Wuhan Coronavirus (Osa 1)

Suomella olisi (ollut) kaikki valttikortit käsissään pitää tämä epidemia hyvin hallinnassa, mutta valitettavasti näin ei tule käymään, koska supertartuttajia ei saada kiinni testausten puuttuessa.

Valitettavasti nyt sulkujen aikana pitäisi ahkerasti testauttaa ns solmukohtien ihmisiä -sairaalan henkilökuntaa, kaupan kassoja, joista edelleen suuri osa työskentelee ilman minkäänlaisia pleksejä tms puhuen asiakkaille, siis yleisesti niitä ammattiryhmiä, jotka ovat jollain lailla tekemisissä ihmisten kanssa.

6 tykkäystä

not good / USA

6 tykkäystä

Yksi parhaista saiteista seurata tilanteen kehittymistä Ruotsissa. Erityisesti uutiset on kootusti saatavilla (på svenska) >

Ja kertakaikkisen hienoa tämäkin >

Who is behind the site?

The site is operated by a group if IT individuals and was created to effectively collect data from different sources and present this in an easy way. We thought that going around trying to find the data from different sources was difficult and time consuming.

13 tykkäystä
4 tykkäystä

Jossain ketjussa puhuttiin D-vitamiinitasojen vaikutuksesta taudin torjumisessa. En nyt löydä sitä ketjua, mutta tässä Hesarin artikkelissa on D-vitamiini mainittu. Suomessahan ymmärtääkseni otetaan kiitettävästi lisä D-vitamiinia purkista. Laitoksissa asuvilla vanhuksilla D-vitamiinia ehkä annostellaan myös muun lääkityksen ohella.

4 tykkäystä

Minäpä siitä silloin vastailin.

Ja Suomessa annetaan aivan liian pieniä annoksia.

“That review, cited almost a thousand times, argued that groups with low vitamin D levels – the obese and the elderly and those with dark skin – may require 5,000 IU of vitamin D each day to obtain the 25-hydroxyvitamin D levels of 50 ng/mL that appear to protect against viral respiratory infection.”

Ja tämä se kattavin D-vitamiinisivusto, kannattaa tutustua. Itse olen säätänyt tasoni, ja n. 4000-5000 IU (100-125 mikrogrammaa) loka-huhtikuun ajan tuo tarvittavan tason.

https://www.vitamindsociety.org/

9 tykkäystä

Jatkaakseni tästä Suomen ja suuren osan Euroopan maiden politiikasta korona-kriisin hoidossa, joka muuttuu yhä riskialttiimmaksi. Ihmettelen Emilia Kullaksen (elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja, https://www.hs.fi/paivanlehti/29032020/art-2000006456317.html) tavoin, että kuuluuko demokratiaan, että valtio voi “kieltää elinkeinon harjoittamisen, estää ihmisten työssäkäynnin, sulkea maan väkirikkaimman maakunnan?..Viime päivät ovat osoittaneet, että mahdoton on mahdollista.”

Voiko Suomi lyödä yhteiskunnan kiinni tulevaisuudessa aina kun jokin virus alkaa levitä, miten meillä on siihen varaa? Influenssaan mm. kuoli vuonna 2018 alle 450 henkilöä, joten meillä on Koronan kohdalla vielä pitkä matka päästä edes perusinfluenssan aiheuttamiin kuolemiin. Tulisiko meidän lyödä yhteiskunta kiinni jatkossa myös influenssakausina? Mitä tapahtuu niille lähes 200000 asuntokunnalle, jotka ovat ylivelkaantuneet ja joista suuri osa uhkaa menettää työnsä tämän kriisin ja erityisesti sen hoidon takia (Tilastokeskus - Velkaantumistilasto 2018, velkaantumisasteet).

