Joo tuo ALV-systeemi muuttui muutama vuosi sitten (olikohan 2021). Poislukien pikkufirmat (muistaakseni alle 10000 euroa myyntiä lähetysmaan ulkopuolelle EUn sisällä vuodessa) postimyyntifirmojen pitää kerätä ja tilittää ALVit vastaanottomaan mukaan paikalliselle veroviranomaiselle, joka sitten toimittaa ne vastaanottomaahan. Tai jos firmalla on varastoja tms. toimintaa useammassa EU-maassa, joutuvat rekisteröitymään joka maassa ja maksamaan suoraan jokaiseen paikkaan missä on toimintaa.
Ja EUn ulkopuolelta kaikki paukkuu nykyään verolle, ei ole enää mitään liian pientä tilausta joka on veroton.
Ilman tätä systeemiä tuo ALV-prosentin nosto olisi ollut paha rasti kotimaiselle kaupalle kun ero keski-euroopan veroihin olisi kasvanut, mutta nykyään veroa ei voi välttää tilailemalla esim. Saksasta vaan kaikkiin paukkuu kotimaisen veroprosentin mukaan ALV.
Tuossa on yksi hyvä yhteenveto noista muutoksista:
Verkkis raportoi myyntinsä jakauman verkossa ja kivijalassa. Tämä ei ole suoraan rinnastettavissa liikevaihtoon, mutta antaa suuntaa liikevaihdon kehitykselle. Verkkomyynti oli 62 % myynnistä vuonna 2023.
Kaupan liitto tehnyt kyselyn kotimaisten verkkomyyjien suosiosta. Verkkokauppa.com sijoituksissa yllättävän alhaalla, mutta kysely perustuukin henkilökohtaisiin suostumuksiin eikä niinkään liikevaihdon määrään.
We think sentiment has been weak in Q1 as consumers are paying back holiday credit card debt and are still dealing with the rise in interest rates. Verkkokauppa.com will be ready when consumers are.
We forecast sales decreased of 11% y/y in Q1 with adj. EBIT of EUR 0.7m (versus EUR 1.4m in Q1/23).
We estimate fair value for the shares at EUR 2.6-3.0 (previously EUR 2.7-3.1).
Tuohon konsensukseen voi vaikuttaa ensinnäkin datalähde (meillä Bloomberg ja SEBillä näköjään Refinitiv) ja toiseksi julkaisuaika. Taidettiin tehdä ennustemuutokset ensimmäisenä, joten meijän ilmoittama konsensus sisältää muiden “vanhat” ennusteet.
Verrokki Komplettin (toimii Norjassa ja Ruotsissa) Q1-liikevaihto laski 10 %.
Tätä casea on mielenkiintoista seurata, sillä liiketoimintamalli muistuttaa Verkkistä ja tavoitteet tulosparannuksen suhteen on melko samanlaiset! Pitivät muuten CMD:n alkuvuodesta, joka oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen kuluttajaelektroniikan verkkokaupasta kiinnostuneille.
Ostotoimintojen yhdistämisestä molemmat toimijat saisivat kilpailuvoimaa, eli saisivat ostohintoja neuvoteltua alemmas suurempien volyymien ansiosta. Pitäisin tätä liikettä perusteltuna, etenkin kun miettii nykyistä kilpailutilannetta Giganttia (Elkjop) ja Poweria kohtaan.
Yritysjärjestely on sitten toinen vaihtoehto. Molemmat Komplettin suurimmista omistajista ovat pitkäjänteisiä sijoittajia, ja Komplett on itsekin laajentunut Ruotsiin yritysostoilla. SIBA osti aikoinaan NetOnNetin pois pörssistä, kehitti sitä, ja myi sen Komplettille vuonna 2022. Tällöin SIBAsta tuli Komplletin toiseksi suurin omistaja. Komplett (160 MEUR) on selvästi Verkkistä (500 MEUR) pienempi toimija, joten mahdollisen järjestelyn tulisi tapahtua todennäköisesti Verkkiksen toimesta (oli sitten kyseessä osto tai yhdistyminen). Verkkis on tosin itse sanonut ettei halua lähteä kovin suuriin järjestelyihin (esim. E-ville oli tosi pieni toimija). Ehkä ajan saatossa jonkin kaltainen järjestely saattaisi olla mahdollinen (mikäli Komplett kasvaa Verkkistä suuremmaksi tai Verkkiksen M&A strategia muuttuu) ja se olisi teolliselta logiikaltaan mielestäni perusteltu. Toistaiseksi Verkkis ei ole antanut mitään viitteitä siitä, että haluaisi fyysistä jalansijaa ulkomailla (pois lukien vienti-liiketoiminta).
Kiitos hyvästä vastauksesta. Ostotoimintojen yhdistäminen joillakin alueilla voisi olla hyvä paikka aloittaa ja kokeilla yhteistyötä. Siitähän voi sitten edetä pidemälle, jos yhteistoiminta alkaa sujua.
