Ainakin minulla raja menee verorahojen käytössä maineen suojelemiseksi …ja sen salausyrityksessä. Jos kyseessä olisi yksityisen puolen yritys olisi johto jo vaihdettu. Toivottavasti tätä sekoilua joku edes kyseenalaistaa, kun epidemia joskus on ohi.
20 tykkäystä
Ei nyt koronaketjun asiaa, mutta käytti samaa konsulttia kuin THL: Tekir Oy 
Ruotsin tilanne senkun jatkuu. Tänään taas 74 kuollutta.
Ja osataan sitä Ruotsissakin sählätä tietojen keräämisessä ja tilastoinnissa. Iso tartuntojen määrän lisäys on oikein, mutta johtuu yhden laboratorion tiedonkeruun ongelmista ja siihen liittyvästä kertakorjauksesta.
Voi olla, että tuo 2214 korjaantuu vielä alaspäin, sillä myös 1400 on mainittu korjauksen suuruutena.
6 tykkäystä
Ruotsin tilannetta kun katsoo niin on vaikea nähdä, miten muut valtiot välttäisivät toisen aallon tulon jos aletaan taas elää normaalisti ellei järjestetä tehokasta testaa, jäljitä systeemiä jossa katkaistaan tartuntaketjut heti alkuunsa. Noh, nythän sen seuraavat pari viikkoa näyttävät miten käy kun aktiivisesti availlaan paikkoja.
6 tykkäystä
Onko Ruotsista muuten kellään tietoa, mikä maskipolitiikka siellä on? Mietin samaa kuin Harri tuossa ylempänä, että miten muut maat pystyvät myöskään välttämään Ruotsin kohtalon. Toisaalta, jos siellä ei maskeja juuri käytetä, voi siitä saada apua tilanteen hallinnassa pitämiseen.
1 tykkäys
Ei mennyt oikein putkeen tuo(kaan). Onhan julkisuudella ja sen laadulla sekä kriisitiedottamisella hyvinkin arvo nykypäivänä mutta mieleen kuitenkin tulee että eikö (vero)rahoja voisi käyttää varsinaisen osaamisen parantamiseen. Kun tämä Korona-soppa on selvitetty niin THL:ssä ja sosiaali-ja terveysministeriössä on pikku rempan paikka.
4 tykkäystä
Ruotsissa ei mielestäni ollut maskiohjeistusta. Tästä kaikesta on jäänyt sellainen käsitys, että tauti on kuitenkin kohtalaisen helppoa pitää Suomen kaltaisessa maassa aisoissa, jos ihmiset vaan tietävät, missä taudin kanssa mennään. Ja jos on yhtään merkkiä siitä, että tartunnat kasvaisivat uudestaan, pitäisi toimia jälleen nopeasti.
Ruotsissa on ollut se ongelma, että tauti päästettiin valloilleen ilman vakavasti otettavaa pyrkimystä taltuttaa tauti tai estää sen leviämistä. Sen päätöksen kanssa Ruotsi nyt elää. Melkein samalla tiellä Suomikin hetken oli, kiitos Tegnellin kaverin Salmisen ja THL:n. Valtaosassa Euroopan maita tauti on taltutettu paljon Ruotsia ja Suomea väkevämmillä keinoilla ja testaus/jäljittäminen on edelleen tehokasta.
Jos Helsingissä jatketaan samaan malliin, kuin tänään tuon BLM-mielenosoituksen kanssa, niin eiköhän se tauti saada vielä kunnolla leviämään uudestaankin. Tänään 22 tartuntaa oli Uudellamaalla ja 2 koko muussa Suomessa.
10 tykkäystä
Just näin. Tartuntakäyrät ja -määrät on suht helppo saada tasaantumaan, mutta kunnon lasku ja määrien nollaus onkin se vaikea temppu - etenkin jos lähdetään tuhansista päivätartunnoista. Tällä on merkitystä sen takia, että viruksen korkeampi levinneisyys näyttäisi ruokkivan lisätartuntoja. Eli toisin sanoen, mitä enemmän ympäristössä on virusta, sitä korkeampi R0, ja sitä kovemmat toimenpiteet vaaditaan taudin nujertamiseen. Ruotsi ei omasta mielestään tarvitse näitä vieläkään, Jenkeissä lopetettiin liian aikaisin ja Suomessa näitä ei onneksi tarvittu, koska kyvykkyys etenkin testauksen ja jäljityksen on ollut todella heikkoa. Keski-Eurooppa näyttäisi taas jaksaneen loppuun asti tiukan linjan kanssa, ja voi nyt aloittaa ns. puhtaalta pöydältä Suomen, Tanskan ja Norjan kanssa.
