Moi! Heti alkuun pitää sanoa että olen todella “käsi” verotus asioissa ja täysiin aloittelija mutta asiaan! Ostin viime vuonna tietokoneen, joka maksoi 500€ haluaisin nyt vähentää tämän myyntivoitoista. Jäännös veroa minulle kertyi n. 1800€ maksettavaksi. Voinko nyt vähentää tuon tuon 500€ tuosta 1800 vai pitääkö kustannuksia olla yli 1200 euroa! Tuon 1200 euroa löysin kun googlasin tietokoneen vähennyksen vetottsjsn sivuilta. Toivottavasti joku sai selvää ja pystyy autaan! Kiitos etukäteen!
1 tykkäys
1200€ on raja siihen, mihin saakka tietokoneen saa vähentää kerralla tulonhankkimismenona. Sitä kalliimmat täytyy vähentää osissa. 500€ koneen siis saa vähentää kerralla.
6 tykkäystä
Ostin viime vuonna tietokoneen (700€), olisiko tämän siis voinut vähentää tulonhankkimismenona?
Kylläpä sitä on osaamaton vielä näissä… 
3 tykkäystä
Ymmärrätkö sä yleensä mitä vähentäminen tarkoittaa? Lähes kaikki vähennykset kohdistuvat saatuihin tuloihin, ei maksettaviin veroihin*. Eli jos ansaitset palkkaa 50’000e vuodessa ja vähennät siitä 5’000e tulonhankkimiskuluja, katsoo verottaja että olisitkin ansainnut vain 45’000e ja maksat näin ollen vähemmän veroa. Leikitään että prosenttisi on 20%, joten ilman vähennystä olisit maksanut 10’000e veroja, vähennyksen jälkeen maksat vain 9’000e veroja. “Tienaat” siis 1’000e tuolla 5’000e vähennyksellä.
Sama pääomatuloissa. Tuo 500e tulonhankkimiskulu vähennetään pääomatuloista. Jos niitä oli vaikkapa 10’000e, niin vähennyksen jälkeen verottaja katsoo että sinulla olikin vain 9’500e pääomatuloja. Siitä maksat verot. Ja näin mätkysi hiukan pienenevät. Ne eivät pienene 500e verran, vaan luokkaa 0.3*500e eli 150e.
Eli vähennys kertaa veroprosentti on karkeasti se rahallinen hyöty.
Ja tuo 1200e tosiaan liittyy vain siihen, saatko vähentää tietokoneen kerralla vai pitääkö se vähentää osissa useamman vuoden aikana. 500e koneen kohdalla menee kerralla.
*) Poikkeuksena esim. kotitalousvähennys, jossa vähennykset kohdistuvat suoraan veroihin, ei tuloihin.
14 tykkäystä
Jos sijoittaminen on työhön verrattavaa, niin kyllä nämä voidaan vähentää. Jos ostit koneen muuten vaan ja teet pari osakekauppaa vuodessa, ei se verottajan silmissä ole työhön rinnastettavaa (tai isot sivutulot).
8 tykkäystä
Jos on aktiivisesti käynyt kauppaa (ts. enemmän kuin pari kertaa vuodessa) niin puolet koneen hinnasta pitäisi mennä aika sukkana kunhan on reilusti pääomatuloja josta vähentää (huomattavia sivutuloja).
Tuolla kaavalla laitoin IT-hankintoja viime vuonna vähennyksiin ja mitään natinaa ei tullut. Eli kirjasin selvitykseen (ja kuitit on) mitä on osteltu ja loppusummasta 50% kirjasin vähennyksiin koska katsoin että on näyttää että huomattavasti näitä välineitä käytetään pääomatulojen hankintaan, mutta koska en ole mikään täyspäiväinen treidaaja, 100% vähennyksiin ei mielestäni ollut realismia.
