Jatkaakseni tästä Suomen ja suuren osan Euroopan maiden politiikasta korona-kriisin hoidossa, joka muuttuu yhä riskialttiimmaksi. Ihmettelen Emilia Kullaksen (elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja, https://www.hs.fi/paivanlehti/29032020/art-2000006456317.html) tavoin, että kuuluuko demokratiaan, että valtio voi “kieltää elinkeinon harjoittamisen, estää ihmisten työssäkäynnin, sulkea maan väkirikkaimman maakunnan?..Viime päivät ovat osoittaneet, että mahdoton on mahdollista.”
Voiko Suomi lyödä yhteiskunnan kiinni tulevaisuudessa aina kun jokin virus alkaa levitä, miten meillä on siihen varaa? Influenssaan mm. kuoli vuonna 2018 alle 450 henkilöä, joten meillä on Koronan kohdalla vielä pitkä matka päästä edes perusinfluenssan aiheuttamiin kuolemiin. Tulisiko meidän lyödä yhteiskunta kiinni jatkossa myös influenssakausina? Mitä tapahtuu niille lähes 200000 asuntokunnalle, jotka ovat ylivelkaantuneet ja joista suuri osa uhkaa menettää työnsä tämän kriisin ja erityisesti sen hoidon takia (Tilastokeskus - Velkaantumistilasto 2018, velkaantumisasteet).
Kuten Kullas kirjoittaa, Ruotsi “on valinnut erilaisen tien kuin Suomi tai moni muu maa. Kaupat, laskettelukeskukset ja koulut ovat toistaiseksi auki. Historia näyttää, mikä strategia toimi pandemiaa vastaan parhaiten. Väitän silti, että naapurimme selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana”. Ruotsi pyrkii säilyttämään yhteiskunnan toiminnassa kaikissa tilanteissa toisin kuin Suomi ja iso osa muuta Eurooppaa, jotka ryhtyvät sulkemaan yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ja ajaen perustuslain, demokratian perustan alas Korona-viruksen takia. Tämän takia nämä yhteiskunnat uhkaavat ajautua suureen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen, joka tulee ajamaan velkaantuneet ihmiset, perheet ja pienyritykset (jotka ovat Suomen suurin työllistäjä) ja tätä kautta koko Suomen kansantalouden taloudelliseen romahdukseen, josta selviäminen ja kriisin kokonaishintaa on mahdotonta arvioida (vrt. 90-luvun kriisi).
Trump (jota en koskaan olisi kuvitellut siteeravani positiivisessa mielessä) on todennut “Emme voi antaa lääkkeen olla ongelmaa pahempi”, kun taas Niinistö ja Suomen hallitus näkee, että “Talous on sittenkin vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa.” Taloustieteen professori ja OP:n hallituksen puheenjohtaja Pehkonen onkin kommentoinut tämän päiväisessä Keskisuomalaisessa, että jälkimmäiseen monen on “helppo yhtyä Niinistön huumaamiin näkemyksiin… Mutta tilanne voi olla toinen, kun korona-kriisin laskua maksetaan tulevien vuosien aikana.” (Redirecting)
Trumpin kuin myös Ruotsin toiminta viittaavat haluun tehdä päätökset kokonaisarvioinnin perusteella, kun taas Suomessa ja useissa muissa maissa sorrutaan putkikatseeseen, ummistetaan silmät kaikelta muulta. Vaikka Pehkonen jutussaan kertoo, että pörssiyhtiöt Suomessa ovat vahvassa kunnossa, ne eivät kuitenkaan ole Suomen suurimpia työllistäjiä. Pienet yritykset, joiden toiminnan valtio on nyt suurelta osin keskeyttänyt, ovat Suomen talouden selkäranka.
Voi vain kuvitella niitä velkaantuneita nuoria lapsiperheitä ja pienyrittäjiä, jotka ovat juuri pärjänneet, mutta joilta nyt on hetkessä hävinnyt toimeentulo. Suomi, demokraattinen valtio on päättänyt, että työt tulee lopettaa ja siten vie näiltä toimeentulon. Ihmettelen, miten demokraattinen yhteiskunta voi toimia näin? Missä ovat kokonaisarviot toisaalta Koronan hoidon eri vaihtoehtojen aiheuttamista vahingoista Suomen yhteiskunnalle? Nämä kokonaisarviot pitäisi olla päätöksenteon lähtökohta, jotka tulisi tehdä ennen kuin päätöksiä tehdään. Ei tämänkaltainen yksisilmäinen yhden totuuden, autoritäärinen politiikka kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan. Olen ilmeisesti ollut väärässä Suomen demokraian perustan vahvuudesta.
Mihin on hävinnyt päätöksenteosta halu ja tarve perustaa päätökset kokonaisvaltaiseen harkintaan tilanteesta ja sen eri vaihtoehdoista ei pelkästään katsoen tätä hetkeä vaan pidemmälle tulevaisuuteen? Onko meidän demokratia tosiaan näin heikko, että tämänkaltaisen kriisin kohdalla perustuslaki kumotaan ja valtio voi määrätä ihmisten liikkumisesta ja elinkeinonharjoittamisen vapaudesta. Vastaavia virusepidemioita on syntynyt kautta historian ja niitä tulee syntymään tulevaisuudessa. Onko tämä se toimintamalli myös jatkossa? Kuka enää uskaltaa perustaa Suomeen yrityksiä, jos vaarana on, että valtio voi laittaa lapun luukulle, minkä tahansa kriisin kohdalla!