Wärtsilä - Kestävämpää merenkulkua

Pahoittelut laiskuudestani, mutta en ehdi nyt kaivamaan (liekö olisi nopeasti saatavillakaan) näiden kahden osuuksia kokonaisliikevaihdoista. Eli mitenhän liikevaihto jakaantuu Mernkulku&Energia vs Energian varastointi välillä? Lähinnä siksi olen kiinnostunut, että mikä on koko Energyn liikevoittomaginaalin tavoite.

Yläpuolella olevasta Pauli Lohen uunituoreesta kommentista löytyy seuraava maininta

Suurimpien liiketoimintojen Marinen ja Energyn osalta yhtiö tavoittelee jatkossa 5 %:n vuotuista orgaanista kasvua sekä 14 %:n liikevoittomarginaalia.

5 tykkäystä

Technology group Wärtsilä has signed a renewal of its Operation and Maintenance (O&M) Agreement covering the 165 MW Attock Gen Limited (AGL) power plant in Rawalpindi, Pakistan. The extension of this agreement will ensure the plant’s operational performance throughout AGL’s remaining 9-year power purchase agreement (PPA) to supply electricity to the national grid. The order was booked by Wärtsilä in March 2025.

The plant operates with nine Wärtsilä 46 engines, with heat recovery boilers on each, and one 11.6 MWe steam turbine which makes it a highly efficient power plant.

7 tykkäystä

Korjasin hieman aamun kommenttia Energian varastoinnin kasvutavoitteen osalta. Energian varastointiliiketoiminnan kasvutavoite on siis “matala kaksinumeroinen vuosittainen orgaaninen kasvu” eli voisi olla välillä 10-15 %.

Energian varastoinnin markkinakasvu Wärtsilälle keskeisillä maantieteillä on noin 15 %, eli yhtiö pyrkii kasvamaan valikoivasti ja kannattavuutta painottaen. Asetettu kasvutavoite on minusta varsin järkevä ja samansuuntainen ennusteidemme kanssa. Kannattavuustavoite sen sijaan oli hieman ennusteitamme maltillisempi Energian varastoinnissa.

Koko Wärtsilän osalta Energian varastoinnin osuus tuloksesta on matala, eli sikäli näiden tavoitteiden merkitys kokonaisuuden kannalta ei ole erityisen merkitsevä.

11 tykkäystä

En ymmärrä kurssireaktiota. Wärtsilä tehnyt strategisen arvioinnin pohjalta päätöksen ja markkina reagoi noin. Vai onko vain osa yleistä trendiä? Näkisin, että tässä kohtaa voisi olla myös tyytyväinen hyvää päätökseen, jonka johto on parhaan mahdollisen tiedon pohjalta tehnyt.

12 tykkäystä

Miten tuo energian varastointi on niin pienikatteista? Luulisi, että se on nyt kuuminta hottia. Kiinalaisetko painaa hintoja?

2 tykkäystä

Ratkaisujen arvosta karkeasti 70% on akkuja, jotka ostetaan kiinalaisilta. Vaikea siitä on itselle kovin paksua katetta kuoria. Lisäksi elinkaaripalveuiden osuus on matala. Wärtsilähän tyypillisesti tekee hyvän kannattavuuden palveluissa, kun taas uuslaitemyynti on melko vaatimattoman kannattavuuden toimintaa.

21 tykkäystä

Kurssithan voivat reagoida lähes miten vain kuhunkin uutiseen. Uskoisin päätökseen pettyneiden odottaneen varastointiliiketoiminnan myyntiä kivalla hinnalla. Kun siitä nyt tulee oma eriytetty liiketoiminta-alue niin nämä sitten päättivät luopua tai vähentää omistustaan. Tilanne voi muutaman päivän päästä olla toinen.

