Vastuullinen sijoittaminen

Täysin samaa mieltä kanssasi, että tämä on paperilla tosi hyvä juttu ja varmasti on kaikki mahdollisuudet, että käytännössäkin näistä on paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Sekin on totta, että CSRD ja ESRS tuovat tiettyä kaavamaisuutta ja vertailukelpoisuutta, mutta oman käsitykseni mukaan ESRS kautta tulee nuo tietyt teemat, joista pitää raportoida, mutta siellä standardin sisällä on kuitenkin valittavissa, että mitä raportoi. Pakkohan sen on myös noin mennä, koska toimialat ovat heterogeenisia. ESRS tarkoitan siis noita E1, E2,…,S1 ja G1 osa-alueita.

Se tässä on aika huvittavaa myös, että muutaman vuoden päästä tämä sama säätely koskee myös isoja yksityisä osakeyhtiöitä Suomessa. Luultavasti epäsuoria vaatimuksia datan keräämisestä saattaa tulla jo aikaisemmin kuin isot pörssäsit selvittävät alihankintaketjujansa. On kyllä melkoinen työmaa edessä, mutta katsotaan mitä tästä tulee. Jatketaan keskustelua! :slight_smile:

1 tykkäys

Saman käsityksen olen saanut noista ESRS:n teemoista. Todella hyvä linkki muuten tuo Metsän rapsa. Tuollaisia ei varmaan kukaan “tavissijoittaja” jaksa lukea, tosin antaa ehkä enemmän mahdollisuuksia ahkeralle analyytikolle/toimittajalle?

Muutama ehkä relevantti lisäys:

Aivan kaikista ESRS-kohdista ei tarvitse raportoida mutta kaikista kohdista on tehtävä olennaisuusarviointi. Ja mikäli jostain syystä päätetään olla raportoimatta tietystä kohdasta, syy pitää mainita rapsassa.

Ja tietyt kohdat ovat pakollisia kaikille. Näin muistista ne taisivat olla ESRS 1 ja 2 (yleisiä dokumentteja), E1 (kasvihuonekaasupäästöt, scopeluokat jne) sekä puolet henkilöstöä koskevasta standardista.

1 tykkäys

Kiitos relevanteista lisäyksistä. Tuo olennaisuusarviointi on tosiaan todella tärkeä osa prosessia ja se oli musta itseasiassa aika selkeästikin esitetty tuossa raportissa. Nyt ei mullakaan ole ihan 100 varmaa tietoa, mutta mää olen ymmärtänyt, että ainakaan joiltain osin raportteihin ei tulisi tuota, että jos jotain ei raportoida, niin sit pitää kertoa syy sille, että miksi ei raportoida.

Oma käsitys on se, että jossain ensimmäisissä standardiversioissa oli se, että kaikki standardit pitää käydä lävitse ja jos ei ole olennainen yhtiön kannalta, niin pitää kertoa syy sille, että miksi ei ole. Tämä olisi johtanut siihe, että jo pitkistä raporteista olisi tullut entistä pidempiä, joten mielestäni tähän tehtiin jonkinlainen myönnytys myöhempiin versioihin. Enkä nyt siis tosiaan tiedä koskiko tämä myönnytys tuota standardin ylätasoa (esim. E1) vai siellä standardin sisällä olevia alatasoa (veikkaan itse jälkimmäistä). Valmis olen kyllä omaa mielipidettäni muuttamaan tämän suhteen.

Viimeiseen kohtaa viitaten, niin juuri näin, että osa standardeista tulee myös ihan faktuaalisten lukujen kautta. Muistaakseni tuo S1 henkilöstön pakollisuus aktivoitui, jos on yli 250 työntekijää. Muuten perustuu minunkin käsityksenin mukaan mainitsemaasi olennaisuus analyysiin. Se mistä nyt en ole varma kuten jo yllä totesin, että tarvitseeko näistä epäolennaisista standardeista sanoa mitään olennaisuusanalyysin jälkeen.