Tämän lisäksi suomalaiset tosiaan tiedostavat riskit erittäin hyvin, ja välttelevät toisiaan välillä jopa naurettavan hyvin. Me myös saamme joka päivä luotettavaa tietoa tartuntamääristä ja pystymme muuttamaan omaa käytöstämme tarvittaessa. Näiden syiden takia meitä tuskin enää odottaa ‘Ruotsin kohtalo’, vaan ennemminkin pieniä ‘viruslinkoja’ siellä täällä, joista kuitenkin selvitään säikähdyksellä.
2 tykkäystä
Aamun luvut (tartunnat/kuolleet): 6,57M / 387959
Uudet tartunnat(+121400) ja kuolemantapaukset(+4900) olivat viikon puolivälin tapaan nousussa. USA:ssa tilastoitiin tutuksi tullut 20k tartuntaa päivässä ja Brasilia piti johtopaikkansa sekä päivittäisissä tartunnoissa että kuolemantapauksissa. Ennustus Aasian paluusta taudin keskukseksi voi hyvin. Sekä Intia(+9633) että Pakistan(+4065) tekivät päivittäisen tartuntaennätyksen.
USA:ssa tartuntojen määrä on nousussa 16 osavaltiossa. Yhtenä syynä pidetään tehostunutta testausta. Taudin ensimmäisenä epidemian muodossa kohdanneissa koillisen osavaltioissa tautitilanne on helpottamassa, mutta esim. Mississippi, Tennessee, Kalifornia, Arizona ja Wisconsin kuuluvat osavaltioihin, joissa tautitapaukset ovat kasvussa.
Maan- ja maailmanlaajuiset mielenosoitukset, tai ainakin väkivaltainen röttelöinti, poliisiväkivaltaan kuolleen mustan miehen George Floydin vuoksi on laantumassa. Maailmaa järkyttäneestä tapauksesta on tihkunut tieto, että Floyd oli testattu huhtikuussa myös Covid-19 -positiiviseksi. USAssa on useaan otteeseen uutisoitu Covid-19 -taudin tehneen pahinta tuhoa juuri mustan vähemmistön keskuudessa. Sama pätee poliisiväkivaltaan.
Presidentti Trump uhkasi estää Kiinalaisten lentoyhtiöiden lennot USA:n maaperälle 16. kesäkuuta alkaen. Syynä oli Kiinan aikaisemmin asettama lentokielto ulkomaalaisille, tai pikemminkin Amerikkalaisille lentoyhtiöille. Kiina ilmoitti eilen, että se sallii ulkomaisten lentoyhtiöiden yhden viikottaisen lennon Kiinan maaperälle 8. kesäkuuta lähtien. Ilmoitus tuli presidentti Trumpin uhkauksen jälkeen. Tiedossa ei ole, onko Trumpin uhkaus edelleen voimassa.
Presidentti Trumpin kerrotaan olevan hyvässä kunnossa vuosittaisesta terveystarkastuksesta julkaistun tiivistyksen mukaan. Presidentti voi myös paksusti. Tiivistelmästä käy ilmi, että presidentti on lihonut vuoden aikana. Elopaino väräyttää 190cm pitkän Trumpin vaa’an viisarin kohtaan 110kg. Erityisesti tukevamman puoleisille ihmisille vahingolliseksi osoittautuneen hydroksiklorokiinin käytöstä ei kerrota aiheutuneen presidentille sivuoireita.
Euroopan tartuntaluvut olivat kauttaaltaan pienessä nousussa, mikä on tyypillistä loppuviikolle. Matkustusrajoitusten purkaminen entisissä taudin keskuksissa jatkuu. Eilen Itävalta ilmoitti purkavansa rajatarkastukset muilta, kuin Italian rajalta.
