Alkuvuonna yhtiön myynti sukelsi peräti -11,5%. Tämä oli 10. perättäinen neljännes, kun myynti laski.
Pieni valonpilkahdus alkuvuodesta on ollut pikatoimitusten vahva kasvu.
Verkkokauppa.com linjasi selväsanaisesti, että yhtiö hakee ensisijaisesti kannattavuutta. Tämä voi olla ihan fiksu veto markkinassa, jossa kovillakaan investoinneilla ei välttämättä saa kasvua aikaiseksi.
Kriisi väistyy ennen pitkää ja siinä vaiheessa usein katsotaan kuka on selvinnyt kuohuista vähimmillä vaurioilla.
Verkkiksen kilpailija Power aloittaa muutosneuvottelut.
Päivän uutisvirtaa tännekin muistiin:
Uusi talousjohtaja taloon Fiskarsilta. Nykyinen CFO ei jatka Verkkiksen palveluksessa (oliko tästä tiedotettu aiemmin, en muista).
Seppälän myynnit jatkuneet (nyt rapialla puolella miljoonalla) ja omistus laskenut nyt alle 30%. Mihinköhän asti jatkaa myyntejä?
Arhin pitkähkö juttu Verkkiksen CMD:n annista.
https://x.com/ArhiKivilahti/status/1798221920485138828?t=CM4OZZBnjeUeqOKAfR6brA&s=19
Teemu Liila ja @Heikki_Keskivali juttelivat Verkkiksestä ja Kamuxista.
Aiheet:
00:00 Intro 01:21 Kamux 04:39 verkkokauppa 06:39 Liiketoiminta ja kilpailuedut 15:25 Arvostukset 17:11 Löytyykö yhtiöitä Teemun ja Heikin salkuista? 18:35 Kumpaa Heikki ja Teemu valitsevat kisasalkkuihinsa?
P.S. (Huom! @Verneri_Pulkkinen ja @Yu_Gong)
Verkkokaupan myyntisaamiset on kasvanut suunnilleen 7 kertaisiksi samanaikaisesti, kun liikevaihto on suunnilleen tuplannut. Luvut ovat selvästi muuttuneet aivan eri tahtia, mistä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia.
Myyntisaamisiin on sitoutunut muutamassa vuodessa suunnilleen korollista nettovelkaa 20,1 milj.€ vastaava summa lisää. Varsinkin nyt korkojen noustua rahoituskustannukset ovat olleet reilu 2 milj.€. vuodessa, mikä syö jo reilusti syntynyttä voittoa.
Syntynyttä ongelmaa voisi aika helposti korjata tarjoamalla vähemmän halpaa maksuaikaa tai velottamalla myönnetystä lainasta vähän korkoa. Mitään valtavaa koronkiskontaa ei edes tarvisi tehdä tilanteen parantamiseksi.
Myyntisaamisten kasvattaminen on Verkkiksen strateginen tavoite ja tarkoituksena on nimenomaan kasvattaa syntyvää voittoa. Verkkis Tili ehdot asiakkaalle: luoton korko 9,9% + korkolain viitekorko + tilinhoitomaksu 3 e/kk, todellinen vuosikorko 18,81% 1000 euron luotolle.
Asiakkaalta veloitetaan siis 18,81% vuosikorkoa ja Verkkis rahoittaa nämä myyntisaamiset itse velkarahalla, josta maksavat korkoa reilusti alle 10%. Hyvää bisnestähän tämä on jos luottotappiovaraukset pysyvät kurissa. Luottotappioita tulee, osa korkotuotoista menee niihin, mutta järkevää liiketoimintaa kuitenkin.
Verkkis joutuu nyt myymään tiukassa kilpailutilanteessa elektroniikkaa lähes nollakatteella. Näillä rahoitustuotteiden korkotuloilla yrittävät sitten saada edes jotain pientä voittoa. Tilannetta ei varmaan paranna jos Verkkis nyt ajaisi myyntisaamiset alas, luopuisi asiakasrahoituksen rahoitustuotoista ja keskittyisi myymään televisioita nollakatteella. Se olisi oikotie kohti epäonnistunutta liiketoimintaa ja firman alamäki vain syvenisi. Gigantti ja Power myös tekevät rahansa luottoja tarjoamalla, ei ole mikään uusi keksintö sikäli…
Näköjään tosiaan kirjaavat poikkeuksellisesti korkotuottoja liikevaihtoon eikä rahoituksen tuottoihin. Eipä ihme kun toi näytti niin erikoiselta toiminnalta.
Tässä, kun on tullut kevyesti pohdittua ja katteltua tätä ostorahoitus kuviota, niin Verkkokauppa näyttää aika pankkimaiselta. Oikaistaessa liikevoittoa korkotuotoilla kannattavuus on ollut itseasiassa negatiivinen. Kaikki voitot syntyy käytännössä rahoittamalla asiakkaiden kaupankäyntiä. Alla raportoidut luvut kahdelta viime vuodelta.
Vuosi, Liikevoitto, Korkotuotot asiakasrahoituksesta
2022, 2285, 4701
2023, 4716, 6799
Voihan se tietysti olla, että tilanne joskus muuttuu, mutta toistaiseksi tilanne on aika heikko. Tätä rahoituspuolen kehittymistä pitää kyllä alkaa seuraamaan tarkemmin.