Ja vielä tuohon raportin lukemiseen, niin olen samaa mieltä, että vaikea nähdä tavissijoittajan noita jaksavan lukea. Näen ehkä itse sen, että ammattimaiset sijoittajat tulevat tästä eniten hyötymään potentiaalisesti, koska käytettävät resurssit ovat ihan eri tasoa. Käsitykseni mukaan nuo kaikki taulukkodatat on pitänyt esittää siten, että ne on helposti imaistavissa eri tietokantoihin, josta sitten voi tehdä vertailua eri yritysten kesken. Hyvin vaikea nähdä, että yksityissijoittaja jaksaisi noista raporteista kerätä dataa ja tehdä vertailua versus tulos, tase ja rahoituslaskelmat.

Edit. Vielä en ole Metsän raporttia lukenut kunnolla, mutta sen nyt selvitin, että kaikki ESRS-kohdat pitää käydä olennaisuusanalyysissa lävitse ja tuossa jos pystytään perustelemaan tietty standardi epäolennaiseksi, niin siitä ei tarvitse raportoida raportissa sen tarkemmin.

3 tykkäystä

Drawing Up the Bill: Are ESG Ratings Related to Stock Returns Around the World? by Philipp Krueger, Romulo Alves, Mathijs A. van Dijk :: SSRN

Poiminta tutkimuksesta

Our results indicate that ESG investment strategies have not systematically
come at the expense of financial returns, and thus it has been possible to “do good without doing poorly.” Our findings also suggest that the prices of strong ESG stocks have not consistently been driven up, and that, going forward, ESG investors could potentially still benefit from any demand effects resulting in the pricing of ESG preferences.

6 tykkäystä


Kun puhutaan vastuullisen sijoittamisen ylituotosta, onko tämä nyt sitä?

Nordnetin Suomi indesi joka ei sisällä “Vastuutonta” Nestettä :wink: On päihittänyt helsingin yleisindeksin merkittävästi :slight_smile:

schrödinger’s ESG

10 tykkäystä

@KaroliinaLoikkanen on kirjoitellut yritysvastuudirektiivin potentiaalisista vaikutuksista Hesulin yrityksiin. :slight_smile:

4 tykkäystä

Kiitos kirjoituksesta! Yritysvastuudirektiivin lisäksi on koko joukko muitakin ajankohtaisia samalla rintamalla:

-Veroraportointi
-Pakkotyön kielto
-Metsäkatoasetus
-Konfliktimineraalit
-Kestävä vaatetus
-Kauppasopimusten kestävän kehityksen osastot
-Kestävä rahoitus: a) kestävyysraportointidirektiivi, b) tiedonantoasetus, c) taksonomia-asetus

Tämä alkaa jo olla ihta aitoa ja kasvavaa pisnestä. Olen yrittänyt etsiä pörssiin pesiytynyttä alalla toimivaa menestyvää firmaa. Sellainen on löytynyt eli hollantilainen, mutta globaalista toimia Wolter Kluwers. Osa sen toimintaa ESG-yrityspalveluiden tarjoaminen.

Kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto jne. huippua. Yhtiö suorastaan hohkaa laatua. Mutta niin hohkaa myös osakkeen hinta:)

6 tykkäystä

Hyvä nosto. Mainitsemasi lista tosiaan kasvaa kasvamistaan, mutta valitettavasti konkreettisten vaikutusten arviointeja on tässä vaiheessa haastava tehdä useimmista mainitsemistasi kohdista.

Woltersia en tunne, mutta jos on yhdistelmä osaavaa konsultaatiota, pitkälle rakennettua järkevää liiketoimintastrategiaa ja digitaalsten työkalujen järkevää myyntiä ja hinnoittelua, niin kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta toimijalta tällä kentällä.

