Ei verojen suhteellisella määrällä ole mitään väliä. Verot nollasta prosentista yhteen selittää ehkä tämän mielekkyyden. Absoluuttisilla summilla tai vaikkapa salkun tai position kokoon suhteutettu on paljonkin väliä.
Tuo 0.24% kauppojen koosta on myös näppärä luku kun sitä voi verrata kuluihin ja spredeihin. Markkinariskin lisäksi tässä on vielä verottajan tulkinnan riski.
2 tykkäystä
Totta puhut, kuluilla ja spredillä on tähän todella merkittävä vaikutus ja helppo verrata kun hyöty on 0.24% ja kaupankäyntikulu 0,08%. Eli suoraan näkee, että kolmasosa tuosta hyödystä sulaa jo kuluihin (toki kulutkin vähennetään, joten suora vaikutus ei ole ihan noin suuri).
Kerrotko lisää verottajan tulkinnan riskistä, juuri siitä olin kiinnostunut kun tämän avasin.
1 tykkäys
Jos myynnin aino todellinen tarkoitus on verotekninen niin koittaisi olla mahdolllisimman varovainen. Verottaja tulkinta voi muuttua ja pelkkä prosessi voi olla raskas vaikka verottaja tulkitsisia asian sinun hyväksesi.
Tapauksessa KHO 2012:56 pidettiin saman päivän aikana pörssissä tapahtuneita välittömiä myynti- ja ostotoimeksiantoja veronkiertona, kun verovelvollinen ei esittänyt verotuksesta riippumatonta syytä osakekauppoihin, jotka tapahtuivat loppuvuodesta, ja kun oli tiedossa, että verovelvollisella on huomattava luovutusvoitto, josta luovutustappiot voitaisiin vähentää. Verovelvollinen ei ollut niin sanottu päiväkauppias.
2 tykkäystä
Verottaja itsekin ohjeistaa näin koskien edestakaisia kauppoja:
Oikeuskäytännön perusteella normaalissa pörssikaupassa tapahtunutta edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä ja luovutustappion vähentäminen voidaan evätä yleensä vain seuraavien edellytysten täyttyessä:
- tappiolliseen myyntiin on ryhdytty tilanteessa, jossa verovelvolliselle on kertynyt tai kertymässä luovutusvoittoja, joista hän joutuisi maksamaan veroa kyseiseltä verovuodelta
- verovelvollinen on ostanut myyntipäivänä samana määrän samanlaisia osakkeita samaan tai lähes samaan hintaan kuin myyntihinta ja
- verovelvollinen ei kykene esittämään verotuksesta riippumatonta syytä osakkeiden myyntiin ja takaisinostoon.
Eli kaupat eri päivinä tai sitten joku todella hyvä syy spekuloinnille saman päivän aikana niin homman pitäisi olla aika turvallista. On sääli, että verottaja voi tulkita samanlaisen teon veronkiertona tai ei-veronkiertona tekijän mukaan. Päiväkauppiaalle tuo veivi on varmaan aina OK, mutta ei välttämättä holdaajalle.
8 tykkäystä
Minun skenaariossa toteutuisi ainoastaan tuo jälkimmäinen kohta. Osakkeiden oston ja myynnin pitäisi tapahtua eri päivinä joka tapauksessa, jotta osingon saa ja osinkodipin voi hyödyntää. Ja kun tarkoituksena olisi pienentää pääomatulojen (vuokratulojen) veroastetta, niin kyseessä ei olisi myöskään edellä mainittu luovutusvoitto. Ja mikäli näiden kaikkien pitäisi toteutua, niin tässähän oltaisiin turvallisilla vesillä.
Mutta kuten KalleH aiemmin toi esille, niin ei tässä ole käytännössä juurikaan järkeä spredin ja kulujen vuoksi. Mutta onhan tuo mukava spekuloida mikä olisi teoriassa mahdollista 
Tätä verosuunnittelua voi toisessa tilanteessa käyttää hyvinkin tehokkaasti. Jos sinulla on paljon vanhenevia pääomatappioita ja et pysty näitä hyödyntämään määräaikaan mennessä niin voit ostaa osaketta juuri ennen osingon irtoamista ja myydä sitten osinko dippiin seuraavana päivänä. Pääomatappioita voi näin rullata vuosiksi eteenpäin. Saattaa olla samalla tavalla harmaalla alueella.
3 tykkäystä
Veroilmoitus saapui.
Mitenkäs tuo työhuonevähennys olikaan järkevintä tehdä? Ilmeisesti järkevintä oli tehdä verovähennys pääomatuloista eikä ansiotuloista? Eli kohtaan “muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” - ja tähän 230€/460€/920€ työhuonevähennys?
Pääomatuloja minulla osinko- ja korkotulojen muodossa reipas 3000€ bruttona, eli menisiköhän tuo vähennys tuohon 460€ luokkaan vai 230€…?
1 tykkäys
Pelkät osinko- ja korkotulot eivät taida oikeuttaa työhuonevähennykseen. Käsittääkseni vähennyksen käyttö vaatii aktiivista sijoitustoimintaa, johon tarvitaan se oma tila / huone. Korot ja osingot kun kilisevät tilille kuin Manulle illallinen, vaikka et olisikaan pyhittänyt niiden hankkimiselle omaa pientä soppea.
