Viesti yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut - ketju
Siitä vielä haltuun tallenne eiliseltä. 
5 tykkäystä
The technology group Wärtsilä will convert an existing captive combined heat and power plant from dual-fuel to gas fuel and support its operations with a ten-year maintenance agreement. The Punta Alvear plant in Santa Fé, Argentina is owned and operated by Boortmalt, world-leading producer of high-quality malt for the brewing, distilling, and food industry. This project is part of Boortmalt’s sustainable development strategy in terms of energy consumption, which aims to reduce the group’s carbon emissions by 50% by 2030. The order with Wärtsilä was placed in June 2021.
10 tykkäystä
The technology group Wärtsilä and the Korean shipbuilding company Samsung Heavy Industries (SHI) have signed a joint development programme (JDP) agreement aimed at developing ammonia-fuelled vessels with 4-stroke auxiliary engines available for future newbuild projects. Both parties recognise the importance of future carbon-free fuels in the marine industry’s drive towards decarbonisation. The agreement was signed in July 2021.
9 tykkäystä
Oon viime aikoina pistänyt merkille, että Wärrellä tulee jatkuvasti uusia tilauksia ja hankkeita sekä yhteistyökuvioita yksi toisensa jälkeen. Vaikuttaa todella hyvältä kehitykseltä ja helppo istua lappujen päällä. Joskus alkuvuodesta mietin että mihinköhän tää on menossa kun oli 30% voitolla. No tossa kesällä käväisi jo 100% voitolla eikä kaukana ole siitä nytkään. Hyvää kannattaa odottaa ja kärsivällisyys palkitsee (ainakin tämän kohdalla)
8 tykkäystä
Ja aina vaan parempaa luvassa kun vihreä siirtymä tässä koronan jälkeen lähtee kunnolla käyntiin…
5 tykkäystä
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja suomalais-ruotsalainen varustamo Wasaline ovat allekirjoittaneet yhtiön uusimman aluksen, Aurora Botnian kymmenvuotisen huoltosopimuksen. Huoltosopimus solmittiin kesäkuussa 2021, ja se astui voimaan syyskuussa.
16 tykkäystä
The technology group Wärtsilä and Gabon Power Company (GPC), the subsidiary of the Sovereign Fund of the Gabonese Republic (FGIS) dedicated to energy and water, have on 22 September 2021 signed a Concession Agreement with the Government of Gabon for the development, supply, construction, operation and maintenance of a 120 MW gas power plant. Wärtsilä, jointly leading the project development with GPC, will build the plant under a full Engineering, Procurement, and Construction (EPC) contract and will then operate and maintain the plant under a long-term 15-year Operation and Maintenance (O&M) agreement. The EPC contract and the O&M agreement will be signed in 2022 with Orinko S.A., the joint venture between Wärtsilä and GPC.
12 tykkäystä
Analyytikon kommentti eiliseen uutisointiin liittyen.
5 tykkäystä
Tämän aamuiseen analyytikon kommenttiin liittyen täytyy todeta, että aika varman päälle @Erkki_Vesola laskeskelet kun sanot, että “Arvioimme Energyn tähän mennessä julkistamien Q3-tilausten arvoksi reilu 100 MEUR (oletuksella, että Gabonin tilaus kirjattaisiin jo nyt), mikä on tilausten kauslvaihtelu huomioiden kohtuullinen suoritus.”
Kommentissa myös mainitsemasi varastointijärjestelmätilaus Australiaan kun oli nimittäin yksinään sen noin 112 MEUR arvoinen, kuten AGL julkisesti tiedotti (Wärtsiläkin kertoi arvon olevan >100 MEUR) ja kuten täällä palstallakin keskusteltiin 
Mitä tulee tuohon Gabonin voimalaan, niin en itse usko sitä kirjattavan tilauskirjaan ennen kuin toimitussopimus on allekirjoitettu, kuten Erkkikin uumoilit. Ehkä tämä aikaisempina vuosina oltaisiin voitu jo nyt tilauskantaan merkitä, mutta vuonna 2019 Wärtsilähän kiristi uusien ja olemassa olevien projektien tilauskannassa esittämisen edellytyksiään.