4 tykkäystä

Odottaako Wärtsilä sitten tuolta jotain paranevaa pitkällä aikavälillä, tai sitten synergiaetuja? Kannattavuus kun on paljon heikompaa verrattuna muihin segmentteihin? Vai onko tuo nyt helpompi myydä ostajan ilmaantuessa?

@Camelman
En odottanut tällaista negatiivista kurssireaktiota. Yhtiön antamissa tiedoissa ei mielestäni ollut muuta merkittävää negatiivista, kuin se että Energy storagelle ei nyt löytynyt ostajaa tarpeeksi houkuttelevalla valuaatiolla. Tämän liiketoiminnan myynti ei nykyisessä markkinatilanteessa arvioni mukaan ole kovin helppoa yli konsernin arvostustason (EV/EBIT 10x). Tällä arvostustasolla liiketoiminnan arvo olisi 400 MEUR (2024 toteutuneella tuloksella), mikä vastaa vajaa 5 % konsernin EV:stä. Tämän päivän kurssimuutos (-5,6 %) olisi siten selitettävissä, jos markkina olisi ennen tiedotetta odottanut liiketoiminnan divestoinnin toteutuvan kaksinkertaisella valuaatiolla konserniin nähden (EV/EBIT 20x 2024 = 800 MEUR) ja tiedotteen myötä korjannut käyvän arvon määritystään puoleen aiemmasta. Osaltaan kurssiheilahdukseen vaikuttaa todennäköisesti myös tullihuolet ja yleinen teollisuusyhtiöiden kurssien laskupaine.

@enska
Varastointiliiketoimintaa on mahdollista kasvattaa laajentumalla uusille maantieteille ja tekemällä ihan tavanomaista työtä kasvun eteen. Myös markkinan kasvunäkymä on hyvä. Varastot toki täydentävät Wärtsilän energiatarjoamaa, mutta en näe vahvoja operatiivisia synergioita. Oma arvioni on, että yksinkertaisesti myynnissä saatava valuaatio olisi ollut suhteellisen matala (lähellä konsernin keskimääräistä arvostustasoa). Tämän tyyppisessä projektiliiketoiminnassa informaation epäsymmetria liiketoiminnan ostajan ja myyjän välillä on nähdäkseni korostunut, koska onnistuminen tai epäonnistuminen yhdessä tai muutamassa suuressa projektissa voi vaikuttaa kannattavuuteen erittäin merkittävästi.

34 tykkäystä

Teknologiayhtiö Wärtsilä on allekirjoittanut Viking Linen kanssa M/S Viking Glory -alusta koskevan viisivuotisen elinkaarisopimuksen. Wärtsilä on vastannut useiden Viking Gloryn laitteistojen kunnossapidosta siitä lähtien, kun alus otettiin käyttöön vuonna 2021. Uusi sopimus laajentaa yhtiöiden kumppanuutta ja sopimuksen tuomia hyötyjä entisestään. Tilaus kirjattiin Wärtsilän tilauskantaan vuoden 2025 ensimmäiselle neljännekselle.

21 tykkäystä

Tänään kaikille avoin teemapuhelu liittyen uusiin taloudellisiin tavoitteisiin ja Energiavarastoinnin strategisen selvityksen päättymiseen. Tervetuloa mukaan -näkyy suoraan Inderes TV:stä tai jos haluaa esittää kysymyksiä, pitää rekisteröityä ao linkin kautta.

Theme call

31 tykkäystä

Tässä on Paulin kommentit eilisestä strategiapuhelusta. :slight_smile:

Wärtsilä järjesti keskiviikkona strategiapuhelun, jossa se avasi strategiansa viimeisiä käänteitä. Odotuksiin peilattuna suurimpana muutoksena yhtiön strategiassa on Energian varastointi -liiketoiminnan (Energy Storage, ES) säilyttäminen toistaiseksi osana yhtiötä sekä kyseisen liiketoiminnan orgaaninen kasvattaminen maantieteellisen laajentamisen kautta. ES-liiketoiminnan strategista kohtaloa pohdittiin noin 1,5 vuoden ajan, minkä aikana yhtiö on arviomme mukaan kartoittanut myös liiketoiminnan myyntimahdollisuudet. Wärtsilän osaketarina on edelleen pääasiallisesti riippuvainen kahden muun segmentin, Marinen ja Energyn kehityksestä, joille yhtiö antoi viikon alussa uudet taloudelliset tavoitteet.