6 tykkäystä

Itseäni kiinnostaa tämä myös tämä G puoli tässä kokonaisuudessa ja tuo yllä oleva @Quante kommentti herätti kiinnostuksen kuulla ajatuksia enemmänkin tästä aiheesta. Olen siis miettinyt missä määrin on tärkeää että yrityksen hallitus ei ole pelkkä johdon kumileimasin (no harvoinhan se ihan näinkään menee)? Ja toisaalta miksi on oleellista sijoituscasen kannalta että johdossa olisi yrityksestä ja suurimmista omistajista riippumattomia hallituksen jäseniä? Selvennän vielä sen verran että itse kyllä ymmärrän näiden governance asioiden merkitystä, mutta oma ajatteluni ei välttämättä ole kovinkaan mustavalkoinen näiden suhteen, mielestäni siis kontekstilla on myös merkitystä.

Sitten noin laajemmin näihin standardien kehittymiseen ja uusien asioiden tulemiseen liittyen satuin eilen lukemaan Martin Stopfordin kirjaa Maritime Economics, missä oli mielestäni hyvin kuvaava teksti koskien laivojen turvallisuus standardien syntyyn 1870-luvun paikkeilla liittyvä tekstinpätkä 1930 luvulta (Fayle, 1933):

" In their efforts to raise both the standard of safety and the standard of working conditions afloat, the Board of Trade frequently found themselves, during the last quarter of nineteenth century, at loggerheads with the shipowners. They were accused of cramping development of industry by laying down hard-and-fast rules which in effect punished whole industry by laying sins of small minority, by imposing restrictions from which foreign ships were free, even in British ports."

Eli kun käydään keskustelua parempien standardien tarpeesta tai vaikka lainsäädännöstä kautta historian ollaan oltu sitä mieltä että aivan turhaa touhua mokoma. Mutta kun esimerkiksi tuota laivojen turvallisuus standardi asiaa tarkastelee tämän päivän näkökulmasta, muutos oli aivan välttämätön merikuljetusten riskien ja siten kuljetuskustannusten laskemiseksi. Ja tämähän taasen on ollut välttämätöntä koko modernin yhteiskunnan synnylle ainakin jossain määrin. Liiketoiminnat itse ovat luonteeltaan melko huonoja löytämään yhteisiä standardeja, koska aina kuvitellaan jonkin oikopolun olevan kilpailuetu (ja näinhän se ainakin jonkin aikaa voikin olla).

Ja ymmärrän että nämä kaksi poimimaani näkökohtaa ovat ristiriitaisia, eli olisin hyvikin paljon kiinnostuneita kuuntelemaan viisaampien ajatuksia miten yleisten standardien tai säännöstöjen kehitys kuitenkin voisi olla myös sijoittajan etu. Ja etenkin miten näette lyhyemmän aikajänteen hyötyjen tasapainottamisen pidemmän aikajänteen hyötyjen välillä? Ja toisaalta miten sijoittajana kvantifioida näiden oikojien ottamia riskejä suhteessa pidemmän aikavälin mahdollisiin kehityspolkuihin.

Tämähän taitaa olla aika ikuisuuskysymys koskein päätöksenteko noin yleisemminkin?

Vielä pienenä sivujuonteena todettakoon että tuossa Fayle tekstissä viitattiin Samuel Plimsollin ajamaan lastiviiva standardiin, joka tänä päivänäkin on laivoissa käytössä nimenomaan Plimsoll viivana kaikkien laivojen kyljessä. Toki tuo määrittely metodi on kokenut uudistuksia vuosien varrella, mutta on edelleenkin merkittävässä roolissa laivoja suunniteltaessa tai operoitaessa ja siten edesauttanut merikuljetusten yhdenmukaistamista.

2 tykkäystä

@KaroliinaLoikkanen ja Lamorin Johanna Grönroos juttelivat Lamorista sekä vastuullisuusjutuista. :slight_smile:

Johanna Grönroos, Chief Strategy Officer, shares how Designation reflects Lamor´s business model, and provides transparency for investors around green business strategies.

Tämä video löytyy Inderes Nordic -kanavalta:

3 tykkäystä

Vastuullisuus kiinnostaa suomalaista sijoittajaa entistä vähemmän:

Jopa 48 prosenttia Sijoittajabarometriin vastanneista sijoittajista kertoi, että tekee sijoituspäätöksensä muilla kriteereillä, eikä arvioi sijoituskohteen vastuullisuutta. Vastuullisuusnäkökulma on heikentynyt, sillä viisi vuotta sitten samalla tavalla vastasi 34 prosenttia.