11 tykkäystä
Moro Ollikohan, olet oikeassa, moka mikä moka minulta. Tuo AGL:n orderi tosiaan oli tuon reilu 110 MEUR:n arvoinen eikä suinkaan 50 MEUR, omassa excelissä poimintavirhe. Eli noihin Energyn julkistettuihin pitää lisätä noin 60 MEUR. Ja toisaalta se Gabonin tilaus todennäköisesti päätyy Wärren tilauskertymään vasta ehkä Q1’22:lla. Kiitän tarkkuudesta, esitän pahoitteluni ja pyrin tietenkin välttämään ettei tällaisia noloja sössimisiä tapahtuisi jatkossa. Kokonaiskuvaa Wärrestä tuon virheen korjaaminen ei kuitenkaan riitä muuttamaan. Terv. Eki
22 tykkäystä
Aikamoista lottoamista tää ennustaminen. Nämähän on vain julkistettuja kauppoja.
Moro Adonis ja muut, onhan se tietysti noinkin. Wärtsilän kaltaisessa firmassa, jossa on sekä projektikauppaa että jatkuvampaa kauppaa muodostuu tilauskertymäennuste julkistettujen kauppojen ja jatkuvamman kaupan eli ns. pohjatilausten yhdistelmänä. Pohjatilauksia ovat pienemmät kone- ja projektitilaukset (esim. modernisoinnit ja konversiot) sekä etenkin kulutus- ja varaosakauppa + huoltopalvelut. Pohjatilausten kertymä on tietenkin huomattavasti tasaisempaa ja siten ennustettavampaa kuin yksittäisten projektitilausten. Vaikeuskerrointa projektien osalta lisää vielä se, että joskus asiakas ei anna julkistuslupaa ollenkaan ja toisinaan julkistus tapahtuu pitkällä viiveellä, jolloin sillä ei ole enää ennustearvoa. Mutta näillä komponenteilla pelataan. Terv. Eki
18 tykkäystä
The technology group Wärtsilä has signed a 5-year long-term Operation & Maintenance (O&M) agreement with Lafarge Africa Plc, one of Nigeria’s leading building material producers. The agreement covers the 100 MW Lafarge Ewekoro power plant, which provides a dedicated supply of electricity to the company’s concrete and cement manufacturing processes. Signing of the O&M agreement took place in July 2021, and is an extension of a previous 10-year agreement.
8 tykkäystä
Osaatko/voitko @Erkki_Vesola kommentoida tämän hetkisen energiaympäristön mahdollisia vaikutuksia Wärtsilän energy segmentille? Lähinnä miten kaasuvoimalabisnes mahtaa näyttäytyä vs varastointi; kärsiikö kaasubisnes mahdollisella storagen vahvuudella ja miten pahasti vai miten nykytilannetta ja tulevaa kannattaa ajatella?
Alla omaa tajunnan virtaa josta toivottavasti saat jotain kiinni:
Korkea kaasun hinta tekee uusiutuvasta ja täten Wärren varastointipuolesta houkuttelevampaa ja kustannustehokkaampaa kaasuvoimaloihin nähden ja päästöoikeuksien hintojen noustessa on ehkä oikein uskoa korkeampaan kaasun kysyntään ja täten hintaan tulevaisuudessa (päästöoikeudet kurittavat kaasua vähemmän kuin öljyä ja hiiltä). Kuitenkin kääntöpuolena voi miettiä että tämän hetkinen säätövoiman puute Euroopassa on osittain syypää energiatilanteeseen. Samoin kuluvan vuoden sääilmiöt.
Eli, ruvetaankohan kaasuvoimaloihin mahdollisesti panostamaan sittenkin aiempaa enemmän juurikin uusiutuvien mahdollisista heikkouksista johtuen myös varastoinnin osalta (vaikea varastoida kun ei tuule edes kysyntää täyttämään) → ei riittävää säätövoimaa? Vai ajaako nykyinen tilanne entistä kovemmalla vauhdilla uusiutuvien varastointiratkaisuihin koska nyt selvästi ollaan nähty että nämä eivät ole riittävät millään muotoa, jolloin siis myös kaasuvoimaloiden kysyntään ei ole oletettavissa vahvaa kasvua?