Saa nähdä miten tämä alkaa nopeuttamaan myyntiä, kun Wolt kuljettaa kaikkien myymälöiden lähialueilla heti saatavilla olevat, pienikokoiset tuotteet parhaimmillaan alle tunnin sisällä tilauksesta. Ainakin Helsingin alueella tuosta pika toimituksesta ollut hyötyä. Peukut strategian eteenpäin viemisestä 
Menee ehkä vähän kokemuksia-ketjuun, mutta pistetään nyt tänne. Minä olen kerran käyttänyt verkkiksen kotiinkuljetusta. Olihan se todella kätevää kun puhelin hajosi aamulla ja piti uusi saada heti. Ainoa vaan, että kuljetuksessa oli yksi todella iso miinus. Kuskia ei kiinnostanut oveen koputtaminen tai ovikellon soittaminen. Ei ole ensimmäinen kerta kun kellon soittaminen osoittautuu Wolt-kuskille liian haastavaksi toimenpiteeksi. En kuitenkaan ajatellut, että niin voisi käydä kalliin tuotteen kohdalla, mutta siihen se vaan jätetään oven eteen kerrostalon rappukäytävään kenen noukittavaksi. Ei ollut edes mitään väliaikatietoja milloin tuote mahdollisesti saapuu kotiin. Ideana palvelu hyvä, mutta harkitsisin toiseen kertaan kalliin tuotteen tilaamista Woltista.
Kyllä tuossa on trackkaus josta tulee linkki tekstarina josta tuota voi seurata. Ja kalliissa tuotteissa nykyään vaativat että kuskille annetaan nelinumeroinen koodi. Jos kuski ei sitä saa, hän ei voi merkata pakettia toimitetuksi. Eli ei tämä ole enää ymmärtääkseni ongelma ellei paketti ollut niin vähäinen arvoltaan ettei tuota ominaisuutta vaadittu ko. toimituksessa.
Tuli Verkkokauppa mieleen kuunnellessa uutta Acquired jaksoa Klarnasta ja maksamisen tulevaisuudesta Building a Disruptive Payments Company (with Klarna CEO Sebastian Siemiatkowski): The Complete History and Strategy. Maksaminen on aikaisemmin muuttanut ostokäyttäytymistä ja tulee muuttamaan sitä tulevaisuudessakin. Useampia suuria yhtiöitä kehittää uusia keinoja maksamisen helpottamiseksi, mikä tulee vaikuttamaan myös ostoihin liittyviin lainoihin. Verkkokaupan korkotuotot voivat vielä jossain vaiheessa olla paineessa vaikka toistaiseksi ovatkin kehittyneet hyvin. Itsekin kyllä ostaisin mieluummin nollakorolla tai ainakin alhaisemmalla korolla kuin korkokiskurin 18,81% vuosikorolla.
Verkkis Tili tarjoaa 15-45 päivää korotonta ja kulutonta maksuaikaa kun maksat laskun eräpäivänä kokonaan pois. Täsmälleen sama menettelytapa kuin Klarnalla siis. Klarnalla korko 18,90% jos et maksa eräpäivänä laskua kokonaan.
Toive vuoden maksuajasta nollakorolla on ajatuksena melko epärealistinen.
Esimerkki:
Yritys myöntää asiakasrahoitusta 10 miljoona euroa ja rahoittaa tämän ottamalla itse pankista lainaa 5% korolla. Sitten vähennetään asiakkaiden aiheuttamat luottotappiot esim. 5% luottokannasta. Lopputulos: vuoden päästä yrityksellä on jäljellä rahaa 9 miljoonaa euroa ja on jäänyt tappiolle 1 miljoonaa euroa jos korkoa ei peritä.
Moni korkokiskureista puhuva ei hahmota, että yritys joutuu itse maksamaan lainarahasta pankille korkoa ja asiakkaiden aiheuttamat luottotappiot voivat olla valtavia vuositasolla. Tuosta 18% vuosikorosta voi mennä jopa valtaosa näihin kuluihin ja tappioihin. Esim. joku asiakas voi ostaa 5000 eurolla luotolla tavaraa suomalaisella sotulla ja sen jälkeen poistua Suomesta takaisin entiseen kotimaahansa Lähi-itään. Sieltä ei Suomen ulosottovirasto saa senttiäkään perittyä takaisin. Tarvitaan 50-100 pienemmän ostoksen tekevää suomalaista kunniallista luottoasiakasta, joiden maksamilla koroilla tuo 1 ainoa luottotappio saadaan nollattua. Nämä tilanteet on pakko huomioida luottokoroissa.
Teleoperaattorit otetaan tähän yleensä vastaväitteenä. Telia ja Elisa pystyy antamaan nollakorolla maksuaikaa, koska pääbisnes on liittymäsopimukset. Kun saat laskutettua asiakkaalta liittymästä 400 euroa per vuosi, muutaman kympin korot voi jättää perimättä.
Selvää kehitystä tilauskäsittelyssä. Viikonloppunakin paketti kerrotaan tehdyksi (eihän vastaaja ole robotti…). Edelleen viive on jatkovaiheissa eli seurantakoodin takana tieto ei päivity reaaliajassa läheskään. Paketti käsissä vaikka koodi sanoo sen olevan vielä matkalla noutoautomaattiin.