Kuten Kullas kirjoittaa, Ruotsi “on valinnut erilaisen tien kuin Suomi tai moni muu maa. Kaupat, laskettelukeskukset ja koulut ovat toistaiseksi auki. Historia näyttää, mikä strategia toimi pandemiaa vastaan parhaiten. Väitän silti, että naapurimme selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana”. Ruotsi pyrkii säilyttämään yhteiskunnan toiminnassa kaikissa tilanteissa toisin kuin Suomi ja iso osa muuta Eurooppaa, jotka ryhtyvät sulkemaan yhteiskunnan kriittisiä toimintoja ja ajaen perustuslain, demokratian perustan alas Korona-viruksen takia. Tämän takia nämä yhteiskunnat uhkaavat ajautua suureen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen, joka tulee ajamaan velkaantuneet ihmiset, perheet ja pienyritykset (jotka ovat Suomen suurin työllistäjä) ja tätä kautta koko Suomen kansantalouden taloudelliseen romahdukseen, josta selviäminen ja kriisin kokonaishintaa on mahdotonta arvioida (vrt. 90-luvun kriisi).

Trump (jota en koskaan olisi kuvitellut siteeravani positiivisessa mielessä) on todennut “Emme voi antaa lääkkeen olla ongelmaa pahempi”, kun taas Niinistö ja Suomen hallitus näkee, että “Talous on sittenkin vain taloutta ja ihmiselämät ovat aivan eri arvossa.” Taloustieteen professori ja OP:n hallituksen puheenjohtaja Pehkonen onkin kommentoinut tämän päiväisessä Keskisuomalaisessa, että jälkimmäiseen monen on “helppo yhtyä Niinistön huumaamiin näkemyksiin… Mutta tilanne voi olla toinen, kun korona-kriisin laskua maksetaan tulevien vuosien aikana.” (Redirecting)

Trumpin kuin myös Ruotsin toiminta viittaavat haluun tehdä päätökset kokonaisarvioinnin perusteella, kun taas Suomessa ja useissa muissa maissa sorrutaan putkikatseeseen, ummistetaan silmät kaikelta muulta. Vaikka Pehkonen jutussaan kertoo, että pörssiyhtiöt Suomessa ovat vahvassa kunnossa, ne eivät kuitenkaan ole Suomen suurimpia työllistäjiä. Pienet yritykset, joiden toiminnan valtio on nyt suurelta osin keskeyttänyt, ovat Suomen talouden selkäranka.

Voi vain kuvitella niitä velkaantuneita nuoria lapsiperheitä ja pienyrittäjiä, jotka ovat juuri pärjänneet, mutta joilta nyt on hetkessä hävinnyt toimeentulo. Suomi, demokraattinen valtio on päättänyt, että työt tulee lopettaa ja siten vie näiltä toimeentulon. Ihmettelen, miten demokraattinen yhteiskunta voi toimia näin? Missä ovat kokonaisarviot toisaalta Koronan hoidon eri vaihtoehtojen aiheuttamista vahingoista Suomen yhteiskunnalle? Nämä kokonaisarviot pitäisi olla päätöksenteon lähtökohta, jotka tulisi tehdä ennen kuin päätöksiä tehdään. Ei tämänkaltainen yksisilmäinen yhden totuuden, autoritäärinen politiikka kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan. Olen ilmeisesti ollut väärässä Suomen demokraian perustan vahvuudesta.

Mihin on hävinnyt päätöksenteosta halu ja tarve perustaa päätökset kokonaisvaltaiseen harkintaan tilanteesta ja sen eri vaihtoehdoista ei pelkästään katsoen tätä hetkeä vaan pidemmälle tulevaisuuteen? Onko meidän demokratia tosiaan näin heikko, että tämänkaltaisen kriisin kohdalla perustuslaki kumotaan ja valtio voi määrätä ihmisten liikkumisesta ja elinkeinonharjoittamisen vapaudesta. Vastaavia virusepidemioita on syntynyt kautta historian ja niitä tulee syntymään tulevaisuudessa. Onko tämä se toimintamalli myös jatkossa? Kuka enää uskaltaa perustaa Suomeen yrityksiä, jos vaarana on, että valtio voi laittaa lapun luukulle, minkä tahansa kriisin kohdalla!