Mitä ehkä haen, on että näetkö että energyn tilauskertymän luisu kaasun osalta jatkuu vai onko tähän nähtävissä muutosta nykytilanteen johdosta? Kaikkea energian tuotantoa ei toki voida uusiutuviin siirtää jolloin kaasulle on paikkansa, mutta miltä uuden kapasiteetin rakentaminen näyttää vs miltä se näytti ~6kk sitten?
10 tykkäystä
Moro Treepio ja muut, mielenkiintoisia kysymyksiä eikä siellä tietenkään yhtä oikeaa vastausta ole mihinkään kysymykseen. Globaalisti sähköntuotannon selvimmät trendit ovat uusiutuvien (+ varastoinnin) nopea kasvu, kaasun ja etenkin LNG:n kohtuullinen kasvu ja hiilen alamäki. Eri voimantuottajien tarpeet vaihtelevat hurjasti sen välillä, riittääkö varastointi (1-4h) uusiutuvien varavoimana vai tarvitaanko säätövoimaksi esim. kaasuvoimalaa.
Koska fossiiliset polttoaineet ovat yhä enemmän poliittisten päättäjien epäsuosiossa kehittyneissä maissa, on perinteisen kaasuvoimalan tilaamisessa nyt melkoinen poliittinen riski. Wärtsilä on taklannut polttoaineisiin liittyvää riskiä tarjoamalla ”kaikkea kaikille” eli hybridimoottoreiden lisäksi biokaasua ja synteettistä metaania käyttäviä moottoreita. Tällä hetkellä painopiste on hybridiratkaisuissa ja esim. vedyn ja LNG:n 15-25 %:n sekoitus on mahdollinen jo nyt. Vedyn tulisi tietenkin olla vihreää eli esim. tuulisähköisessä elektrolyysissä tuotettua. Wärtsilä tähtää 100 %:sta vetyä käyttävän moottorin lanseeraamiseen 2025 ja ammoniakkia käyttävän moottorin esittelyyn jo 2023. Wärtsilä totesikin äskettäin, että sen pyrkimyksenä on osoittaa potentiaalisille asiakkaille minkä kaikkien polttoaineiden ja yhdistelmien käyttö on teknisesti mahdollista ja samalla yhtiöllä on valmiudet eri polttoaineiden käsittely- ja varastointijärjestelmien toimittamiseen.
Yritykseni vastata kysymyksiisi on seuraava: 1) Varastoinnin markkinat tulevat erittäin suurella varmuudella olemaan kovassa kasvussa myös jatkossa; 2) Perinteisten kaasuvoimaloiden kysyntä tulee edelleen olemaan enemmän pistemäistä (kuten äskeinen Gabonin tilaus) kuin laajamittaista. Wärtsilä Energyn kaasuvoimaloiden megawateissa ilmoitetut tilaukset olivat liukuvalla 12 kk:n mittarilla 56 %:n v/v laskussa Q2’21:llä. Lasku oli jyrkkä jo ennen koronaa enkä odota positiivista käännettä; 3) Asiakkaiden suhtautuminen siihen, kannattaako ostaa ”välikauden malli” eli jollakin sekoitussuhteella vetyä/ammoniakkia ja LNG:tä käyttävä voimala vai odottaa suoraan 100 % vety-/ammoniakkikelpoista moottoria varmasti vaihtelee. Wärtsilän pyrkimyksenä on tehdä hybridimoottoreistaan niin tulevaisuusvarmoja kuin suinkin jotta ne olisivat pienillä modifikaatioilla muutettavissa täysimittaisiksi vetymoottoreiksi mutta tulokset tältä osin jäävät nähtäviksi.
