“Vähennyskelpoisia kuluja voivat olla mm. tietoliikennekulut, tietokone- ja ohjelmistokulut, ammattikirjallisuus ja ammattilehtien tilausmaksut, sijoitusneuvonnasta maksetut kulut …”
Väljästi tulkiten yhtiökokouksessa saa sijoitusneuvontaa, josta maksetut kulut ovat vähennyskelpoisia. 
Verottaja pyytää vero-ilmoituksella viime vuodelta Smart Eyen osalta (pakko) myytyjen merkintäoikeuksien hankintahintaa. Mitä niiden hankintahinnaksi tulee, kun nämähän tulivat smart eyen osakkeiden kylkiäisinä?
”Merkintäoikeuden myyntihinnasta vähennetään siten aina 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettama riippuen merkintäoikeuksien perusteena olleiden osakkeiden hankinta-ajankohdasta (alle kymmenen vuotta 20 prosenttia ja vähintään kymmenen vuotta 40 prosenttia).”
Smartin tapauksessa siis 20. Eikö se veroehdotuksessa jo ollut valmiiksi ehdotettuna toi 20 % vähennys? Mulla ainakin oli. Ne on tavallaan vastikkeetta saatuja.
Mitenkäs toi menee että onko mitään hyötyä laittaa työhuoneen ja internetin kuluja muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenoksi kun kokonaisuutena pääomatulot on viime vuodelta pakkasella (myyntitappioita enemmän kuin voittoja + osinkoja). Kiitos paljon jo etukäteen kommenteista.
@Cotr saat veronpalautuksena alijäämähyvityksenä
Merkit täyteen
Miten työhuonevähennyksen nettotulo lasketaan ansiotuloista? Onko se 100% etätöillä 940e-750 = 190e * veroprosentti?
Eikö käytännössä kannata laittaa pääomatuloihin työhuonevähennys jos 100% etätyö, mutta mahdollista myös 50% työhuonevähennys pääomatulista eli 470e*0.3?
Ekaan kyllä, tokaan ei: " Huomaa kuitenkin, että eri tuloista tehtävien kaavamaisten työhuonevähennysten yhteismäärä kalenterivuodessa voi olla enintään 940 euroa (vuonna 2023)."
Juurikin noin, tuossa tilanteessa jos ei ole muita ansiotulovähennyksiä, työhuonevähennyksestä saa paremman verohyödyn pääomatuloista.
Ansiotuloista+pääomatuloista toki voi tehdä yhteensä max 940e vähennyksiä.
Hei!
Aloittelevan sijoittajan kysymys.
Norjan pörssissä omistamani yritys joka maksaa osinkoa listautui hetki sitten myös jenkkien pörssiin. Täten onko viisaampaa jatkossa ostaa samoja osakkeita jenkkien kautta niin osinkojen lähdeveroa menee vähemmän?
Kiitos jo vastanneille etukäteen
Pörssin maalla, johon yritys listautuu ei ole väliä. Verotus on aina yrityksen pääkontorin sijainnin mukaan.
Pitkäaikaisia lappuja salkussa tällä hetkellä mutta mitä verottaja sanoo jos alkaa tekemään nopeaa kauppaa samalla osakkeella eri välittäjällä?
Ei mitään? Eri salkut, eivät vaikuta mitään toisiinsa.
Eikö ohje ole että vanhimmasta päästä ostetut osakkeista pitää aloittaa myynnit/otetaan huomioon verotuksessa?
Pätee vain saman salkun sisällä. Jopa samalla välittäjällä voi olla useampi salkku jotka eivät vaikuta toisiinsa.
Eli jos omistat nyt 100 lappua Kioski A:ta salkussa, ostettu vuosi sitten ja avaat viereen toisen salkun samalla tai toisella välittäjällä ja ostat 100 lappua lisää Kioski A:ta, tämän jälkeen voit valita myyväsi kummasta vain salkusta. Jos myyt alkuperäisestä salkusta, myyt niitä vuoden vanhoja lappuja (vanhimmasta alkaen jos useampia eriä) ja jos myyt uudesta salkusta, myyt niitä uusia jotka juuri ostit.
FIFO pätee vain saman arvopaperisalkun sisällä. Monilla on erikseen “pitkä salkku” ja “treidisalkku”. Eikä tämä edes vaadi eri välittäjien käyttöä.
Juurikin veroehdotelma tuli tänään. Oli tälläinen huuhaasalkun Ruotsifirman käyttämättä jääneiden merkintäoikeuksien tapaus. Jäivät myytämättä, kun ei ollut into merkitä lisää hinnalla, joka oli yli sen hetken pörssikurssin, eikä myöskään ollut intoa myydä, kun myyntikulu olisi ollut enemmän kuin myynnin arvo.