2 tykkäystä

Ei välttämättä. Kaikki potilaat eivät ole tehohoidon piirissä ensinnäkään. Tehohoidettavien määrän lasku yhdellä voi johtua siitä, että joku on toipunut sen verran että pärjää tavallisella osastolla ja sitten kaksi monisairasta hoitokotiasukkia on menehtynyt.

Tilastohan sitä ei erittele, joten varmaksi ei voi sanoa

Kyllä suomessa on “aina” ollut tällainen mahdollisuus.

Ihan aiheellista kyllä keskustella mikä on minkäkin arvoista. Ihmishenkien säästäminen on aina erittäin arvokasta ja ihmishengen arvolle ei ole oikein euromääräistä hintaa. Kun aikaa kuluu, taudista ja seviämisestä ja eristystoimien vaikuttavuudesta tiedetään enemmän ja kun rajoitteiden purkamista aletaan harkitsemaan, niin näistä keskustellaan varmasti nykyistä enemmän.

4 tykkäystä

Mahdollisuus on tosiaan aina ollut ja varmasti tulee myös olemaan, mutta tämä tuo mukanaan uuden liiketoimintariskin, jota aiemmin ei Suomeen liitetty. Riskitason nousu on aina huono asia.

Kyllä ja kyseessä sikäli erittäin hankala riski kun se on samaan aikaan melko epätodennäköinen ja toisaalta omilla toimilla riskin realisoitumiseen ei voi vaikuttaa ja sen vaikutukset voivat olla valtavat.

2 tykkäystä

Tai sitten tämä tuo täysin uusia mahdollisuuksia yrittäjille mikäli käy niin, että tuotantoa palautetaan länsimaihin Kiinan tuoman korona-you name it riskien vuoksi.

9 tykkäystä

Toistaiseksi ehkä parasta tilastoa hahmottamaan todellista kuolinprosenttia:

3 tykkäystä

Suomi on tosiaan demokratia ja mielipidetiedustelujen mukaan Suomen päätökset olisivat olleet samat, vaikka niistä olisi järjestetty avoin kansanäänestys.

Valtaosin business hiljeni jo ennen mitään päätöksiä, kun ihmisten käyttäytyminen muuttui. Samat ja jopa rajummat päätökset on tehty valtaosassa taudin runtelemia maita ympäri maailmaa, joten viennistä riippuvainen Suomi ei voi edes omilla päätöksillään tilanteeseen vaikuttaa.

Ihmishenkiä voi vielä oikeilla päätöksillä säästää. Onneksi oikeita päätöksiä on tehty.

16 tykkäystä

Myös testausstrategia, eli ketä testataan, selittää osan. Kaikissa vähänkään köyhemmissä maissa vain rikkaimmalla 1-5%:lla on ylipäätänsä mahdollisuus testaukseen, koska testi maksaa sen 100€ eikä julkista terveydenhuoltoa ole. Lasken tähän kategoriaan osittain myös Venäjän. Parhaiten tämä näkyy kuitenkin Indonesian kohdalla, jossa tauti todellakin leviää nopeasti, mutta numeroiden valossa kuolleiden määrä on tästä ainoa indikaattori.

Raportointistrategia on toinen kokonaisuus, joka eroaa maiden välillä. Raportoidaanko esim. terveydenhuollon omat testit, joita tehdään samoille henkilöille ainakin viikon välein. Suomessa näin ilmeisesti tehdään, mutta onko edes Ruotsissa sama käytäntö? Ja toinen oleellinen ero raportoinnissa on kuolemien kanssa. Osalla määrä voi olla jopa 1/10 oikeasta (esim. Iran) ja yhteisymmärrystä ei myöskään tunnu olevan siitä, lasketaanko sivulliset uhrit (joille ei ruuhkan takia riitä kunnon hoitoa) mukaan lukuihin.

