Ostotoimintojen yhdistämisestä molemmat toimijat saisivat kilpailuvoimaa, eli saisivat ostohintoja neuvoteltua alemmas suurempien volyymien ansiosta. Pitäisin tätä liikettä perusteltuna, etenkin kun miettii nykyistä kilpailutilannetta Giganttia (Elkjop) ja Poweria kohtaan.
Yritysjärjestely on sitten toinen vaihtoehto. Molemmat Komplettin suurimmista omistajista ovat pitkäjänteisiä sijoittajia, ja Komplett on itsekin laajentunut Ruotsiin yritysostoilla. SIBA osti aikoinaan NetOnNetin pois pörssistä, kehitti sitä, ja myi sen Komplettille vuonna 2022. Tällöin SIBAsta tuli Komplletin toiseksi suurin omistaja. Komplett (160 MEUR) on selvästi Verkkistä (500 MEUR) pienempi toimija, joten mahdollisen järjestelyn tulisi tapahtua todennäköisesti Verkkiksen toimesta (oli sitten kyseessä osto tai yhdistyminen). Verkkis on tosin itse sanonut ettei halua lähteä kovin suuriin järjestelyihin (esim. E-ville oli tosi pieni toimija). Ehkä ajan saatossa jonkin kaltainen järjestely saattaisi olla mahdollinen (mikäli Komplett kasvaa Verkkistä suuremmaksi tai Verkkiksen M&A strategia muuttuu) ja se olisi teolliselta logiikaltaan mielestäni perusteltu. Toistaiseksi Verkkis ei ole antanut mitään viitteitä siitä, että haluaisi fyysistä jalansijaa ulkomailla (pois lukien vienti-liiketoiminta).
Kiitos hyvästä vastauksesta. Ostotoimintojen yhdistäminen joillakin alueilla voisi olla hyvä paikka aloittaa ja kokeilla yhteistyötä. Siitähän voi sitten edetä pidemälle, jos yhteistoiminta alkaa sujua.
Tosin kyllä omakohtaista kokemusta yhteistyöstä norjalaisten kanssa harrastaneena täytyy myös todeta että kulttuurilliset seikat voivat tehdä tuosta haastavaa. Tässä mielessä Verkkiksen uusi hallituksen jäsen Irmeli Rytkönen voisi osoittautua suureksi avuksi johdolle.
Jotenkin itseä hivenen mietityttää tämä Verkkiksen voimakas halu pysyä vain Suomen markkinalla. Etenkin noissa ostoissa luulisi skaalalla olevan merkitystä ja kotimaan markkinat ovat kovin pienet tässä mielessä.
Power saanut moitteita Kuluttaja- ja kilpailuviranomaiselta (27.3.2024):
“Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Power Finland Oy:n (jälj. Power) hinnanalennusmarkkinointiin verkkokaupassa, sosiaalisessa mediassa, painetussa tarjouskuvastossa, sanomalehdessä ja TV:ssä. Puutteita havaittiin Powerin 30 päivän alimman hinnan ilmoittamisessa sekä ilmoittamistavassa. Kuluttaja-asiamies katsoi Powerin menettelyn kuluttajansuojalain vastaiseksi. Power sitoutui vastaisuudessa menettelemään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.”
Lisään vielä huomista Q1.sta varten tämän ennustetaulukon auki tänne, niin porukan ei tarvitse säntäillä ja klikkailla ympäriinsä, kun on muutenkin kiireinen tulosaamu
Sieltähän se tuli. Ensiajatukset (kun huomioi myös tämän aamun Keskon tuloksen) että onpa haastava markkina - siihen nähden tulos olisi ainakin vähän ns. puolustusvoitto.
Alkuvuonna yhtiön myynti sukelsi peräti -11,5%. Tämä oli 10. perättäinen neljännes, kun myynti laski.
Pieni valonpilkahdus alkuvuodesta on ollut pikatoimitusten vahva kasvu.
Verkkokauppa.com linjasi selväsanaisesti, että yhtiö hakee ensisijaisesti kannattavuutta. Tämä voi olla ihan fiksu veto markkinassa, jossa kovillakaan investoinneilla ei välttämättä saa kasvua aikaiseksi.
Kriisi väistyy ennen pitkää ja siinä vaiheessa usein katsotaan kuka on selvinnyt kuohuista vähimmillä vaurioilla.
