Onkos testattu taudista parantuneiden vasta-ainemääriä, ja verrattu sitä kautta immuniteetin syntymiseen?
Mä oon aktiivisen epäaktiivisesti tilanteen tasalla, ja suurin osa ketjusta menee pikaluvulla. Siksi siis kyselen, että onko tutkimus missä on todettu tapaus, potilas parantunut ja sen jälkeen mitattu vasta-ainemäärät?
Hieman on vielä laumasuojaan matkaa.
THL aloitti 9.4. satunnaisotantatutkimuksen 18-69-vuotiaiden suomalaisten kohdalla selvittääkseen reaaliajassa, miten koronaepidemia etenee ja kuinka monelle suomalaiselle on ehtinyt muodostua koronaviruksen vasta-aineita.
Tiedotteen mukaan, THL on vastaanottanut yli 1000 koronavasta-ainenäytettä, joista on ehditty analysoimaan 516 kappaletta. Seulontatestissä positiivisiksi todettiin vain 11 näytettä ja näistä näytteistä yhdeksän kappaletta on ehditty tutkia neutralisaatiotestillä. Jatkotutkituista näytteistä vain yksi on ollut positiivinen.
Pandemia näyttäytyy itselle sellaisena, että on varsin karhuinen olo ilman FOMOa edelleen. Olen kuitenkin pitänyt synkistelynä ajatuksia siitä, etteivät vasta-aineet eli viruksen kohtaaminen oireisena tai ilman, antaisi immuniteettia. Koeputkitasolla tuo viittaa siihenkin mahdollisuuteen.
“Positiiviset tulokset varmennettiin testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta.”
Onko tämä Suomen erikoisuus vai käytössä myös muilla?
Tällä menetelmällä ei oireettomia näemmä löydy. Ilman varmistusta positiivisia oli 11.
Toinen testi on pidempi, siinä käsittääkseni elävää virusta laitetaan vereen, jolloin nähdään, nujertavatko veren vasta-aineet sen. Eli onko ihmisellä syntynyt vastustuskyky. (Omaa pohdintaa: Olettaisin, että heikko vasta-ainepitoisuus voisi tuossa jälkimmäisessä testissä tuottaa negatiivisen - saattaa siis olla lievänä sairastanut, mutta ettei ole tuottanut tarpeeksi vasta-aineita.)
Toivon ja odotan, että THL alkaa testaamaan myös tiedettyjä taudista parantuneita tuolla jälkimmäisellä testillä. Saataisiin tietoa vastustuskyvyn tasosta sairastaneilla.
Totta, olisi varsin mielenkiintoinen tieto näin maallikolle ainakin.
Luulisi olevan hyödyllinen tieto näitä “karanteeneja” ja “sulkuja” purettaessa…?
Vai riittääkö tämä sitten heillens…?
Ainoastaan seuraavat henkilöryhmät voidaan katsoa olevan taudille immuuneja:
*Ne, joiden virustesti on ollut positiivinen ja jotka ovat siitä toipuneet.
*Ne, joilla on ollut koronainfektion tyyppisiä oireita ja joiden vasta-ainetesti on positiivinen.
*Ne, joilla on selkeästi suurempi todennäköisyys ollut saada infektio, kuten sairastaneen perheenjäsenillä ja muilla koronalle altistuneilla, kun vasta-ainetesti on positiivinen.
Jos tutkittaisiin tuolla pitkällä testillä noita pallukoiden ryhmiä, saataisiin tietoa, voiko noin yleistää ja millä osumatarkkuudella 
Tuossa pureksittu asiaa vähän enemmän.
Niinpä, ja sitten viellä tämä:
Taudin ennakkotodennäköisyys eli yleisyys vaikuttaa keskeisesti testin luotettavuuteen.
Kun tauti on testattavassa väestössä harvinainen, kuten tilanne koronan osalta tällä hetkellä on, vääriä positiivisia tuloksia tulee hurjasti enemmän kuin oikeita positiivisia, vaikka testi olisi toimiva.
