Vihreä siirtymä investointien näkökulmasta

[Mantu]

EK ylläpitää vihreisiin investointeihin liittyvää listausta, mistä näkee investointien tekijät, projektikuvauksen, vaiheen, rahallisen arvion ja niin edelleen. Käyttöliittymä ei ehkä ihan paras kuitenkaan…

Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto

Osakesijoittajan näkökulmasta katsoin tuota sivustoa ja aloin pohtia, että mihin listattuun yhtiöön pitäisi sijoittaa, jotta saisi suurimman hyödyn tulevien investointien käytännön sovelluksista. Listalta tuli esiin esimerkiksi SSAB (vety), Freyr Battery (Akkuteknologia), Neste (vety), UPM (vety), Kempower (liikenne) jotka tunnistin saman tien. PlugPower ja Blasr Green steel myös isojen uutisotsikoiden takia. Wärtsilä laitetoimittajana hyötyy. MeriAurallakin omaa vetyprojektia (ammoniakilla polttoaineena käyttävä laiva) menossa kuin myös Fortum. Varmasti muita, mutta nämä nopeasti katsottuna.

Ajattelen näin, että (meri)tuulivoimaan tehdyt investoinnit valuu suurimmaksi osaksi vedyn tuotantoon. Tuulivoima ei siis olisi sijoituskohteena isompaa arvoa tuottava (alkutuotanto) kuin vastaavasti ne, jotka joko tuottavat vetyä tai käyttävät vetyä.

Akkuteknologioihin tulisi eniten työpaikkoja. En osaa päätellä onko tämä kustannusrasite vai miten pitäis tulkita.

Miten/mihin sijoittatte vihreään siirtymään tällä hetkellä?

[Puunhalaaja]

Hesarissa tänään - ainakin oman vajavaisen tietämykseni perusteella - varsin asiallinen yleiskatsaus Suomeen suunnitelluista vihreän siirtymän investoinneista (ei maksumuuria.) Artikkelin alkujuurena näyttää olevan edellä Mantun linkaama Vihreiden investointien dataikkuna.

Talouden murros | Suomeen vyöryy historiallinen investointiaalto – katso...

Petja Pelli HS: EK:N LISTAAMIEN investointiaikeiden potista yli sata miljardia euroa eli yli kaksi kolmasosaa kohdistuu tuulivoimaan. Meri- ja maatulivoiman osuudet ovat keskenään lähes yhtä suuret.

Tuulivoimaan liittyy myös uusien sähkölinjojen veto eli siirtoverkko.

Seuraavaksi suurin kokonaisuus noin 30 miljardilla eurolla ovat teolliset investoinnit eli tehtaat. Vetylaitokset ovat summissa kärjessä. Niitä seuraavat fossiiliton teräs ja akut.

Yksi jutun näkökulma on hankkeiden alueellinen jakautuminen. Tuulivoima-aikeet tunnetusti painottuvat Länsi-Suomeen, mutta aurinkovoimasuunnitelmia on tasaisemmin, myös Itä-Suomessa.

Hankkeiden aikajänne on varsin pitkä, sillä esimerkiksi merituulihankkeiden osalta tiedossa olevien hankkeiden arvioitu toteutumisaika on 2030 tai myöhemmin. Maatuulihankkeet ovat toteutumassa aiemmin.

Aurinkovoimapuolella keskeisiä vireillepanijoita ovat mm. pörssilistattu ruotsalainen OX2 ja suomalainen Ilmatar. Muistatteko muuten, että Ilmattaren piti listautua Suomen First North -listalle jo vuonna 2012, mutta lopulta Ilmatar perui listautumisaikeensa.

Luonnollisesti hankkeisiin kohdistuu suuria epävarmuuksia:

PELKKÄ MILJARDIEN tuijottaminen ei anna täyttä kuvaa vihreästä murroksesta.

Suuriin summiin liittyy suuria epävarmuuksia. Kolmestakymmenestä kalleimmasta investointiaikeesta vasta kahdesta on investointipäätös. Yksi on vanhan toiminnan laajennus. Kahdeksantoista on suunnitteluasteella, yhdeksän vasta esiselvityksessä.

Jutun kokoamakartat ovat mielenkiintoisia. Tässä malliksi jutussa ollut kartta aiottujen hankkeiden kokonaiskuvasta:

PS: @Sijoittaja-alokas tai @Verneri_Pulkkinen Jos meni väärään ketjuun, niin siirrättekö parempaan? Tämän ketjun otsikko kyllä sopii aiheeseen, mutta kun ketjussa on entuudestaan vain yksi viesti, niin ei ehkä ole kovin luettu.