Tuon päälle on sitten se että jos kertaostos ylittää tuon rajan, se pitäisi jakaa vähennyksiin useammalle vuodelle. En ole satavarma pitääkö rajaa katsoa ennen vai jälkeen tuon 50% puolituksen mutta itse tulkitsin että jälkeen ja koska 50% yksittäisestä ostoksesta ei ylittänyt rajaa, pistin kerralla ko. hankinnan enkä lähtenyt jaksotamaan useammalle vuodelle. Ei tullut natinaa. Toisaalta aika pienistä summista loppuen lopuksi kyse.
3 tykkäystä
Ei verottaja sentään euromääräisiä tuloja katso, vaan sitä onko yritys niiden kerryttämiseksi ollut kova 
Nimimerkillä vähennykset jaettu useammalle vuodelle ja 2021 pahasti turskalla 
2 tykkäystä
Joo, ja pääomatulojen ei tarvitse kohdistua samalle vuodella kuin niiden hankkimiseen käytettyjen tulonhankkimiskulujen. Eli voi olla että tuloja oli nolla vuonna 2021 vaikka tekee isot vähennykset. Ja hedelmä kerätään sitten 2050 eläkkeellä kun aletaan myydä omaisuutta.
Tärkeintä on hyvä perustelu jos verottaja alkaa kysellä syytä vähennykseen. Hyvin usein ei kysele mitään. 50% menee varmasti helposti läpi.
1 tykkäys
Jahas, Nordean osalta näköjään jenkkiosakkeiden ja listautumisantien myynneissä käytetty hankintameno-olettamaa. Näihin lienee syytä kaivaa jostain eetteristä todellisia hankintahintoja? Liekö kuinka paljon tullut männä vuosina takkiin, kun en ole moista huomannut - oletellut, että lähtökohtaisesti tämmöiset peruskaupat sisältäisivät todelliset hankintahinnat by default. Eikä allekirjoittanut meinaa millään edes löytää aiempien vuosien veroilmoituksia (saati vuoden 2021 erittelyä osakkeiden osalta) OmaVerosta.
Osaakos joku sanoa, minkä vuoksi Nordea ei osaa näitä asettaa kohdalleen omatoimisesti? Muistan taannoin saaneeni firman osakkeita palkkioksi, joista tein ohjeiden mukaisesti ilmoituksen Nordealle virallisine papereineen, jotta hankintahinta osuisi kohdalleen, sillä palkkiosta oli jo maksettu verot etukäteen. Sanoivat Nordealta, ettei heidän järjestelmään näitä saa merkittyä, ja joutuu hakemaan palautuksia sitten aikanaan jos ja kun nämä myy.
2 tykkäystä
Kuinka kauan tulonhankkimislainan korot ovat vähennys kelpoisia? Jos nyt sattu niin heikosti että viime vuosi meni turskalla 
Päänsärkyä taas verotuksen kanssa, kun veroilmoituksen luvut poikkeaa oman excelin luvuista, enkä löydä missä eroavaisuus.
Itse olen laittanut saaduista osingoista omaan exceliin tarkalleen luvut, mitä on kilahtanut pankkitilille. Nyt verottajalla erilaisia lukuja, mutta erot vain muutamia satasia, niin olokoon. Aamupäivä jo tullut laskettua uudestaan, en käytä enempää aikaa.
Ainakin, jos pienemmistä summista on kysymys, niin esim. OP ei pidätä veroja osingoista suoraan aivan pienistä summista. Nordnetillä taas itselläni on ainakin otettu pois verot heti ennen kuin kilahtanut tilille. Voisikohan olla siinä syy, jos erot pieniä.
4 tykkäystä
Myös Nordealla sama juttu, jos osinko on alle 20€ niin veroja ei pidätetä. Nordnet pidättää verot pienistäkin summista.
4 tykkäystä
Menin itse vipuun aluksi osakesäästötilille tulleiden osinkojen kanssa. Saadut osingot näyttivät itsellä isommilta kuin verottajan, mutta niinhän se kuuluu ollakin.
1 tykkäys
Syynä voi olla myös valuuttaerot, kuten myös aot-tilille tulleiden osinkojen verokohtelu (15% verotonta).
