Noh noh. Kun Ruotsin strategiaa kritisoi, pitää sentään käyttää tarkoitukseen sopivia mittareita. On aika hönöä puhua korkeista tartuntaluvuista epäonnistumisena, kun niitä ei strategiassa edes yritetty välttää.
Keskeinen peruste ruotsalaiselle linjalle tietenkin on, että rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Hyödyt saadaan etupainotteisesti, haitat maksetaan viiveellä. Ruotsalaisesta näkökulmasta ei ole järkevää kuluttaa suuria resursseja monisairaan elämän pelastamiseksi, jotta sen ylläpitämiseen voidaan tulevana käyttää vielä enemmän resursseja.
Nähdään vasta useiden kuukausien päästä aikaisintaan, oliko Ruotsi oikeassa. Näin on, jos se saavuttaa laskemansa nettosäästön ja saa kanavoitua sen hyvinvointia koronataistelua tehokkaammin lisäävällä tavalla.
Ruotsin strategian ideassa on jotain samaa kuin apinassa, joka kieltäytyy rypäleestä tänään saadakseen kaksi ensi viikolla. Toivotaan vain, etteivät ne ole siihen mennessä pilalla.
Jutuissa yleensä, ja myös linkatussa CNN:n jutussa, on enimmäkseen arvosteltu Ruotsin korkeita kuolleisuuslukuja ja maan ilmeistä välinpitämättömyyttä niitä kohtaan.
Tätä nyt on jauhettu siitä lähtien, kun Ruotsin luvut karkasivat omille teilleen. Myös tuo “nettosäästöjen” jauhaminen kuuluu samaan kategoriaan.
Ihan samalla tavalla maan talous kärsii, kuin muuallakin maailmassa. En tiedä ketä illuusio maan talouden paremmasta tilasta palvelee.
Baarien, partureiden ja ravintoloiden sinnittely tai koulujen aukiolo kriisin keskellä tuskin tekee isoa eroa talouden kannalta edes kuukausien päästä. Taudista nopeampi selviäminen perustuu arvailulle.
Ruotsi hyöytyy taloudellisesti kun kärrätään eläkeläisiä kuoppaan isommalla volyymillä. Erittäin julmaa, mutta exceliä pyörittävän katsontakannalta totta. Kun ikää alkaa olla plakkarissa niin ei ole enää kansantaloudelle tuottava osanen. Ruotsin malli on kuitenkin varsin poikkeuksellinen - muualla ainakin puheissa ja ison kuvan teoissa ollaan pyritty tekemään kaikki mahdollinen kuolemantapausten minimoimiseksi, pääosin ymmärtääkseni koska tämä pöpö kyllä pystyy tappamaan myös nuoria ja hyväkuntoisia.
Mutta joo, kaikki tämä on enemmänkin jälkiviisastelua. Ainoa asia jolla on merkitystä on ns. endgame - jos Ruotsin malli ei kelpaa, vaihtoehtoja on kaksi; joko virus tukahdutetaan valtavalla testausmäärällä ja seurannalla sekä altistuneiden ja sairaiden eristyksellä yhdistettynä tiukkaan rajakontrolliin (testausta, karanteeneja) ennen lockdownien poistamista, tai sitten yhteiskuntaa pidetään kiinni kunnes meillä on rokote.
Ehkä Ruotsi paljasti tässä todellisen luonteensa. Voi toki olla, että he kuvittelevat edelleen tekevänsä palveluksen myös ihmisille. Mutta se riskihän tässä on käsittämätön. Puhutaan kuitenkin tuhansista kuolleista ja se on ainoa tarjolla oleva fakta.
Valtaosa maailman maista pyrkii tukahduttamaan taudin. Selvästi yhdeksi strategiseksi vaihtoehdoksi on noussut myös se, että taudin kanssa voi elää, vaikka se kytisi taustalla. Tauti ei kuitenkaan tartu kovin aggressiivisesti nyt, kun ihmiset ovat vaaroista tietoisia. Se voi hyvin olla toimiva strategia siihen asti, kunnes rokote joskus valmistuu. SItä strategiaa noudattavat Etelä-Korea, Norja, Uusi-Seelanti, Australia jne.
Ei ole lainkaan itsestäänselvyys, että maan talous kärsii samalla tavalla tai kuten muuallakin maailmassa. Jollakin tavalla varmasti, mutta tässä ollaan viisaampia vasta ex post facto. Vertailukohta ei sitäpaitsi tietenkään ole “muu maailma”, vaan pohjoismaat, joissa myös tiukkoja rajoituksia.