1 tykkäys
Jos verottaja ei mitään sen tarkempaa ohjeista, niin sinä laitat jonkun vähennyksen ja perustelet sen veroilmoitukseen (tai perustelet jos tulee kysymistä).
Puolikkaan vähennyksen kuvaus on:
Käytät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi.
Ja pienimmän:
Käytät työhuonetta ja hankit satunnaisia sivutuloja.
Sinä sitten määrität, kumpi kuvaa paremmin tilannettasi. Jos jollain on tarkempaa ohjeistusta verottajalta niin laittakaa ihmeessä linkkiä. Itse olen ollut käsityksessä että ei niitä kauppoja tarvitse paljon olla että tuo vähennys on perusteltua. Ensinnäkin, pääomatulot eivät välttämättä tuloudu samana vuonna kuin kaupat tehdään. Ja toiseksi, sekin vaatii salkun hallintaa ja päätöksentekoa + analysointia, että päättää olla tekemättä kauppoja. Oleellista kai miten asian perustelee.
En kauheasti siis ujostelisi laittaa tuota isompaa vähennystä. Mutta korjatkaa, jos ohjeistusta on tarkennettu.
4 tykkäystä
Näimpä. Eli pääomatuloihin tehtävä vähennys em. sijoitustoimminnan kuluista tulee kohtaan “muut pääomatuloista tehtävät vähennykset” - ei varsinaiseen “työhuonevähennykseen”?
Tuli tästä mieleeni, että onkohan nuo virheet jo 9A rapsalla olleet nähtävissä? Nehän NON sinne verottajalle lähettää.
Itselleni tuli ilmoitus, etteivät yksittäiset kaupat mene edes Omaveroon kohdallani, koska niitä on niin julmetun paljon. Eli perkattava itse nyt sitten tuo 9A.
4 tykkäystä
Suomen verottaja toki perii verosopimusten mukaisesti veroja, mutta kohdemaan verottaja ei varmuudella peri oikein, vaan ne joutuu sieltä perimään takaisin. Ilman takaisinperintää tulee osittain päällekkäistä verotusta.
5 tykkäystä
Riippuu siitä onko osakkeet AOT-tilillä vai OST-tilillä. Jos norjalaiset, ruotsalaiset, USA:n tai saksalaiset osakkeet ovat tavallisella arvo-osuustilillä (AOT) niin ei tarvitse periä takaisin vaan lähdeverot huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa.
Saanko ulkomaisista osingoista maksamani lähdeveron takaisin?
Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25–27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %) suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Tavallisella arvo-osuustilillä (osake- ja rahastosalkussa eli AOT:llä) lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti.
Saksalaisista osingoista aivan varmasti peritään liikaa veroa kohdemaan verottajan toimesta. Suomen verottaja ei sitä hyvitä.
2 tykkäystä
Ei se Suomen verottaja jätä verottamatta jos esim. Saksa on perinyt verosopimuksen vastaisesti 26,4%. Suomen verottaja ottaa tuohon päälle vielä 10,5%.
Eihän tuossa sitä sanota, että Suomen verottaja jättäisi verottamatta. Siinä sanotaan, että se “verohävikki” hyvitetään myöhemmin ** “lähdeverot huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa.”** Eli tulevaisuudessa hyvitetään esim. veronpalautuksen muodossa tai pääomatuloverotusta alentavasti.
Lähdevero hyvitetään verosopimuksen mukaisesti, joka on 15%.
3 tykkäystä
Tässä on jotenkin kaksi asiaa mennyt ristiin. Siis se, mitä se firman lähdemaa lähdeverottaa kun se osinko maksetaan (lähdevero). Ja toisaalta se, mitä täällä siitä hyvitetään. Kaksi ihan eri asiaa ja hoidetaan eri viranomaisen kanssa. Ja se ongelma on ollut se, että jotkin maat lähdeverottavat enemmän kuin verosopimuksessa lukee ja tämä aiheuttaa ongelman, sillä Suomen verottaja hyvittää vain sopimuksen mukaisen osuuden vaikka olisi verotettu liikaa. (AOT:sta puhun nyt ainoastaan).
Ainoa keino korjata asia, on itse periä lähdemaalta ne liikaa perityt lähdeverot takaisin.
Mä tulkitsin tuon NN:n tekstin niin että tuo kommentti hyvitysten oikein menemisestä ei liittynyt lainkaan tähän väärin perittyyn osaan, vaan niihin tapauksiin kun on peritty oikein. Silloin AOT:lla homma menee oikein. Mutta ei Norjan/Saksan kohdalla. Tai mitkä ne väärin nykyään periikään.
4 tykkäystä
Samat muistikuvat itselläkin, kun noihin saksalaisiin yhtiöihin tutustuin.
Sain täältä aikanaan hyvän rautalankaohjeen asian suhteen:
*Päivitetty 1/2022
2 tykkäystä
Tuommoinen sivu löytyi, jossa vielä linkit takaisinperintään.
1 tykkäys