Kannattaa varmaan tsekata jonkun euromääräisesti maksaneen yritykset osinkotulot, että löytyisikö siihen jotain loogista syytä. Ja sit eri palveluntarjoajat ilmoittavat eri valuuttakursseilla (esim. vuoden keskikurssi vs. toteutunut valuuttakurssi) toteutuneet kaupat.
OST tapahtumat eivät vaikuta verotukseen kuin nostaessa varoja tililtä. OST:n osalta itsellä näkyy veroilmoituksessa ainoastaan vuodenvaihteen omistukset + arvo vuodenvaihteessa 2021.
2 tykkäystä
Voiko työhuonevähennyksen tehdä erikseen osakesijoittamisesta saatuihin pääomatuloihin?
Eli jos ansiotuloveroista on vähennetty se 750 € tulonhankkimisvähennys niin voiko erikseen vielä vähentää pääomatuloista työhuonevähennyksen?
Jos voi, niin mihin laatikkoon se pitää ilmoituksessa merkata?
Taisi @Jarnis lukea kysymyksen hiuksenhienosti väärin. Kysehän ei ollut siitä, että @Eicca haluaisi erikseen vähentää työhuoneen sekä ansio- että pääomatuloista, vaan siitä, voiko työhuoneen vähentää pääomatuloista, jos verottaja on tehnyt automaattisen 750 euron tulonhankimisvöhennyksen ansiotuloista, eikö vain?
Vastaus on, että voit vähentää työhuoneen pääomatuloista, vaikka verottaja olisi tehnyt automaattisen 750 euron tulonhankkimisvähennyksen ansiotuloista (tämähän tehdään aina ja automaattisesti, jos saat palkkatuloa), jos vain muut ehdot vähennyksen saamiseksi täyttyvät. En muista tarkkaa otsikkoa jonka alle tuo vähennys tehdään, mutta se on joko “muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” tai “pääomatuloista tehtävät vähennykset” tjsp. Summa omaan kenttäänsä ja vapaaseen tekstikenttään (pakolliset!) perustelut.
Ja korjataan vielä tuo “ansio- vai pääomatuloista” kohtakin. Voimassa olevan syventävän vero-ohjeen mukaan:
Työhuonevähennys voidaan tehdä kaikkien niiden tulolähteiden tulosta, joiden tulonhankintaan asuntoa tai työhuonetta on käytetty. Esimerkiksi kun verovelvollinen käyttää työhuonetta maatalouden ja metsätalouden tulojen hankinnassa, hänelle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä maatalouden että henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä. Henkilökohtaisen toiminnan tulolähteessä työhuonevähennys voidaan puolestaan tehdä sekä ansio- että pääomatulosta, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin tulonhankintaan.
Vielä esimerkin kanssa:
Toimistotyöntekijä D tekee etätöitä kotonaan kahtena päivänä viikossa eli 40 % työajastaan, muutoin hän työskentelee työnantajan toimitiloissa. Päätoimensa lisäksi hän harjoittaa sijoitustoimintaa, johon kuuluu muun muassa sijoitus- ja loma-asuntojen vuokraustoimintaa sekä arvopaperikauppaa. Myös tähän liittyviä töitä hän tekee kotonaan tarpeen vaatiessa. D vaatii työhuonevähennystä kaavamaisen työhuonevähennyksen mukaan. Tällöin hän voi saada 460 euron suuruisen työhuonevähennyksen päätoimen palkkatuloistaan. Tämä vähennetään kuitenkin vain, jos hänen kaikkien palkkatulon tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärän (750 euroa). Lisäksi hän voi saada pääomatuloistaan 230 euron suuruisen työhuonevähennyksen.
4 tykkäystä
Hmm, seison korjattuna. Muistin että tuo on joko-tai, mutta sen näköjään voi jakaa. Tupla-vähennys silti ei taida onnistua, jota tässä hain
1 tykkäys
Onnistuu, kunhan ne on yhteensä maksimissaan 920 euroa.
1 tykkäys