Witted lanseerasi uuden bisneksen
Tein aamukahvivideon tästä aiheesta: https://youtu.be/COY1QoS9Ngg?si=UietwzOSrvGhqUGt
Pohdintaa AI/Data-teemasta kahvin kera. Kun puolet jengistä tuntuu vihaavan videoita, niin tässä teille bottiystävällinen versio.
Mitä tehtiin?
- Perustettiin uusi tytäryhtiö.
- Frans Mikael bongasi tän jo marraskuussa, kun etsittiin vetäjää.
- Nyt vetäjä on valittu, ja Mikko Kontsas luotsaa tätä bisnestä.
- Kuuluu osaksi Witted Finlandin liiketoimintaa.
Miksi oma yhtiö?
Joo, oli paljon pohdintaa, että kuuluisiko vaan jatkaa niin, että tämä olisi osa meidän core-bisnestä. Ollaanhan pitkään tehty AI/Data-bisnestä Wittedissä. Paljon plussia ja miinuksia uuden yhtiön perustamisessa. Plussat voitti nyt, koska näin saadaan riittävästi huomiota omassa organisaatiossa ja vauhtia tekemiselle. Lisäksi uskon, että tässä sektorissa tulee iso kisa osaajista – ja se halutaan voittaa.
Miten tällä tehdään bisnestä?
Neljä osa-aluetta, joissa kaikissa on paljon potentiaalia:
-
Yleiskäyttöinen tekoäly (case: Yrityksennimi AI)
-
Digitaalisen kehityksen vauhdittaminen tekoälyn avulla
-
Prosessi- ja tehtäväkohtaiset tekoälyratkaisut
-
Datan hallinta tämän mahdollistamiseksi
Yleiskäyttöinen tekoäly (case: Yrityksennimi AI)
Mikäli noita purkaa hieman palasiksi, niin FirmaAI-hankkeita tulee vastaan viikoittain. Niissä on tosi paljon potentiaalia ja niitä on myös tehty. Idea on yksinkertainen: otetaan firman konteksti – esimerkiksi kaikki dokumentaatio jostain laitteesta tai palvelusta – ja annetaan se helposti työntekijöiden, vaikkapa asentajien tai asiakaspalvelun käyttöön (…tai asiakkaan tai asiakasbotin).
Tuo asiakaspalvelu-esimerkki on mehukas: se on ollut paljon esillä. Välillä jengi vetää herneitä nenään, kun joutuu asioimaan bottien kanssa – ja se huvittaa minua. Asiakaspalvelussa botit voivat oikeasti palvella asiakkaita, jolloin moni turha ”lääkärikäynti” poistuu. Mutta ehkä vielä kiinnostavampi puoli on se use case, jossa asiakaspalvelijalla on OmaAI, jolla on kaikki firman dokumentaatio käytettävissä. Silti säilytetään human2human-interface. Asiakaspalvelija ratkoo ongelmia nopeammin, mutta asiakas kokee saavansa hyvää palvelua, kun häntä palvelee ihminen. Jos tehtävä, johon ennen meni neljä minuuttia, ratkeaa yhdessä – syntyy iso tuottavuusloikka.
Tästä teemasta oli keskustelua helmikuussa, mutta jengillä menee usein sekaisin YritysAI ja prosessien automaatio.
Digitaalisen kehityksen vauhdittaminen tekoälyn avulla
Thomas kyseli marraskuussa, että olenko huolissani siitä, että IT-palvelusektorille syntyy ylikapasiteettia, kun tuottavuus kasvaa merkittävästi (2x). En muista mitä vastasin, mutta varmaankin samalla tavalla kuin nytkin ajattelen: en usko, että näin käy. On aivan mahtava juttu, että tuottavuus kasvaa ja kehitys nopeutuu – ja se kasvattaa nälkää syödessä. Tulevaisuudessa on enemmän digitaalisia palveluita kuin tänään, ja olemme yhä riippuvaisempia teknologiasta ja sen osaajista.
Meidän toimialalla on ollut kaksi vuotta ylikapasiteettia, mutta se ei johdu AI:stä. Ylikapasiteetti johtuu siitä, että markkina on ollut jumissa kolme vuotta. Turbulenssi ja epävarmuus on johtaneet siihen, että firmat eivät uskalla tai halua investoida – pelataan varman päälle. AI & Data -sektori on tässä poikkeus – siihen halutaan investoida ja nähdään, että siitä syntyy paljon arvoa.
Yhtiöt ovat rakentaneet softaa 30–40 vuotta liiketoiminnan pyörittämiseen, ja nyt nämä kaikki menevät ennemmin tai myöhemmin vanhoiksi. Ne on rakennettu väärään paradigmaan – oletukseen, että käyttäjät ovat ihmisiä. Ne eivät ole rakennettu oletuksella, että käyttäjä on agentti. Nämä pitää joko korvata tai päivittää. Syntyy valtavasti duunia.