5 tykkäystä

Wärtsilä Gas Solutions, part of technology group Wärtsilä, will supply and install the bioLNG production solutions for two large-scale biogas projects in Finland. The plants have been ordered by Suomen Lantakaasu Oy, a joint venture between the biomethane company St1 Biokraft and dairy and food company, Valio. The two projects will each have the capacity to produce 25 tons of bioLNG per day. The orders with Wärtsilä were booked in Q1.

The feedstock for the biogas will be mainly manure and food processing waste. The residue product is an odour-free biofertilizer to be used by the farmers that supply the manure. When operational, the plants will enable more widespread use of a biogas-powered transport fleet. By utilising manure in biogas production, the carbon footprint of milk production is significantly reduced, when the emissions reduction of both agriculture and transport is taken into account.

These biogas plants are greenfield projects and will be built in Nurmo and Kiuruvesi, located in western and central parts of Finland respectively. Both plants are expected to be in operation by the second half of 2026.

In addition to the biogas upgrading and liquefaction plants, Wärtsilä will also supply 300m3 capacity storage tanks, as well as an export station. Earlier, Wärtsilä has only supplied biogas upgrading and biogas upgrading plus liquefaction plants to St1 Biokraft in Sweden and Norway.

17 tykkäystä

Kyselin analyytikko Pauli Lohelta ajatuksia tullien vaikutuksesta Wärtsilään. Sen lisäksi energianvarastointibisnes sai toistaiseksi luvan jäädä taloon, vaikka sen myynti myöhemmin on hyvinkin mahdollista.

20 tykkäystä

Moi! Minkähän takia Wärtsilästä ei ole laajaa raporttia nähtävillä @Pauli_Lohi? :slightly_smiling_face:

1 tykkäys

Ylläpidämme ajantasaisia laajoja raportteja pääsääntöisesti vain yhtiöasiakkaista. Wärtsilä ei ole analyysitoiminnassa meille yhtiöasiakas.

11 tykkäystä

Teknologiayhtiö Wärtsilä laajentaa huippuluokan teknologiakeskus Sustainable Technology Hubia Vaasassa 50 miljoonan euron investoinnilla.

Investointi tuotekehitys- ja testaustoimintojen tiloihin, kyvykkyyksiin sekä laitteistoon vahvistaa Wärtsilän kykyä kehittää ja toimittaa kestäviä teknologioita kasvavan kysynnän mukaisesti merenkulkuun ja energiantuotantoon ja tukea tulevaisuuden polttoaineratkaisuja. Wärtsilä odottaa investoinnin myös nopeuttavan tuotekehitystä ja uusien tuotteiden tuomista markkinoille, vähentävän testaukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, pienentävän testausten aiheuttamia päästöjä ja avaavan mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden tuotantokapasiteetin että -määrien kasvattamiselle Sustainable Technology Hubissa. Lähes 8 000 neliömetrin kokoisen laajennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2028.

Lisätietoa teknologiakeskuksesta:

Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevassa teknologiakeskuksessa on nykyisellään 90 000 neliömetriä ja yli 2 000 työpaikkaa. Teknologiakeskuksessa vierailee kuukausittain noin 1 000 vierasta: asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja päättäjiä. Kesäkuussa 2024 Wärtsilä kertoi teknologiakeskuksen laajennussuunnitelmista: uuden toimistorakennuksen myötä kaikki Wärtsilän 3 600 Vaasan työntekijää muuttavat samoihin tiloihin vuonna 2026.