Ongelmaa voidaan osin ratkaista sillä, että valikoidaan testaukseen se osa väestöstä, jossa taudin esiintyvyys on suurempaa. Tällöin vasta-ainetestin tulos on selvästi luotettavampi. Niillä, joilla on selkeästi suurempi todennäköisyys ollut saada infektio, kuten sairastaneen perheenjäsenillä ja muilla koronalle altistuneilla vasta-ainetestin tarkkuus voi riittää…
Noh, aika näytää ja kokemus kertoo…
Tutkimus tehtiin Hongkongin läheisen 12,5 miljoonan asukkaan Shenzhenissä. Tutkijat analysoivat 391 covid-19-potilasta ja liki 1 300 heihin lähikontaktissa ollutta henkilöä. Tutkimus esiteltiin Lancet Infectious Diseases -julkaisussa maanantaina.
Yksi tutkimuksen löydöksistä oli, että alle 10-vuotiaat lapset voivat saada koronavirustartunnan yhtä todennäköisesti kuin aikuiset. Lapsilla virus aiheuttaa silti harvemmin vakavia oireita.
– Tartunnan todennäköisyyden ja iän välillä ei ollut merkittävää yhteyttä, totesivat tutkimuksen laatijat.
Tutkimuksen mukaan alle 10-vuotiailla lapsilla tartuntoja oli 7,4 prosentilla kun keskimäärin väestössä luku oli 6,6 prosenttia.
Kyllä THL tietää paremmin.
Olen lukenut suhteellisen tarkkaan noita uutisoituja vasta-ainetestauksia mahdollisimman alkuperäisistä lähteistä. Missään en muista törmänneeni kaksivaiheiseen vahvistukseen toistaiseksi raportoiduista tuloksista. Niitä on varmasti tulossa.
Menetelmä on sinällään rutiinia mikrobiologisessa ja vaikka rokotetutkimuksessa, mutta työläs käytännön potilastyöhön. Pitää olla soluviljelmä ja elävää virusta. Tarkkaa hommaa.
Teen siis johtopäätöksen, että muiden maiden vasta-ainetestit osoittavat sellaiset vasta-aineet joilla ei ole neutralisointikykyä ja jotka eivät täten millään varmuudella tuo immuniteettiä. WHO:n varoitus näistä testeistä kenties pohjautuu tähän.
Niinpä varmentamattomat vasta-ainehavainnot voidaan jakaa esim 5-10:llä ja saadaan todelliset tulokset. Karkeana nyrkkisääntönä meidän testiemme 11 positiivista ja vain 1 varmennusten jälkeen.
Sitten kysymme, missä kohtaa menin täysin metsään ja voiko joku olla vähän sinne päin?
Sveitsissä alle kymmenvuotiaat lapset saavat alkaa halailemaan isovanhempiaan…
…eli jotain “sisäpiirin” tietoa niillä varmaan on…
Nyt pitää olla erittäin varovainen kun ekstrapoloi toimittajan tapaan suhdeluvusta 1/516 joka koostuu yhdestä havainnosta 516 yrityksessä.
95% luottamusväli tuolle tulokselle on suhteessa yhteen varmaan havaintoon laaja. Sille mahtuu 1, 2 tai 3 havaintoa 516:ta kohden populaatiossa.
Ongelma syntyy siitä, että ekstrapoloiden luvusta 1/516 saadaan, että n. 4000 Uusimaalaista on saanut oireettoman (lieväoireisen) taudin ja todettuja tauteja näiden lisäksi on todettuna 3368 tapausta. Oireettomia ei siis juuri ole? (55%)
Mutta kun suhteellinen ero lukujen 1, 2 ja 3 on moninkertainen, voikin uusimaalaisista olla sairastanut tällä ekstrapoloinnilla myös 8000 (oireettomia 70.5%) tai 12000 (oireettomia 78%), vaikka tämä viimeisin varsin epätodennäköistä on. Siten todettujen tartuntojen ja arvioitujen sairastaneiden suhdelukukin heiluu villisti sattuman seurauksena.