Tosin kyllä omakohtaista kokemusta yhteistyöstä norjalaisten kanssa harrastaneena täytyy myös todeta että kulttuurilliset seikat voivat tehdä tuosta haastavaa. Tässä mielessä Verkkiksen uusi hallituksen jäsen Irmeli Rytkönen voisi osoittautua suureksi avuksi johdolle.
Jotenkin itseä hivenen mietityttää tämä Verkkiksen voimakas halu pysyä vain Suomen markkinalla. Etenkin noissa ostoissa luulisi skaalalla olevan merkitystä ja kotimaan markkinat ovat kovin pienet tässä mielessä.
Power saanut moitteita Kuluttaja- ja kilpailuviranomaiselta (27.3.2024):
“Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Power Finland Oy:n (jälj. Power) hinnanalennusmarkkinointiin verkkokaupassa, sosiaalisessa mediassa, painetussa tarjouskuvastossa, sanomalehdessä ja TV:ssä. Puutteita havaittiin Powerin 30 päivän alimman hinnan ilmoittamisessa sekä ilmoittamistavassa. Kuluttaja-asiamies katsoi Powerin menettelyn kuluttajansuojalain vastaiseksi. Power sitoutui vastaisuudessa menettelemään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.”
Lisään vielä huomista Q1.sta varten tämän ennustetaulukon auki tänne, niin porukan ei tarvitse säntäillä ja klikkailla ympäriinsä, kun on muutenkin kiireinen tulosaamu
Sieltähän se tuli. Ensiajatukset (kun huomioi myös tämän aamun Keskon tuloksen) että onpa haastava markkina - siihen nähden tulos olisi ainakin vähän ns. puolustusvoitto.
Alkuvuonna yhtiön myynti sukelsi peräti -11,5%. Tämä oli 10. perättäinen neljännes, kun myynti laski.
Pieni valonpilkahdus alkuvuodesta on ollut pikatoimitusten vahva kasvu.
Verkkokauppa.com linjasi selväsanaisesti, että yhtiö hakee ensisijaisesti kannattavuutta. Tämä voi olla ihan fiksu veto markkinassa, jossa kovillakaan investoinneilla ei välttämättä saa kasvua aikaiseksi.
Kriisi väistyy ennen pitkää ja siinä vaiheessa usein katsotaan kuka on selvinnyt kuohuista vähimmillä vaurioilla.
Verkkokaupan myyntisaamiset on kasvanut suunnilleen 7 kertaisiksi samanaikaisesti, kun liikevaihto on suunnilleen tuplannut. Luvut ovat selvästi muuttuneet aivan eri tahtia, mistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia.
Myyntisaamisiin on sitoutunut muutamassa vuodessa suunnilleen korollista nettovelkaa 20,1 milj.€ vastaava summa lisää. Varsinkin nyt korkojen noustua rahoituskustannukset ovat olleet reilu 2 milj.€. vuodessa, mikä syö jo reilusti syntynyttä voittoa.
Syntynyttä ongelmaa voisi aika helposti korjata tarjoamalla vähemmän halpaa maksuaikaa tai velottamalla myönnetystä lainasta vähän korkoa. Mitään valtavaa koronkiskontaa ei edes tarvisi tehdä tilanteen parantamiseksi.
Myyntisaamisten kasvattaminen on Verkkiksen strateginen tavoite ja tarkoituksena on nimenomaan kasvattaa syntyvää voittoa. Verkkis Tili ehdot asiakkaalle: luoton korko 9,9% + korkolain viitekorko + tilinhoitomaksu 3 e/kk, todellinen vuosikorko 18,81% 1000 euron luotolle.
Asiakkaalta veloitetaan siis 18,81% vuosikorkoa ja Verkkis rahoittaa nämä myyntisaamiset itse velkarahalla, josta maksavat korkoa reilusti alle 10%. Hyvää bisnestähän tämä on jos luottotappiovaraukset pysyvät kurissa. Luottotappioita tulee, osa korkotuotoista menee niihin, mutta järkevää liiketoimintaa kuitenkin.
Verkkis joutuu nyt myymään tiukassa kilpailutilanteessa elektroniikkaa lähes nollakatteella. Näillä rahoitustuotteiden korkotuloilla yrittävät sitten saada edes jotain pientä voittoa. Tilannetta ei varmaan paranna jos Verkkis nyt ajaisi myyntisaamiset alas, luopuisi asiakasrahoituksen rahoitustuotoista ja keskittyisi myymään televisioita nollakatteella. Se olisi oikotie kohti epäonnistunutta liiketoimintaa ja firman alamäki vain syvenisi. Gigantti ja Power myös tekevät rahansa luottoja tarjoamalla, ei ole mikään uusi keksintö sikäli…