Tämä on sivuroolissa kuitenkin, koska tähän liittyy paljon epävarmuutta.
Uskottavampi on mielestäni näkemys, että koronataistelu ei vain olisikaan loppuviimein kovin tehokas tapa allokoida resursseja, jos tarkoitus on käyttää ne kansakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. On nimittäin mahdollista, että resurssien käyttäminen huoltosuhteen pitämiseen huonona ehdoin tahdoin ei ole kokonaishyvinvoinnin kannalta optimaalista.
Siinä ei ole mitään illusorista, että ihmiselämän viimeiset vuodet ovat ne kalleimmat mutta vähiten lisäarvoa tuottavat. Niistä silti pidetään kiinni kynsin ja hampain varoilla, jotka voisi käyttää ongelmia ennaltaehkäisevästikin.
Keskustelua Suomessa herättin taannoin nusinerseeni hermovikaiselle lapselle, mikä hoito maksaa muistaakseni 100 000 euroa vuodessa. Joidenkin mielestä liikaa yhden ihmiselämän edestä, koska se on muilta pois. On vain realismia todeta, että nyt ollaan käyttämässä moninkertaisia rahoja per elinvuosi ilman suurempaa harkintaa.
@Jarnis hienon havainnollisesti, joskin karkeanpuoleisesti kuvasi idean.
Ruotsi on viennistä riippuvainen maa, kuten Suomi. Ruotsin vientisektori on vielä huomattavasti leveämpi ja vahvempi kuin Suomessa. Ruotsi ei voi hyvin kotimaisen kysynnän varassa, vaikka baareissa voisi vapaasti haudata murheensa.
Mielestäni yksinkertaistat asioita äärimmäisyyksiin. Ihmisten käyttäytyminen määrää kysyntää ja kulutusta ja käyttäytymisen ohjaaminen säännöillä tai rajoituksilla on vaikeaa ja lyhytkestoista. Lehdistössä uutisoitiin, että Ruotsissa auki olevat elokuvateatterit olivat menettäneet 85% asiakkaistaan ja että työttömyys oli jo maaliskuussa kasvanut kymmenillä tuhansilla. Pelko on huono asia businekselle eikä se kaikkoa, kun vanhuksia ja vähän nuorempiakin kuolee ympärillä.
Keskustelu iäkkäiden ihmisten elämän arvosta tässä yhteydessä on mielestäni epäkypsää. Elämän arvon määrittämiseen ei tämän epidemian yhteydessä tarvitse edes lähteä.
Ei kai kukaan väitä, etteikö Ruotsin talous ottaisi hittiä, kun ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Mutta väittääkö joku, että taloudelle on sama, että onko lock down, vai ei? Totta kai totuus on jossain tuolla välillä.
Koronaan kuolleiden määrän tuijottelu on minusta tässä vaiheessa hieman turhaa. Ennen kuin korona on selätetty tai on vähintään uskottava toimintatapa, jonka avulla siitä päästään, voidaan alkaa katselemaan enemmän tällaisia numeroita.
Mikäli Ruotsin tapa toimia kestää ajallisesti yhtä pitkään kuin muissa pohjoismaissa, niin Ruotsi tulee selviämään huomattavasti pienemmillä taloudellisilla tappioilla. Samoin Ruotsin tapaa toimia voidaan pitää menestyksekkään, mikäli vuositasolla kuolleisuus on verrannollinen muihin pohjoismaihin.
Eri maissa päätökset ainakin pyritään tekemään käytettävissä olevan informaation perusteella. Tällaisessa tilanteessa kenelläkään ei ole tietoa parhaasta tavasta toimia edes vuoden kahden aikavälillä ja mitä todellisia seurauksia kullakin valinnalla on, painotetaan sitten päätöksenteossa ihmishenkiä, taloutta, sosiaalisia vaikutuksia tai näiden yhdistelmiä.
Kyseessähän on pirullinen päätöksenteko epävarmuuden vallitessa, mikä valittu linja on vähiten huono yhteiskunnan ja kansalaisten suhteen.
Kukaan ei kiistä, etteikö vakavia vaikutuksia talouteen olisi Ruotsillakin. Kiistän kuitenkin väitteen siitä, että Ruotsi kärsii “samoin kuin muutkin” tmv. Näin ei välttämättä ole.