Oxfordin yliopiston yhdessä lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa kehittämää rokotetta testataan Ison-Britannian ulkopuolella. Testausympäristö Isossa-Britanniassa on heikentynyt samalla, kun tautitilanne on helpottunut. Ratkaisuksi löytyi ensimmäisenä maana Britannian ulkopuolella Brasilia, missä Sao Paulon osavaltio ilmoitti tautitapausten jopa tuplaantuvan seuraavan kuukauden aikana. Brasilian terveysministeri hyväksyi tiistaina testin, missä 1000 Sao Paulon ja 1000 Rio de Janeiron koehenkilöä rokotetaan.
Iranin toinen aalto on noussut esiin kansainvälisessä mediassa. Iranin tartuntaluvut ovat nousseet jo lähes maaliskuussa tilastoituihin huippuihin. Eilen tilastoitiin toinen päivä tällä viikolla, kun uusien tartuntojen määrä oli yli 3000 päivässä. Maan terveysministeri kertoi olevansa huolissaan siitä, että “… ihmiset ovat tulleet täysin välinpitämättömiksi Covid-19 -taudista”.
Lähi-Idän tilanne on pysynyt Qataria ja Irania lukuun ottamatta melko hyvin hallinnassa, mutta Ramadanin aikana selvästi eskaloitumaan lähtenyt tautitilanne on edelleen vakava.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell korjasi Ruotsin lehdistössä kerrottua väitettä, missä hänen kerrottiin esittäneen itsekritiikkiä. Hän sanoi lehdistön vain tulkinneen häntä uudella tavalla. Hän myös kertoi, että ei ole aiempaa itsekriittisempi ja että hän on “…pääosin tyytyväinen Ruotsin strategiaan”, vaikka “…tiettyjä asioita olisi voitu tehdä toisin”.
Suomessa Helsingin BLM-mielenosoituksen järjestäjiltä olisi myös toivonut itsekritiikkiä ja laajakatseisuutta. Kaikella ihmiselämällä on arvonsa, joten ajankohta kokoontumiskieltoja rikkoneille mielenosoituksille on väärä. Helsingin lisäksi “Black live matters” -mielenosoituksia on suunniteltu viikonlopuksi ainakin Tampereelle.
Visualisointeja, käppyröitä ja uutisia:
Johns Hopkins , Worldometers , Reuters1 , Reuters2 , COVID tracker , TheBaselab , WHO1 , WHO2 , NYC tracker , COVID daily USA , THL kartta , FHM kartta (Ruotsi) , Bloomberg , rt.live (USA state tracking) , EndCoronavirus , CoronaVirusIndex(yonzzu)
49 tykkäystä
Hupsista
11 tykkäystä
Olenkin ihmetellyt miten hydroklorokiinitestien tulokset on heitelleet niin paljon ja tuo alkaa selittämään sitä.
1 tykkäys
Onkohan Trump ollut tähden sisäpiirissä
Ettei nyt vaan taas joku kesähessu olisi katsonut vääriä sarakkeita? Täytyy varmaan odotella muutama tunti, josko vaikka lukuihin tulisi vielä korjausta.
3 tykkäystä
Hydroksiklorokiinista jälleen uusi tutkimus. Julkaistu New England Journal of Medicine:ssä eilen.
Conclusions
After high-risk or moderate-risk exposure to Covid-19, hydroxychloroquine did not prevent illness compatible with Covid-19 or confirmed infection when used as postexposure prophylaxis within 4 days after exposure.
Tekniikan Maailma uutisoi myös:
1 tykkäys
Tiedonkulussa ilmeisesti ongelmia (yllättyneet käsi pystyyn)
Sairaanhoitopiireissä uusia tartuntoja merkitty 4.6. mutta THL:lle tieto ei ilmeisesti ole mennyt.
1 tykkäys
Jep, tai sitten taas korjattu aikaisempia päiviä. Testejä tehty kuitenkin 2627 kpl.
1 tykkäys
Tämä Hesarin artikkeli tiede-sivuilla oli aika mainio. Poimittuna muutama kohta alustamaan kasvomaskeja.