Olivat sitten pakkomyyneet nimellisellä hinnalla ja laittoivat jonkun roposen korvausta. Yli puolet siitä meni Ruotsin päässä kuluihin. Nyt verottaja tyrkyttää 20% hankintahintaolettamaa, mutta Juurikki aikoo kieltäytyä siitä. Vähentäähän se iloisesti hymyilevän saksiaan esittelevän valtiovarainministerin ahdinkoa, kun jää tämäkin 0,26 € verovähennys tekemättä. 
Jos ostaisin Nordeaa Ruotsin kruunuissa, meneekö verotus ns. Suomen kautta? 15% verovapaata jne. ?
Nordean pääkonttori Suomessa joten kyllä?
Näin periaatteessa, mutta Nordnet ohjeistaa toisin: “Huomioi, että edellä kuvattu ei päde silloin, jos kyseessä on muulle kuin kotimarkkinalleen listattu osake, eli ns. kaksoislistaus. Jos esimerkiksi omistat Saksan markkinalla listattua yhdysvaltaisyhtiön osaketta, kyseisestä osakkeesta saatavista osingoista peritään pääsääntöisesti saksalainen lähdevero, eli 30 %.”
Näin, tosin veroprosentin kohdalla tulee ymmärtää, että kyse on marginaaliveroprosentista.
Itse asiassa Nordnet viestii tässä hieman väärin. Saksa ei pidätä tuota lähdeveroa, USA pidättää. Saksan lähdevero on 26,4 %, ei 30 %. Ei Saksa voi pidättää enempää kuin heidän sisäinen lakinsa sallii. Saksalaiset noudattavat lakia kirjaimellisesti.
USA:n lähdevero osingoista on 30 %. Kun välittäjä hoitaa tarvittavat järjestelyt ja vakuutukset, niin on mahdollista, että sovelletaan verosopimuksien mukaisia alempia veroprosentteja kuten Nordnetin kautta suoraan omistetut jenkkiosakkeet, joista peritään verosopimuksien mukaista 15 % veroa. Käytännössä Nordnet käyttää US alisäilyttäjää, jolle Nordnet vakuuttaa ja vastaa siitä, että heidän asiakkaansa ovat oikeutettuja 15 % lähdeveroon. Tämän seurauksena alisäilyttäjä voi säilyttää nämä osakkeet säilytystilillä, johon sovelletaan 30 % sijasta 15 % lähdeveroa.
Kaksoislistattujen osakkeiden osalta tilanne on monimutkaisempi sillä säilytysketju pitenee. US yhtiöiden osakkeet säilytetään aina USA:ssa, myös Saksassa listatut osakkeet, joita vastaavat talletustodistukset säilytetään Saksassa. Kun US yhtiö jakaa osinkoja, niin lähdeverotus tapahtuu USA:n maaperällä, josta netto-osinko matkaa ensin Saksaan ja sieltä sitten Suomeen.
Jotta voitaisiin soveltaa 15 % verokantaa, niin ensin Nordnetin pitäisi hoitaa paperisota Saksaan asiakkaidensa osalta, että 15 % verokanta toimii. Sitten saksalaisen säilyttäjän pitäisi hoitaa paperisota kaikkien asiakkaidensa osalta USA:an alisäilyttäjälle, että 15 % soveltuu. Vasta kun tämä ns. kaksinkertainen paperisota on hoidettu, niin lähdevero laskee 30 % maksimista alemmas.
Tämä paperisota lisää kustannuksia kaikille osapuolille. Lsäksi US alisäilyttäjä on vastuussa mahdollisesta alipidätyksestä (eli 30 % asemasta 15 %) US verottajalle eikä suostu soveltamaan 15 % verokantaa ellei kaikki ole varmasti kunnossa.
Näistä syistä johtuen ei liene kaupallisesti järkevää hoitaa veronpidätystä kuntoon, sillä tästä aiheutuisi säilytysketjussa ylimääräisiä kustannuksia, jotka Nordnet joutuisi maksamaan ja todennäköisesti vyöryttämään asiakkailleen. Veikkaisin, että rinnakkaislistattuja osakkeita ostavat eivät olisi halukkaita maksamaan korkeampia maksuja rinnakkaislistatuista osakkeista kun voisivat vaihtoehtoisesti omistaa samat osakkeet ilmaiseksi ostamalla suoraan USA:sta.
Jos omistaa USA:n pörssissä rinnakkaislistattuja osakkeita, esim. NYSE:ssä listattua brittiläistä GSK:ta, niin aina osingonjaon yhteydessä peritään ns. ADR- fee. Tällä maksulla katetaan juurikin rinnakkaislistauksen ylimääräisiä kustannuksia.
Jätin tietoisesti ylläkuvatusta pois Global Custodianin pitääkseni kuvauksen hieman yksinkertaisempana.
Kiitoksia, erittäin hyvin avattu tilannetta! Monasti näkee mantran “vain pääkonttorin sijainti ratkaisee” joka toki yleensä pitääkin paikkaansa.
Oma spekulaationi tähän on että a) mutkat suoriksi ettei tarvi pitkää selitystä b) ajatusvirhe ohjeen kirjoittajalla c) molemmat.