Verkkokaupan myyntisaamiset on kasvanut suunnilleen 7 kertaisiksi samanaikaisesti, kun liikevaihto on suunnilleen tuplannut. Luvut ovat selvästi muuttuneet aivan eri tahtia, mistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia.
Myyntisaamisiin on sitoutunut muutamassa vuodessa suunnilleen korollista nettovelkaa 20,1 milj.€ vastaava summa lisää. Varsinkin nyt korkojen noustua rahoituskustannukset ovat olleet reilu 2 milj.€. vuodessa, mikä syö jo reilusti syntynyttä voittoa.
Syntynyttä ongelmaa voisi aika helposti korjata tarjoamalla vähemmän halpaa maksuaikaa tai velottamalla myönnetystä lainasta vähän korkoa. Mitään valtavaa koronkiskontaa ei edes tarvisi tehdä tilanteen parantamiseksi.
Myyntisaamisten kasvattaminen on Verkkiksen strateginen tavoite ja tarkoituksena on nimenomaan kasvattaa syntyvää voittoa. Verkkis Tili ehdot asiakkaalle: luoton korko 9,9% + korkolain viitekorko + tilinhoitomaksu 3 e/kk, todellinen vuosikorko 18,81% 1000 euron luotolle.
Asiakkaalta veloitetaan siis 18,81% vuosikorkoa ja Verkkis rahoittaa nämä myyntisaamiset itse velkarahalla, josta maksavat korkoa reilusti alle 10%. Hyvää bisnestähän tämä on jos luottotappiovaraukset pysyvät kurissa. Luottotappioita tulee, osa korkotuotoista menee niihin, mutta järkevää liiketoimintaa kuitenkin.
Verkkis joutuu nyt myymään tiukassa kilpailutilanteessa elektroniikkaa lähes nollakatteella. Näillä rahoitustuotteiden korkotuloilla yrittävät sitten saada edes jotain pientä voittoa. Tilannetta ei varmaan paranna jos Verkkis nyt ajaisi myyntisaamiset alas, luopuisi asiakasrahoituksen rahoitustuotoista ja keskittyisi myymään televisioita nollakatteella. Se olisi oikotie kohti epäonnistunutta liiketoimintaa ja firman alamäki vain syvenisi. Gigantti ja Power myös tekevät rahansa luottoja tarjoamalla, ei ole mikään uusi keksintö sikäli…
Näköjään tosiaan kirjaavat poikkeuksellisesti korkotuottoja liikevaihtoon eikä rahoituksen tuottoihin. Eipä ihme kun toi näytti niin erikoiselta toiminnalta.
Tässä, kun on tullut kevyesti pohdittua ja katteltua tätä ostorahoitus kuviota, niin Verkkokauppa näyttää aika pankkimaiselta. Oikaistaessa liikevoittoa korkotuotoilla kannattavuus on ollut itseasiassa negatiivinen. Kaikki voitot syntyy käytännössä rahoittamalla asiakkaiden kaupankäyntiä. Alla raportoidut luvut kahdelta viime vuodelta.
Voihan se tietysti olla, että tilanne joskus muuttuu, mutta toistaiseksi tilanne on aika heikko. Tätä rahoituspuolen kehittymistä pitää kyllä alkaa seuraamaan tarkemmin.
Saa nähdä miten tämä alkaa nopeuttamaan myyntiä, kun Wolt kuljettaa kaikkien myymälöiden lähialueilla heti saatavilla olevat, pienikokoiset tuotteet parhaimmillaan alle tunnin sisällä tilauksesta. Ainakin Helsingin alueella tuosta pika toimituksesta ollut hyötyä. Peukut strategian eteenpäin viemisestä
Menee ehkä vähän kokemuksia-ketjuun, mutta pistetään nyt tänne. Minä olen kerran käyttänyt verkkiksen kotiinkuljetusta. Olihan se todella kätevää kun puhelin hajosi aamulla ja piti uusi saada heti. Ainoa vaan, että kuljetuksessa oli yksi todella iso miinus. Kuskia ei kiinnostanut oveen koputtaminen tai ovikellon soittaminen. Ei ole ensimmäinen kerta kun kellon soittaminen osoittautuu Wolt-kuskille liian haastavaksi toimenpiteeksi. En kuitenkaan ajatellut, että niin voisi käydä kalliin tuotteen kohdalla, mutta siihen se vaan jätetään oven eteen kerrostalon rappukäytävään kenen noukittavaksi. Ei ollut edes mitään väliaikatietoja milloin tuote mahdollisesti saapuu kotiin. Ideana palvelu hyvä, mutta harkitsisin toiseen kertaan kalliin tuotteen tilaamista Woltista.