Teknologiakeskus tukee Wärtsilän tavoitetta tehdä omasta toiminnastaan hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä; rakennuksessa pyritään sähkön ja lämmön osalta energiaomavaraisuuteen. Ylijäämävirta syötetään takaisin kantaverkkoon, ja moottoritestien ja muiden prosessien tuottama lämpö otetaan talteen lämpöenergiasäiliöön ja käytetään rakennuksen lämmittämiseen.

21 tykkäystä

Wärtsilä Gas Solutions, osa teknologiayhtiö Wärtsilää, tuo markkinoille Wärtsilä Gas Solutions Puregas BC -ratkaisun, joka puhdistaa ja nesteyttää biokaasun jalostuslaitoksista talteen otetun hiilidioksidin, mahdollistaen energiatehokkaan, hiilinegatiivisen ja kannattavan prosessin laitosten omistajille.

Perinteiset biokaasun jalostuslaitokset ovat perustuneet hiilidioksidin ”erotukseen ja vapauttamiseen". Sen sijaan, että hiilidioksidi vapautettaan ilmakehään, Puregas BC hyödyntää parhaita saatavilla olevia teknologioita hiilidioksidin puhdistamiseen ja nesteyttämiseen. Ratkaisu muuttaa biokaasun, joka on jo kiertotalouden mukainen, nollahiilijalanjälkinen polttoaine, hiilinegatiiviseksi ratkaisuksi. Wärtsilä Gas Solutions Puregas CA -biokaasun jalostusjärjestelmän avulla Puregas BC -ratkaisu eliminoi jo ennestään vähäiset (alle 0,1 %) metaanipäästöt, sillä kaikki metaanivuodot voidaan ohjata takaisin jalostimeen.

Ympäristöhyötyjen lisäksi ratkaisu tarjoaa myös uuden kaupallisesti kannattavan tulovirran laitoksen omistajalle, sillä talteen otettu hiilidioksidi puhdistetaan elintarvikelaatuiseksi ja/tai varastointikelpoiseksi. Tulevat säädökset e-polttoaineiden tuotannolle vaativat bio-CO2:ta raaka-aineeksi, mikä tekee Puregas BC -ratkaisusta ihanteellisen vaihtoehdon.

Ratkaisu toimitetaan konttilaitoksena, eikä se vaadi lisärakennuksia. Se on suunniteltu täysin integroitavaksi Wärtsilä Gas Solutions Puregas CA -järjestelmien kanssa. Se soveltuu myös jälkiasennukseen ja/tai integrointiin muiden biokaasun jalostusprosessien kanssa.

25 tykkäystä

Selvä, enpä hoksannut, kiitos! Sitten jatkokysymys kun yritin vanhoja raportteja skimmailla läpi - onko Wärtsilästä joskus julkaistu mitään laajempaa kilpailuanalyysia? Sen tyylistä kuin laajoissa rapsoissa on? En siis löytänyt raporttien seasta, joskin niitä on luonnollisesti niin paljon että en kaikkia katsonut.

Jatkokyssäri taas kelle vaan, miksei vaikka @Hanna llekin: yritän tässä kartoittaa pitkän aikavälin markkinaosuuksien vaihtelua voimalaitosbisneksessä selvittääkseni kuinka altis ko. bisnes on kilpailulle (markkinaosuuksien murenemiselle) vs. kuinka hyvin vallihaudat suojaavat markkinaosuuksia. Aika paljon on Wärtsilältä hienosti löytyvien kalvojen mukaan voimalaitoksissa eri toimijoiden osuudet heitelleet vuositasolla - mistähän tämä johtuu? Myyntisykleistä?

Ja onko kilpailudynamiikan kannalta validia nimenomaan markkinaosuus koko voimalaitos-skenessä vai vain moottoriteknologian sisällä - ajatuksia tästä?

1 tykkäys