtiö Broadridge laski viime syksynä, että siihen mennessä vuoden aikana vastuullisuussanoja oli pudotettu kaikkiaan 44 eurooppalaisesta rahastosta.
”Käytännössä sillä ei ole merkitystä itse sijoitustoimintaan. Jos nimiä käyttää, silloin pitää täyttyä todella moni ehto, eikä kaikkia niitä ehtoja ole vielä virallisesti olemassakaan. Rahastoille on varmaan helpompaa vaihtaa nimeä kuin lisätä byrokratiaa ehtojen täyttämiseksi, kaiken muun kestävän rahoituksen regulaation päälle,” Leskinen summaa.
Globaalisti näyttää siltä, että esg:n kuumin nousukausi on nyt ohi. Rahoituspalveluyhtiö Morningstarin kirjanpidossa vastuullisten rahastojen nettomerkinnät kutistuivat maailmalla viime vuoden kolmannella neljänneksellä alle 14 miljardiin dollariin.
9 tykkäystä
Laitan tämän tähänkin ketjuun, kun sopii otsikon alle.
@Marianne_Palmu jutteli @Timo_Huhtamaki:n kanssa kiertotaloudesta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:48 Kiertotalous Suomessa
14:43 Kiertotalous globaalisti
20:58 Helsingin pörssissä
26:37 Regulaatio
31:46 Kansantaloudessa
40:41 Vinkit sijoittajille ja kuluttajille
10 tykkäystä
@Marianne_Palmu on kirjoittanut kiinnostavan kirjoituksen kiertotaloudesta. 
Lainasin tekstistä tällaisen kohdan:
Sijoittajan näkökulmasta kiertotalous on kiehtova ja kasvava trendi, ja osa sijoittajista haluaa kohdistaa omaa pääomaa kestävään kehitykseen. Helsingin pörssissä ovat asiat ihan hyvällä tolalla kiertotaloutta jollakin kulmalla hyödyntävien yritysten suhteen. Yhtenä esimerkkinä tästä on Sitran kokoama lista, jolle on koottu 41 kiinnostavaa kiertotalousyritystä Suomessa. Niistä kiertotaloutta hyödyntäviä pörssiyhtiöitä on lähes kymmenkunta (Orthex, Fortum, Betolar, Ponsse, Konecranes, Raisio, Spinnova, Neste ja EcoUp).
7 tykkäystä
@KaroliinaLoikkanen on kirjoittanut uudesta kestävyysraportointidirektiivistä. 
Uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) edellyttää yrityksiä julkaisemaan tietoa kyseiselle yritykselle olennaisista kestävyysasioista. Parhaassa tapauksessa analyytikot ja sijoittajat voivat saada tästä hyödyllistä lisätietoa, jonka avulla arvioida yhtiöön tai sektoriin liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Lisäksi kyseiset tiedot voisivat tukea pääomamarkkinoita arvostuskriteeriensä laatimisessa. Pahimmassa tapauksessa CSRD-raportointi voi kuitenkin hämmentää ja tahattomasti jopa harhaanjohtaa pääomamarkkinoita.
1 tykkäys
Jos haluaa harjoitella CSRD:n mukaista kestävyysraporttia, niin Metsä Board on julkaissut jo tänä vuonna CSRD:n mukaisen kestävyysraportin vuosikertomuksen osana, vaikka raportointipakko alkaa isoilla pörssäreillä vasta nyt vuodesta 2024 eteenpäin. Raportti on aika odotetun pitkä (noin 60 sivua). Itse silmäilin äsken raportin lävitse ja siihenkin upposi jo tunti. Kyllä tuon voisi ihan oppimismielessä lukea lävitse lähiaikoina.
Vastuullisuusasioita pidän itse tosi tärkeinä, mutta kyllä jo tuon silmäilyn perusteella voi sanoa, että on tuo kyllä todella raskasta sisältöä ja aikamoista “konsulttijargoniaa” monessa kohtaa. Onhän tässä varmaan myös sitä, että uusia asioita vastaan on hiukan sitä kuuluisaa muutosvastarintaa aina alussa ja x-vuoden päästä ei tästä jaksa enää pahastua.
Toki jos nyt pitäisi jonkinlainen statement antaa, niin “normaalin” sijoittajan en katso hirveästi kostuvan näiden raporttien lukemisesta. Konsulteille tämä vuorostaan on varmaan melkoinen kultakaivos tulevina vuosina.
Linkki vielä Metsä Boardin raporttiin: https://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-group/documents/investors/financial-reporting/vuosikatsaus-fi/2023/metsa-group-vuosikatsaus-2023.pdf
3 tykkäystä
On tuo ainakin paperilla ihan fiksu idea. Tavoitehan on poistaa/minimoida viherpesut ja epämääräiset raportit ja lisätä vertailukelpoisuutta jne.
Ennenhän yritykset ovat raportoineet vähän miten sattuu lempistandardien mukaisesti. Tämä lienee osasyy siihen, ettei kukaan ole ottanut näitä tosissaan.
Saa nähdä mitä tapahtuu käytännössä. Todella paljon työtä yrityksille kerätä tarvittavat tiedot rapsoja varten. Pelkästään päästöistä raportointi (mukaan lukien toimitusketjussa tapahtuvat päästöt, nk. Scope 3) on melkoinen urakka ja sehän on vain pieni osa koko kokonaisuutta.