Kenties se on sinusta epäkypsää, mutta mielestäni tässä ei voi tuota pahemmin erehtyäkään. Elämän arvon määrittäminen on jopa välttämätöntä, jos halutaan tehdä johonkin tiedontapaiseen perustuvia päätöksiä. Muu onkin pään työntämistä hiekkaan ja ikävää on, että näistä ei usein kehdata puhua kaiken ollessa hyvin.
Kyse ei sinänsä ole vanhuksen elämästä määrittämisestä, vaan elämästä yleensä ja vanhuksilla tyypillisesti vain on elinvuosia vähemmän jäljellä. Oletettavasti olet itsekin määrittänyt sille jonkun arvon, kun ymmärtääkseni elämää haluat puolustaa.
Lähtökohta on, että julkiset resurssit allokoidaan jollakin tavalla joka tapauksessa, tai sitten kukaan ei saa mitään. Ne voidaan myös käyttää joko tehokkaasti tai tehottomasti, ja jos ne käytetään yhdellä tavalla, sitten niitä ei enää ole jäljellä niin paljon käytettäväksi muilla tavoilla.
En nyt sano, että Ruotsin tapa toimia on ehdottomasti oikea. Sen sijaan näen, että kokonaishyvinvoinnin maksimoimisen kannalta Ruotsin strategia ei ole varmuudella väärä, ja sen näkee vasta jäljestäpäin. Länsimailla on mielestäni taipumus ylipainottaa välitöntä somaattista sairaanhoitoa tarvitsevia muiden kustannuksella.
Olen myös sitä mieltä, että Ruotsi otti tarpeettoman riskin liian vähäisen tiedon varassa valitessaan ensimmäistä strategiaa. Se ei kuitenkaan muuta näkemystäni siitä, että Ruotsin strategia on muuttunut naurettavasta pellestä johonkin tasolle “varteenotettava altavastaaja”.
Ihan semmoinen välihuomio vaan, että Suomessahan ei ole mitään “lockdownia”. Ainoastaan ravintolat, baarit ja koulut (osittain) ovat kiinni. Niin ja 10 henkilön ylittävien kokoontumisien kieltäminen estää ainakin leffat ja festarit. Muut “rajoitukset” perustuvat aikalailla ihmisten omaehtoiseen käyttäytymisen muutoksen, joka on tietysti talouden kannalta ehkä huolestuttavampaa.
edit. Ja Hesarissa oli juttu koronavanhusten hoidosta Suomessa. Hoivakodista ei pääsääntöisesti tuoda sairaalaan, koska selviämismahdollisuudet ovat käytännössä 0. Eli sinänsä resursseja käytetään tältä osin tehokkaasti, eikä pyritä hoitamaan kaikkia, mikäli siitä ei todennäköisesti ole hyötyä.
Vaikka Ruotsin valitseman yksisuuntaisen tien välitön seuraus kauhistuttaakin minua, olen samaa mieltä tässä asiassa. Mielestäni muutenkin hyvää keskustelua ja hieman uudenlaisiakin näkökulmia.
Pirkanmaalla tänään 3 todennettua tartuntaa. Jakoivat myös dataa testimääristä twitterissä.
Tuo on todella merkittävä droppi koska testejä noin paljon. Mielenkiintoista, tuota on vaikea selittää oikein millään koska pudotus on niin jäätävä vrt. aikaisemmat mutta koska testausmäärät on todella isot niin se on tilastollisestikin merkittävä.
Mutta se mikä mua hämää edelleen on nämä testi- ja tartuntamäärät THL:n karttasovelluksessa
Minun tilastoissa on kokonaismuutokset edelliseen päivän kokonaismäärään verrattuna niin tartuntojen kuin testienkin osalta (vastaa THL:n tilannekatsauksen ja lehtien uutisointitapaa). Koronakartassa taas on jaoteltu tartunnat ja testit näytteenottopäivien mukaan. Eli kun tänään uutisointiin reilu 3000 testiä ja 45 tartuntaa, ne “ripotellaan” eri päiville koronakartassa. Tämän vuoksi ainoastaan koronakartan uusimmalla luvulla on merkitystä, koska vertaan sitä edellisen päivänä tiedossa olleeseen vastaavaan lukuun.
Voi toki olla, että he kuvittelevat edelleen tekevänsä palveluksen myös ihmisille. Mutta se riskihän tässä on käsittämätön. Puhutaan kuitenkin tuhansista kuolleista ja se on ainoa tarjolla oleva fakta.