Sitten on muistettava myös, että näytteidenotto aloitettiin 9.4. Tuolloin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli reilu 1600 todettua tartuntaa nykyisen 3386:n sijaan. Toimittaja vertaa jopa kolmen viikon takaisista näytteistä kerättyjä vasta-aineosuuksia tämänhetkiseen todettujen tartuntojen määrään, enkä ole ollenkaan varma tämän menettelyn oikeellisuudesta. Mikäli vertailukohtana oleva todettujen tapausten määrä olisikin olennaisesti pienempi kuin 3368, oireettomien osuus luonnollisesti kasvaisi merkittävästi.
THL ei ole tehnyt mitään ekstrapolointeja luvuista itse, se vain toteaa, ettei tauti ole levinnyt Uudellamaalla laajalle.
Tulos pitää ottaa vakavasti silti. Suomessa ei ole tauti päässyt vielä leviämään eikä täällä meillä olla lähelläkään laumasuojaa. Tämä on kiistatonta. Epävarmuus liittyy siihen oireettomien osuuteen.
Kyllä vähän mietin myös niitä aikaisempia arvioita 5-10% sairastuneita. Muistaakseni sen käytetyn vasta-ainetestin ei pitäisi antaa tuollaista määrää vääriä positiivisia edes täysin terveessä populaatiossa. Muistaakseni sen spesifisyys oli joku 0.97 eli täysin terveessä populaatiossa pitäisi tulla 3% vääriä positiivisia.
Hienoa, että thl: kin lopulta ymmärsi tarkistaa näiden vasta-aine testien luotettavuuden.
Suomessa vasta noin 0.2-0.3% sairastunut!
Kuolleisuus prosentti edelleen se jo alkuun annettu 2-4%
Eräät menivät harhaan näiden paskojen vasta-aine testien kanssa. Maalaisjärkeäkin voisi oikeasti joskus käyttää. Ei Sarssia sairasteta ns. Huomaamattomasti. Se on vakava tauti.
Islannissa kuolleisuusprosentti 0,6 %.
Se on jännä, että kun alan kovimmat tutkijat julkaisee tutkimuksen, jonka mukaan “strukturoidut rajoitteet” pitäisi pitää voimassa seuraavat 8 kk, pidetään tuloksia vain “yhtenä näkemyksenä muiden joukossa”, mutta kun pörssiyhtiö ilmoittaa, että heillä olisi tuote, joka saattaa toimia ja pitäisi saada nopeasti myyntiin, presidenttiä myöten jengi innostuu, tuloksista tehdään ihan omia johtopäätöksiä (i.e. lääke on löytynyt, korona on pian ohitse), eikä kukaan ole kysymässä, missä vaiheessa / miten kattava tutkimus on, ja millaisilla voluumeilla ja aikataululla tämä ratkaisu tulisi onnistuessaan toteutumaan.
Onkos näissä koronahommissa sama mentaliteetti kuin ilmastonmuutoksen kanssa, että luetaan tutkimustuloksia siten, että ne istuu omaan näkemykseen?
Edit. Näköjään tässäkin uutisessa sai lukea viimeiseen kappaleeseen asti, että kerrottiin, mistä tutkimuksesta onkaan kyse:
Gilead also released Wednesday preliminary results from its own study, showing at least 50% of the patients treated with a five-day dosage of remdesivir improved. The clinical trial involved 397 patients with severe cases of Covid-19. The severe study is “single-arm,” meaning it did not evaluate the drug against a control group of patients who didn’t receive the drug.
En ole asiantuntija, enkä tiedä, onko tällainen tutkiminen tavanomaista, mutta mieluummin aina kuulisin tuloksista, joissa olisi kontrolliryhmä. Yli 50 % parantui? Oletin, että yli 50 % vakavista tapauksista parantuu myös silloin kun lääkettä ei anneta…? Mikä onkaan siis lääkkeen todellinen hyöty? Onhan tämä toki lupaava tulos, etenkin, jos haittavaikutuksia ei ilmene, mutta ei omaan korvaan kuulosta siltä, että homma olisi taputeltu.
Tää on itse CDC:n julkaisu vuodelta 2005, miksikönhän eivät ole tuoneet esille tässä kriisissä.