Kaikkiaan kokonaiskuvan luominen tilanteesta edellyttäisi sitä, että pääsisi mediaani-voimalanomistajan” korvien väliin tutkimaan hänen preferenssejään. Wärtsilä on monipuolisen tarjoomansa ansiosta hyvässä asemassa, mutta asiakkaiden päätökset riippuvat hyvin suurelta osin valittavan polttoaineen hinta- ja saatavuusnäkymistä ja nämä eivät ole Wärtsilän kontrollissa. Terv. Eki
31 tykkäystä
Eilen Danske nosti hitusen tavoitehintaa 14,4€ → 14,5€.
Wärtsilä (Osta)
Marine-segmentin elpyminen jatkuu, Energy tarvitsee strategian
Q3 21 –tulos julkaistaan 26.10. klo 8.30
Tilausten elpymisen on määrä jatkua, peräkkäin ja suhteessa Q3 19:ään. Palvelutilaukset ovat kiivenneet lähelle Q3 19 -tasoja ja laitetilaukset ovat lyöneet heikot vertailuluvut Marine- ja Energy-segmenteissä. Marine-marginaali on elpynyt lähes Q3 19 alla oleville tasoille, samalla kun Energyn marginaali pysyy alempana. Energyssä Wärtsilän akkujakelu- ja intergraatiomarginaali on suuri tuntematon, sillä ensimmäiset tilaukset toimitetaan vuonna 2022E.
Marine-marginaali voisi yllättää positiivisesti. Vahvat rahtihinnat ja käynnissä oleva elpyminen risteilylaivojen käytössä voisi toimia Wärtsilän hyväksi. Kauppalaivat olivat 29 % ja risteilylaivat & lautat 14 % Wärtsilän Marine-palveluiden tilauksista vuonna 2020.
Energiaa ajaa akkujen jakelu ja asennus, marginaali on tuntematon. Energy-liiketoiminta on keskellä suurta muutosta, muuttuen nopeasti perus- ja varavoimalaitosten valmistajasta akkuvarastoinnin jakelijaksi ja järjestelmäintegraattoriksi. H1 21:llä arvioimme Wärtsilän akkutilausten olevan jo >50 % Energy-segmentin laitetilauksista. Me kuitenkin näkisimme mieluummin Wärtsilän energiastrategian rakentuvan tuotteisiin, jotka perustuvat sen omaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Arvostus. Näkemyksemme mukaan Wärtsilän palveluliiketoiminnot (Marine, Energy ja Portfolio Business yhdessä) oikeuttavat osakehintaa korkeamman arvon. Tämän seurauksena laitetoiminnot tulevat edelleen ilmaisena. Arvostaen konsernin laajuisten palveluiden oikaistun liikevoiton arvostuskertoimella 16x (muuttumaton) 2024E saamme perustellun arvon 12,9 euroa per osake. Lisättäessä laitetoimintojen liikevaihdon arvostuskertoimella 0,4x 2024E
(muuttumaton) saamme 1,6 euroa per osake. Yhdistettynä pääsemme uuteen perusteltuun arvoon 14,5 euroa per osake (aiemmin 14,4), 12 kuukauden tavoitehintamme.
Analyytikko
Antti Suttelin
17 tykkäystä
Wärtsilän uuden raportin mukaan uusiutuvien energialähteiden nopeutettu käyttöönotto voi alentaa sähkön tuotantokustannuksia jopa 50 prosentilla
Teknologiakonserni Wärtsilä julkaisee tänä syksynä Glasgow’ssa järjestettävän YK:n ilmastonmuutoskonferenssin COP26:n edellä raportin, joka osoittaa nopeasti hiilestä irtautuvien valtioiden ympäristönsuojelulliset ja taloudelliset mahdollisuudet. Raportti esitellään The Economist ‑lehden järjestämässä Sustainability Week ‑tapahtumassa tänään 6. lokakuuta
20 tykkäystä
Wärtsilä to install Silverstream’s Air Lubrication System on trial basis to reduce Maersk container ship’s carbon footprint
The programme will have a special emphasis on the potential application of the System for methanol-fuelled Maersk vessels. The ultimate aim of all three companies is to support efforts to decarbonise shipping operations. The order was placed by Maersk in May 2021.
10 tykkäystä
9 tykkäystä