Summa summarum: suhdelukujen vertailu maiden välillä on todella vaikeaa. Ennemminkin kannattaa verrata eri alueiden keskinäisiä tartuntakäyriä, eli kehitystä yli ajan. Silloin riittää, että jokaisen maan strategia on pysynyt kutakuinkin samana.

1 tykkäys

On täysin kohtuutonta ja suunnaton inhimillinen tragedia, mikäli yritykset ajautuisivat nurin Coronan takia. Jotain, en tiedä mitä, pitäisi pystyä keksimään millä yritykset saataisiin tämän tilanteen ohi ilman pysyviä vaurioita.

2 tykkäystä

Totta, mutta nyt ei ole kyse pelkästään kansan mielipiteestä (eihän me haluta olla populisteja), nyt onkin sorkittu perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia, joiden ohittaminen on vakava paikka demokratialle. Jos nyt voidaan ohittaa perustuslaki, niin missä muissa tilanteissa voidaan tehdä sama, voidaanko se tehdä muidenkin virusepidemioiden kohdalla? Tuleeko tästä normaalikäytäntö. Madaltaa kyllä kovasti perustuslain voimaa ja sitä kautta uhkaa demokratiaa. Se kun määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Niiden kumoaminen on lähtökohtaisesti hyvin arveluttavaa. Kyseessä ei siten ole pelkästään kansan mielipide. Kansahan se tässä on taho, jolla on kaikkein heikoimmat tiedot ja kyvyt harkita kokonaistilannetta ja sen vaatimia toimia. Se on päättäjien velvollisuus, joilla tulisi olla kyky ja kattavat taustatiedot tehdä kokonaisvaltaiset tilannearviot eri vaihtoehdoista, tehdä tältä pohjalta perustellut toimenpiteet ja lopuksia viestiä se kanssalle. Tällaisia tilanne- ja eri vaihtoehtojen arvioita ei vain ole näkynyt. Toki päätöksenteko on kovasti helpompaa, jos voidaan katsoa asioita vain yhden linssin läpi. Menee ikävän monimutkaiseksi, kun tulisi ottaa huomioon laajat kokonaisuudet, kuten koko yhteiskunta, talous ja oikeusvaltion periaatteet.

Niin, no 450 henkeä influenssan viemänä ei ole paljon ja nämäkin ovat vahuksia…
Mutta epäilempä, että et ole nyt ihan ymmärtänyt Covid 19 potentiaalia rajoittamattomana…
Jo aiemmin minä laskin, että mikäli 50% Suomalaisista maltillisesti sairastuisi, niin meille tulisi n.36000 kuollutta Suomessa = Huomaatko eron? 450 vs 36 000
Realistisempi arvio kuitenkin on se, että mikäli mitään rajoitustoimenpiteitä ei tehdä, niin lähes 100% Suomalaisista voisi sairastua jo vuoden kuluessa = 36000 x 2 = 72 000 kuolemaa.

Joten kyllä… Nämä toimet mitä on tehty eivät ole turhia. Ihmiset eivät vain ymmärrä matematiikkaa, eivätkä käytä siinä oikeita kertoimia, vaikka kaikki data on saatavana maailmalta.

20 tykkäystä

Ja lisätäkseni tähän vielä @Riskybiz :lle: Näiden Stonen esittämien lukujen päälle tulisi myös monet muut kiireellistä hoitoa vaativat sairaalapotilaat, joita ei kyettäisi hoitamaan. Eli kuolonuhrien määrässä lisääntymistä varmasti myös siltä saralta.

8 tykkäystä

Niin, ennustaminen on kovin vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Myönnän, ettei minulla ole oikeita lukuja tai kertoimia tulevaisuudesta, mutta tuskinpa niitä on kellään muullakaan.