3 tykkäystä

WSJ:ssä juttua miten firmat luopuvat DEI-aloitteistaan aktivistisijoittajien paineesta.

https://www.wsj.com/business/deere-slashes-diversity-initiatives-after-backlash-from-conservative-activist-24424500?mod=hp_lead_pos11

" Deere DE 2.02%increase; green up pointing triangle & Co. said it would dial back some of its diversity and inclusion initiatives after it was targeted by a conservative activist, becoming the second agricultural company in recent weeks to bow to such criticism.

Deere, the world’s largest seller of farm equipment, said it would ensure the absence of what it described as “socially motivated messages” from company-mandated training materials and policies unless otherwise required. It said that diversity quotas have never been company policy and that it wouldn’t participate in or support “social or cultural awareness parades, festivals, or events.”

7 tykkäystä

Ilmeisesti sama stoori MSN Moneyssa ilman (ainakaan yhtä ärhäkkää) maksumuuria: MSN

Onhan tuo sillä tavalla tietysti ihan ymmärrettävää, että osalla arvoiltaan konservatiivisemmista sijoittajista varmasti menee herneitä nenään firmojen jokavuotisista Pride yms. kampanjoista ja some-postauksista, ja jos kyseessä sattuu olemaan merkittävä sekä äänekäs omistaja, niin onhan se jopa oletettavaa, että yrityksen taholta siihen nyt ainakin jotenkin reagoidaan. Tuonkin jutun mukaan Deere kuitenkin aikoo jatkaa tiellä kohti organisaation moninaisuuden edistämistä, mitä ehkä itse pidän oleellisempana asiana kuin sitä, missä määrin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä näitä teemoja korostetaan. Olen tietysti itse vähän huono arvioimaan sitä miten paljon tuollainen viestintä on edelleenkin tarpeen kulttuuristen vinoumien oikomiseksi, koska olen itse tanakasti normatiivisessa enemmistössä, vaikkakin sen arvoliberaalina edustajana.

4 tykkäystä

En nyt lähtisi tätä arvioimaan ihan noin konservatiivi/herne nenään -tyylisesti. Tai ehkä juuri tuosta syystä DEI ei enää jaksa kiinnostaa ja herättää enenevästi nyt myös vastarintaa. Omilla aivoillaan ajatteleva ja meritokratiaa kannattava voi olla eri mieltä siitä, kuinka syntymässä saatuja ulkoisia ominaisuuksia pitää yrityksessä korostaa ja mitä sillä saavutetaan.

Esimerkiksi DEI -koulutukset eivät ole tuottaneet parempaa työkulttuuria tai parempaa työn tuottavuutta.

Microsoftin väitetään luopuvan DEI-osastostaan, koska “työ olisi valmis”. Tästä esimerkiksi:

Itse olen sijoittajana vankkumaton MEI:n (Merit, Excellence, and Intelligence) kannattaja, ja ilahtuneena olen huomannut sen nousevan enemmän ja enemmän pinnalle.

4 tykkäystä

Ehkä tuo “herne nenässä” oli miulta tarpeettoman värikäs ilmaus, mutta ihan vilpittömästi kyllä myös kuvittelen, että ainakaan käytännön tasolla - Usassakaan - ei olisi alettu palkata vähemmistön edustajia ihan vaan koska edustavat vähemmistöä.

Nuohan on ihan mainioita kriteerejä. Haaste on vain siitä miten niitä on mitattu tai arvioitu :smiley:

2 tykkäystä

Niin, mites DEI on tutkimusten mukaan menestynyt? Eikö sen masentavat tulokset ole mielestäsi haaste?

Se, että vaatii mittauksia vieläkin sille, että meritokratian, älykkyyden ja esim. kyvykkyyden pitää vielä osoittaa näyttöä, on vähän masentavaa mielestäni. Noihin kyvykkyyksiin on koko ihmiskunnan edistys perustunut. Ei ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tms.

