Teknologiayhtiö Wärtsilä toimittaa 9,2 MW:n / 8,7 MWh:n energian varastointijärjestelmän australialaiselle sähköntuottajalle Zenith Pacificille. Zenith myy tuottamansa sähkön maailman suurimmille Australiassa toimiville kultakaivosyhtiöille. Valmistuessaan uusi energian varastointijärjestelmä vastaa maanalaisen kaivoksen jaksottaisiin energiatarpeisiin. Energiavaraston rinnalla toimintaansa jatkaa nykyinen käytössä oleva monipolttoainemoottorivoimalaitos, jonka kokonaiskapasiteetti on tällä hetkellä 65.98 MW. Energian varastointijärjestelmä toimitetaan laitetoimituksena, ja sen on määrä olla toiminnassa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Tilaus on kirjattu Wärtsilän kesäkuun 2021 tilauskantaan.
Options taken on additional Knutsen OAS LNG Carriers results in three more Compact Reliq orders for Wärtsilä. The orders for three more systems were booked in July and August 2021 and the deliveries will take place in the autumn of 2022.
“Wärtsilä järjesti virtuaalisen Q&A-analyytikkotapaamisen 8. syyskuuta. Tunnin mittainen tapahtuma sisälsi toimitusjohtaja Håkan Agnevallin lyhyen alustuksen sekä kysymys- ja vastausosion.”
Teknologiayhtiö Wärtsilä myy Tank Control Systems -liiketoimintansa tanskalaiselle Svanehøj’lle, joka suunnittelee ja valmistaa kaasualan erikoispumppuja.
Liiketoiminnasta tuli osa Wärtsilää Total Automation -yritysoston myötä vuonna 2006. Henkilöstöä on yhteensä noin 50 Britanniassa, Ranskassa ja Singaporessa. Liikevaihto vuonna 2020 oli 7,5 miljoonaa euroa.
Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä, kun kaupan solmimisen edellytykset ovat täyttyneet.
Viesti yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut - ketju
Siitä vielä haltuun tallenne eiliseltä. 
The technology group Wärtsilä will convert an existing captive combined heat and power plant from dual-fuel to gas fuel and support its operations with a ten-year maintenance agreement. The Punta Alvear plant in Santa Fé, Argentina is owned and operated by Boortmalt, world-leading producer of high-quality malt for the brewing, distilling, and food industry. This project is part of Boortmalt’s sustainable development strategy in terms of energy consumption, which aims to reduce the group’s carbon emissions by 50% by 2030. The order with Wärtsilä was placed in June 2021.
The technology group Wärtsilä and the Korean shipbuilding company Samsung Heavy Industries (SHI) have signed a joint development programme (JDP) agreement aimed at developing ammonia-fuelled vessels with 4-stroke auxiliary engines available for future newbuild projects. Both parties recognise the importance of future carbon-free fuels in the marine industry’s drive towards decarbonisation. The agreement was signed in July 2021.
Oon viime aikoina pistänyt merkille, että Wärrellä tulee jatkuvasti uusia tilauksia ja hankkeita sekä yhteistyökuvioita yksi toisensa jälkeen. Vaikuttaa todella hyvältä kehitykseltä ja helppo istua lappujen päällä. Joskus alkuvuodesta mietin että mihinköhän tää on menossa kun oli 30% voitolla. No tossa kesällä käväisi jo 100% voitolla eikä kaukana ole siitä nytkään. Hyvää kannattaa odottaa ja kärsivällisyys palkitsee (ainakin tämän kohdalla)
Ja aina vaan parempaa luvassa kun vihreä siirtymä tässä koronan jälkeen lähtee kunnolla käyntiin…
Teknologiayhtiö Wärtsilä ja suomalais-ruotsalainen varustamo Wasaline ovat allekirjoittaneet yhtiön uusimman aluksen, Aurora Botnian kymmenvuotisen huoltosopimuksen. Huoltosopimus solmittiin kesäkuussa 2021, ja se astui voimaan syyskuussa.
The technology group Wärtsilä and Gabon Power Company (GPC), the subsidiary of the Sovereign Fund of the Gabonese Republic (FGIS) dedicated to energy and water, have on 22 September 2021 signed a Concession Agreement with the Government of Gabon for the development, supply, construction, operation and maintenance of a 120 MW gas power plant. Wärtsilä, jointly leading the project development with GPC, will build the plant under a full Engineering, Procurement, and Construction (EPC) contract and will then operate and maintain the plant under a long-term 15-year Operation and Maintenance (O&M) agreement. The EPC contract and the O&M agreement will be signed in 2022 with Orinko S.A., the joint venture between Wärtsilä and GPC.
Analyytikon kommentti eiliseen uutisointiin liittyen.
Tämän aamuiseen analyytikon kommenttiin liittyen täytyy todeta, että aika varman päälle @Erkki_Vesola laskeskelet kun sanot, että “Arvioimme Energyn tähän mennessä julkistamien Q3-tilausten arvoksi reilu 100 MEUR (oletuksella, että Gabonin tilaus kirjattaisiin jo nyt), mikä on tilausten kauslvaihtelu huomioiden kohtuullinen suoritus.”