Yhteiskunnallinen näkökulma
Miettikää tuottavuuskulmaa yhteiskunnan kannalta. Suomea on haukuttu – ja me itsekin – epäonnistujaksi tuottavuuskehityksessä. Vuodesta 2008 ollaan junnattu paikallaan. EU-tasolla kasvua tuolta ajalta on tullut 5 %. Nyt ollaan huolissaan siitä, että tuottavuus kasvaa yhdellä toimialalla valtavasti – mutta se on mahtava uutinen! Se ei rajoitu IT-palvelusektoriin, vaan leviää kaikille aloille. IT-ala implementoi teknologiaa ensimmäisenä, mutta jakaa oppeja ja ratkaisuja asiakkailleen. Jos Suomessa saataisiin tuottavuus 1.0 → 1.5 tasolle, moni yhteiskunnallinen ongelma katoaisi. Onko se mahdollista? Kyllä – ja todennäköistä.
Poikkeus: opetussektori
Siinä missä kaikki yritykset ja jopa julkinen sektori haluavat lisätä tuottavuutta teknologialla, opetusalalla ajatellaan toisin. Aihe herättää valtavasti tunteita. Vanhempi tyttäreni on 2. luokalla Larussa ja koulun yhteydessä keskustellaan paljon. Laitteiden käyttöä halutaan rajoittaa – osa jopa ehdottaa paluuta puhtaasti kynä-paperi-malliin. Se on älytöntä. Tekisi mieli sanoa vanhemmille: olette hulluja, eikä teillä ole oikeasti keinoja rajata laitteiden käyttöä. Meidän vanhemmat eivät onnistuneet siinä aikanaan, ja meillä on siihen vielä vähemmän mahdollisuuksia. Sen sijaan pitäisi hyödyntää teknologiaa ja opettaa lapset sen järkevään käyttöön.
3. Prosessi- ja tehtäväkohtaiset tekoälyratkaisut
Tämä on iso bisnes. Jokaisessa firmassa on liuta työnkulkuja ja tehtäviä, joissa botti tai agentti on ihmistä parempi. Esimerkiksi ennakoiva huolto – sinulla on fyysinen laite, kuten auto tai työkone. Laitteesta kerätään jatkuvasti dataa ja pyritään tunnistamaan vikaantumisen merkkejä. Kun ongelma ennakoidaan ajoissa, tarjotaan huoltokäynti. Tämä on enemmän machine learning -maailmaa ja ollaan jo pidemmällä. Näitä tehdään paljon ja niistä voi rakentaa omaa liiketoimintaa.
Koska nämä prosessit ovat yritys- ja tehtäväkohtaisia, tarpeita on paljon. Tämä on lähellä räätälöityä softakehitystä, koska palvelut ovat usein kustomoituja. IT-firmojen nykyiset asiakkaat ovat tilanteessa, jossa nykyisten palveluiden elinkaarta pitää miettiä uudessa käyttöparadigmassa. Missä tarvitaan ihmiskontakti ja mikä on sen rooli? Missä sitä ei tarvita lainkaan?
4. Datan hallinta tämän mahdollistamiseksi
Tämä on se osa-alue, joka on lähes aina persiillään. Bisnes ei sinänsä ole uusi, mutta ongelmana on, että firmat eivät voi rakentaa älykkäitä agentteja, jos data ei ole kunnossa. Se, että joku chatbot vastailee FAQ-tyyppisesti, on kivikautta. Käyttäjät tajuaa heti, jos palvelu ei oikeasti ymmärrä tilannetta. Odotustaso on, että kun asioin yrityksen tai julkisen toimijan kanssa, se tietää kuka olen, mitä olemme tehneet ja mitä tarvitsen nyt.
Useat nykyiset verkkopalvelut ovat irrallisia – ei yhteyttä toiminnanohjaukseen, ERPiin tai muuhun dataan. Ne eivät tunnista, että sama henkilö on ollut aiemmin asiakkaana.
Esimerkkejä:
-
TV-kanava mainostaa, että voit jatkaa katselua millä tahansa laitteella siitä kohdasta, mihin jäit – vuonna 2025. C’mon.
-
Minulle mainostetaan verkossa Helsingin Sanomia – vaikka olen ollut tilaaja 20 vuotta. Ymmärrän miksi tämä tapahtuu, mutta se on silti rahanhukkaa. Oletetaan, että verkossa viestitään massalle. Ei viestitä – viestitään jokaiselle yksilölle. Massamediaa ei enää ole.
Jännätään AIcorpin matkaa nyt tästä eteenpäin! Kommentit ja kysymykset ovat enemmän kuin tervetulleita.
Selkeä ja mitattava
Painotusriski – voiko johtaa liialliseen kasvufokukseen katteen kustannuksella - tai toisinpäin
)