1 tykkäys

Toivottavasti DEI-politiikasta yrityksien sisällä luovutaan, mielestäni se on syrjivää niitä kohtaan jotka oikeasti kykyjensä mukaan ansaitsisivat homman mutteivat saa sitä koska pitää olla jokin järjetön monimuotoisuus kiintiö yrityksessä… joillain aloilla jo ihan turvallisuus kysymyskin.

En ollut perehtynyt DEI-hankkeiden menestykseen (nämä hankkeet menevät mielenkiinnon kohteideni ulkopuolelle), mutta tein pikaisen haun ja joo, ilmeisesti monet niistä eivät tuota tuloksia. Toisaalta kaikki satunnaisesti ensimmäisten hakutulosten joukosta poimimani lähteet (linkit listattu alla) mainitsevat syiksi lähinnä asioita, jotka eivät liity monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion lisääntymiseen, vaan siihen että hankkeita on tehty puolivillaisesti, ilman sitoutumista ja samassa hengessä jota ympäristöasioihin liittyen kutsutaan viherpesuksi: puhutaan paljon muttei muuteta toimintaa, ja tehdään asioita joilla ei oikeasti ole vaikutusta. Kuinka moni “checkbox exercise” saa mitään tuloksia aikaan missään :roll_eyes:

Jos olet todella sitä mieltä, että sulkemalla pois esimerkiksi puolet populaatiosta valittaessa johonkin työtehtävään uutta tekijää, joko alitajuisten tai tahallisten vinoumien tai toimien seurauksena, ei voi vaikuttaa negatiivisesti siihen saadaanko “MEI”-kriteerien mukaan valitsemalla oikeasti paras mahdollinen kandi valittua, minusta tuntuu, ettei meidän ehkä kannatata jatkaa tätä. Suuri ongelmahan on nimenomaan siinä, että “epätyypilliset” hakijat monesti karsiutuvat pois jo ennen kuin päästään mittaamaan heidän soveltuvuuttaan ja kykyjään. Tämä Tietoevryn julkaisema tiedote kuvaa hyvin tilannetta yhdellä alalla, jolla yksi iso vinouma on miesvaltaisuus: Muutos rekrytointi-ilmoituksissa kasvatti naishakijoiden määrää Sitä en tiedä miten Tietoevryn muut hankkeet ovat menestyneet :person_shrugging: mutta toivon etteivät nyt kuitenkaan ole “positiivisen syrjinnän” tielle lähteneet (mihin tulkitsen sinun viittaavan kommentissasi).


Harvard Business Review: The Failure of the DEI-Industrial Complex

Forbes: Why So Many DEI Programs Are Failing And How To Improve Them

Forbes: 10 Reasons Why DEI Efforts Fail (And How To Ensure They Succeed)

McKinsey: It’s (past) time to get strategic about DEI

4 tykkäystä

Tämä sopinee tähänkin ketjuun:

Lamorin strategiajohtaja Johanna Grönroos kertoi Karoliina Loikkaselle, miten Designation heijastaa Lamorin liiketoimintamallia ja tarjoaa sijoittajille läpinäkyvyyttä vihreiden liiketoimintastrategioiden suhteen.

Tämäkin video löytyy täältä: https://www.youtube.com/@inderesnordic
Kannattaa laittaa kanava tilaukseen, hyvää materiaalia englanniksi ja ruotsiksi - sellaista, mitä ei ole “Suomikanavalla”.

2 tykkäystä

Kun yritykset valittavat ettei ole aikaa tai voimavaroja tehdä ESG:tä, niin aina voi vedota ukrainalaisen Ferrexpon esimerkkiin :smiley:

Even during a time of war, the Group has not lost sight of its ESG goals, publishing two significant projects: a ‘Life Cycle assessment’ for its FDP pellets and a ‘Double Materiality assessment’.
• Later in the year, the Group intends to release its annual ‘Responsible Business Report’ for 2024, which will be defined by the material topics identified in its the Double Materiality Assessment, and an updated Climate Change report, which will assess scenarios for the Group’s carbon targets in light of the war in Ukraine.

6 tykkäystä