Kommentissa myös mainitsemasi varastointijärjestelmätilaus Australiaan kun oli nimittäin yksinään sen noin 112 MEUR arvoinen, kuten AGL julkisesti tiedotti (Wärtsiläkin kertoi arvon olevan >100 MEUR) ja kuten täällä palstallakin keskusteltiin 
Mitä tulee tuohon Gabonin voimalaan, niin en itse usko sitä kirjattavan tilauskirjaan ennen kuin toimitussopimus on allekirjoitettu, kuten Erkkikin uumoilit. Ehkä tämä aikaisempina vuosina oltaisiin voitu jo nyt tilauskantaan merkitä, mutta vuonna 2019 Wärtsilähän kiristi uusien ja olemassa olevien projektien tilauskannassa esittämisen edellytyksiään.
Moro Ollikohan, olet oikeassa, moka mikä moka minulta. Tuo AGL:n orderi tosiaan oli tuon reilu 110 MEUR:n arvoinen eikä suinkaan 50 MEUR, omassa excelissä poimintavirhe. Eli noihin Energyn julkistettuihin pitää lisätä noin 60 MEUR. Ja toisaalta se Gabonin tilaus todennäköisesti päätyy Wärren tilauskertymään vasta ehkä Q1’22:lla. Kiitän tarkkuudesta, esitän pahoitteluni ja pyrin tietenkin välttämään ettei tällaisia noloja sössimisiä tapahtuisi jatkossa. Kokonaiskuvaa Wärrestä tuon virheen korjaaminen ei kuitenkaan riitä muuttamaan. Terv. Eki
Aikamoista lottoamista tää ennustaminen. Nämähän on vain julkistettuja kauppoja.
Moro Adonis ja muut, onhan se tietysti noinkin. Wärtsilän kaltaisessa firmassa, jossa on sekä projektikauppaa että jatkuvampaa kauppaa muodostuu tilauskertymäennuste julkistettujen kauppojen ja jatkuvamman kaupan eli ns. pohjatilausten yhdistelmänä. Pohjatilauksia ovat pienemmät kone- ja projektitilaukset (esim. modernisoinnit ja konversiot) sekä etenkin kulutus- ja varaosakauppa + huoltopalvelut. Pohjatilausten kertymä on tietenkin huomattavasti tasaisempaa ja siten ennustettavampaa kuin yksittäisten projektitilausten. Vaikeuskerrointa projektien osalta lisää vielä se, että joskus asiakas ei anna julkistuslupaa ollenkaan ja toisinaan julkistus tapahtuu pitkällä viiveellä, jolloin sillä ei ole enää ennustearvoa. Mutta näillä komponenteilla pelataan. Terv. Eki
The technology group Wärtsilä has signed a 5-year long-term Operation & Maintenance (O&M) agreement with Lafarge Africa Plc, one of Nigeria’s leading building material producers. The agreement covers the 100 MW Lafarge Ewekoro power plant, which provides a dedicated supply of electricity to the company’s concrete and cement manufacturing processes. Signing of the O&M agreement took place in July 2021, and is an extension of a previous 10-year agreement.
Osaatko/voitko @Erkki_Vesola kommentoida tämän hetkisen energiaympäristön mahdollisia vaikutuksia Wärtsilän energy segmentille? Lähinnä miten kaasuvoimalabisnes mahtaa näyttäytyä vs varastointi; kärsiikö kaasubisnes mahdollisella storagen vahvuudella ja miten pahasti vai miten nykytilannetta ja tulevaa kannattaa ajatella?
Alla omaa tajunnan virtaa josta toivottavasti saat jotain kiinni:
Korkea kaasun hinta tekee uusiutuvasta ja täten Wärren varastointipuolesta houkuttelevampaa ja kustannustehokkaampaa kaasuvoimaloihin nähden ja päästöoikeuksien hintojen noustessa on ehkä oikein uskoa korkeampaan kaasun kysyntään ja täten hintaan tulevaisuudessa (päästöoikeudet kurittavat kaasua vähemmän kuin öljyä ja hiiltä). Kuitenkin kääntöpuolena voi miettiä että tämän hetkinen säätövoiman puute Euroopassa on osittain syypää energiatilanteeseen. Samoin kuluvan vuoden sääilmiöt.
Eli, ruvetaankohan kaasuvoimaloihin mahdollisesti panostamaan sittenkin aiempaa enemmän juurikin uusiutuvien mahdollisista heikkouksista johtuen myös varastoinnin osalta (vaikea varastoida kun ei tuule edes kysyntää täyttämään) → ei riittävää säätövoimaa? Vai ajaako nykyinen tilanne entistä kovemmalla vauhdilla uusiutuvien varastointiratkaisuihin koska nyt selvästi ollaan nähty että nämä eivät ole riittävät millään muotoa, jolloin siis myös kaasuvoimaloiden kysyntään ei ole oletettavissa vahvaa kasvua?
Mitä ehkä haen, on että näetkö että energyn tilauskertymän luisu kaasun osalta jatkuu vai onko tähän nähtävissä muutosta nykytilanteen johdosta? Kaikkea energian tuotantoa ei toki voida uusiutuviin siirtää jolloin kaasulle on paikkansa, mutta miltä uuden kapasiteetin rakentaminen näyttää vs miltä se näytti ~6kk sitten?