Mutta joo. Toivotaan parasta.
1 tykkäys
Täysin samaa mieltä kanssasi, että tämä on paperilla tosi hyvä juttu ja varmasti on kaikki mahdollisuudet, että käytännössäkin näistä on paljon hyötyä tulevaisuudessa.
Sekin on totta, että CSRD ja ESRS tuovat tiettyä kaavamaisuutta ja vertailukelpoisuutta, mutta oman käsitykseni mukaan ESRS kautta tulee nuo tietyt teemat, joista pitää raportoida, mutta siellä standardin sisällä on kuitenkin valittavissa, että mitä raportoi. Pakkohan sen on myös noin mennä, koska toimialat ovat heterogeenisia. ESRS tarkoitan siis noita E1, E2,…,S1 ja G1 osa-alueita.
Se tässä on aika huvittavaa myös, että muutaman vuoden päästä tämä sama säätely koskee myös isoja yksityisä osakeyhtiöitä Suomessa. Luultavasti epäsuoria vaatimuksia datan keräämisestä saattaa tulla jo aikaisemmin kuin isot pörssäsit selvittävät alihankintaketjujansa. On kyllä melkoinen työmaa edessä, mutta katsotaan mitä tästä tulee. Jatketaan keskustelua!
1 tykkäys
Saman käsityksen olen saanut noista ESRS:n teemoista. Todella hyvä linkki muuten tuo Metsän rapsa. Tuollaisia ei varmaan kukaan “tavissijoittaja” jaksa lukea, tosin antaa ehkä enemmän mahdollisuuksia ahkeralle analyytikolle/toimittajalle?
Muutama ehkä relevantti lisäys:
Aivan kaikista ESRS-kohdista ei tarvitse raportoida mutta kaikista kohdista on tehtävä olennaisuusarviointi. Ja mikäli jostain syystä päätetään olla raportoimatta tietystä kohdasta, syy pitää mainita rapsassa.
Ja tietyt kohdat ovat pakollisia kaikille. Näin muistista ne taisivat olla ESRS 1 ja 2 (yleisiä dokumentteja), E1 (kasvihuonekaasupäästöt, scopeluokat jne) sekä puolet henkilöstöä koskevasta standardista.
1 tykkäys
Kiitos relevanteista lisäyksistä. Tuo olennaisuusarviointi on tosiaan todella tärkeä osa prosessia ja se oli musta itseasiassa aika selkeästikin esitetty tuossa raportissa. Nyt ei mullakaan ole ihan 100 varmaa tietoa, mutta mää olen ymmärtänyt, että ainakaan joiltain osin raportteihin ei tulisi tuota, että jos jotain ei raportoida, niin sit pitää kertoa syy sille, että miksi ei raportoida.
Oma käsitys on se, että jossain ensimmäisissä standardiversioissa oli se, että kaikki standardit pitää käydä lävitse ja jos ei ole olennainen yhtiön kannalta, niin pitää kertoa syy sille, että miksi ei ole. Tämä olisi johtanut siihe, että jo pitkistä raporteista olisi tullut entistä pidempiä, joten mielestäni tähän tehtiin jonkinlainen myönnytys myöhempiin versioihin. Enkä nyt siis tosiaan tiedä koskiko tämä myönnytys tuota standardin ylätasoa (esim. E1) vai siellä standardin sisällä olevia alatasoa (veikkaan itse jälkimmäistä). Valmis olen kyllä omaa mielipidettäni muuttamaan tämän suhteen.
Viimeiseen kohtaa viitaten, niin juuri näin, että osa standardeista tulee myös ihan faktuaalisten lukujen kautta. Muistaakseni tuo S1 henkilöstön pakollisuus aktivoitui, jos on yli 250 työntekijää. Muuten perustuu minunkin käsityksenin mukaan mainitsemaasi olennaisuus analyysiin. Se mistä nyt en ole varma kuten jo yllä totesin, että tarvitseeko näistä epäolennaisista standardeista sanoa mitään olennaisuusanalyysin jälkeen.
Ja vielä tuohon raportin lukemiseen, niin olen samaa mieltä, että vaikea nähdä tavissijoittajan noita jaksavan lukea. Näen ehkä itse sen, että ammattimaiset sijoittajat tulevat tästä eniten hyötymään potentiaalisesti, koska käytettävät resurssit ovat ihan eri tasoa. Käsitykseni mukaan nuo kaikki taulukkodatat on pitänyt esittää siten, että ne on helposti imaistavissa eri tietokantoihin, josta sitten voi tehdä vertailua eri yritysten kesken. Hyvin vaikea nähdä, että yksityissijoittaja jaksaisi noista raporteista kerätä dataa ja tehdä vertailua versus tulos, tase ja rahoituslaskelmat.
Edit. Vielä en ole Metsän raporttia lukenut kunnolla, mutta sen nyt selvitin, että kaikki ESRS-kohdat pitää käydä olennaisuusanalyysissa lävitse ja tuossa jos pystytään perustelemaan tietty standardi epäolennaiseksi, niin siitä ei tarvitse raportoida raportissa sen tarkemmin.
3 tykkäystä