Kyllä tuossa on trackkaus josta tulee linkki tekstarina josta tuota voi seurata. Ja kalliissa tuotteissa nykyään vaativat että kuskille annetaan nelinumeroinen koodi. Jos kuski ei sitä saa, hän ei voi merkata pakettia toimitetuksi. Eli ei tämä ole enää ymmärtääkseni ongelma ellei paketti ollut niin vähäinen arvoltaan ettei tuota ominaisuutta vaadittu ko. toimituksessa.
Tuli Verkkokauppa mieleen kuunnellessa uutta Acquired jaksoa Klarnasta ja maksamisen tulevaisuudesta Building a Disruptive Payments Company (with Klarna CEO Sebastian Siemiatkowski): The Complete History and Strategy. Maksaminen on aikaisemmin muuttanut ostokäyttäytymistä ja tulee muuttamaan sitä tulevaisuudessakin. Useampia suuria yhtiöitä kehittää uusia keinoja maksamisen helpottamiseksi, mikä tulee vaikuttamaan myös ostoihin liittyviin lainoihin. Verkkokaupan korkotuotot voivat vielä jossain vaiheessa olla paineessa vaikka toistaiseksi ovatkin kehittyneet hyvin. Itsekin kyllä ostaisin mieluummin nollakorolla tai ainakin alhaisemmalla korolla kuin korkokiskurin 18,81% vuosikorolla.
Verkkis Tili tarjoaa 15-45 päivää korotonta ja kulutonta maksuaikaa kun maksat laskun eräpäivänä kokonaan pois. Täsmälleen sama menettelytapa kuin Klarnalla siis. Klarnalla korko 18,90% jos et maksa eräpäivänä laskua kokonaan.
Toive vuoden maksuajasta nollakorolla on ajatuksena melko epärealistinen.
Esimerkki:
Yritys myöntää asiakasrahoitusta 10 miljoona euroa ja rahoittaa tämän ottamalla itse pankista lainaa 5% korolla. Sitten vähennetään asiakkaiden aiheuttamat luottotappiot esim. 5% luottokannasta. Lopputulos: vuoden päästä yrityksellä on jäljellä rahaa 9 miljoonaa euroa ja on jäänyt tappiolle 1 miljoonaa euroa jos korkoa ei peritä.
Moni korkokiskureista puhuva ei hahmota, että yritys joutuu itse maksamaan lainarahasta pankille korkoa ja asiakkaiden aiheuttamat luottotappiot voivat olla valtavia vuositasolla. Tuosta 18% vuosikorosta voi mennä jopa valtaosa näihin kuluihin ja tappioihin. Esim. joku asiakas voi ostaa 5000 eurolla luotolla tavaraa suomalaisella sotulla ja sen jälkeen poistua Suomesta takaisin entiseen kotimaahansa Lähi-itään. Sieltä ei Suomen ulosottovirasto saa senttiäkään perittyä takaisin. Tarvitaan 50-100 pienemmän ostoksen tekevää suomalaista kunniallista luottoasiakasta, joiden maksamilla koroilla tuo 1 ainoa luottotappio saadaan nollattua. Nämä tilanteet on pakko huomioida luottokoroissa.
Teleoperaattorit otetaan tähän yleensä vastaväitteenä. Telia ja Elisa pystyy antamaan nollakorolla maksuaikaa, koska pääbisnes on liittymäsopimukset. Kun saat laskutettua asiakkaalta liittymästä 400 euroa per vuosi, muutaman kympin korot voi jättää perimättä.
Selvää kehitystä tilauskäsittelyssä. Viikonloppunakin paketti kerrotaan tehdyksi (eihän vastaaja ole robotti…). Edelleen viive on jatkovaiheissa eli seurantakoodin takana tieto ei päivity reaaliajassa läheskään. Paketti käsissä vaikka koodi sanoo sen olevan vielä matkalla noutoautomaattiin.