Valtaosa kaikista tartuntaryppäistä on syntynyt sisällä. Leviämispaikkoja ovat olleet kotien lisäksi sairaalat, hoivakodit, kunto- ja liikuntasalit, toimistot, asuntolat, kauppakeskukset, matkustaja- ja sotalaivat, lihapakkaamot, koulut, yökerhot, ravintolat, kirkot ja ainakin yksi ruokateltta.
Japanissa tehdyn, vielä vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan ulkona on lähes 20 kertaa pienempi riski saada koronavirustartunta kuin sisällä.
Löydöstä heijastelee Japanin koronavalistuskampanja, jota tehdään kolmen ceen mallilla. C-kirjaimet tulevat englanninkielisistä sanoista closed spaces eli suljetut tai sisätilat, crowded spaces eli tilat, joissa on paljon väkeä vieri vieressä, ja close contact settings eli lähikontaktitilanteet kuten keskustelut aivan kasvokkain.
Suomessa lämpimät ilmat houkuttelevat ihmiset ulos, ja se on hyvä juttu myös epidemian kannalta.
Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sirosella on aluksi lyhyt vastaus kysymykseen, tarttuuko virus ulkona.
”Ei tartu.”
Sitten hän tarkentaa pidemmällä selityksellä. Se perustuu siihen, että käsitys viruksen tarttumistavasta on tarkentunut kevään aikana karttuneen tiedon mukana.
Aiemmin arvioitiin, että virus leviää etupäässä lähikontakteissa suusta köhimisen tai jo pelkän puheen ilmoille sinkoamien isohkojen pisaroiden mukana. Tartunnan saamiseksi pitäisi olla melko lähellä, koska pisarat putoavat nopeasti maahan.
Mainittujen pisaroiden lisäksi suusta lähtee lentoon pienempiä pisaroita. Nämä kuivuvat hyvin nopeasti ilmassa, jolloin jäljelle jää niin sanottu aerosolihiukkanen.
Paljain silmin näkymättömät aerosolit lentävät pidemmälle ja jäävät leijumaan ilmaan sisätiloissa jopa tunneiksi vähän kuin savu.
Virus lentää nykykäsityksen mukaan myös näiden leijailevien hiukkasten kyydissä, kun ihmiset hengittävät niitä sisäänsä.
”Sitä ei tiedetä, paljonko aerosoleissa on virusta. Tiedämme kyllä, että se säilyy tarttumiskykyisenä, siitä on tutkimusdataa maailmalta olemassa”, Sironen kertoo.
Vaikka tarkkaa tietoa leijuvan hiukkasen kuljettamasta virusmäärästä ei ole, se on ilmeisesti aika pieni.
”Lyhyt keskusteluhetki ei todennäköisesti tuota tarpeeksi virusta aiheuttamaan infektiota. Ulkoilmassa pisarat edelleen tippuvat maahan ja kevyet aerosolit suhteellisen nopeasti laimenevat ympäristöön. Näin ollen näyttää siltä, että ulkoilmassa virus tarttuu käytännössä hyvin huonosti”, Sironen selittää.
Hiukkasten lentoa ovat suomalaistutkijat mallintaneet eri oloissa Aalto-yliopiston apulaisprofessorin [Ville Vuorisen ](https://www.hs.fi/haku/?query=Ville Vuorisen)vetämässä hankkeessa, jossa myös Sironen on mukana. Ryhmän tutkimusartikkeli on hyväksytty Safety Science -tiedelehteen, ja se on julkaistu ennakolta Arxiv-verkkosivustolla.
Ryhmä mallinsi virusta mahdollisesti levittävien hiukkasten leviämistä sisätiloissa. Tulokset kuitenkin soveltuvat Vuorisen mukaan myös ulko-oloihin, vaikka usein ulkona tuulee eivätkä seinät ja katto ole estämässä hiukkasten hälvenemistä ympäristöön.
Hengitetty aerosolimäärä riippuu esimerkiksi oleskeluajasta, ihmistiheydestä eli etäisyydestä toisiin ihmisiin sekä siitä, miten paljon tilanteessa puhutaan tai yskitään.
¨Vuorisen mukaan tartuntojen kannalta suurin riski ovat ihmiset, jotka eivät pidä etäisyyttä toisiin. Virukselle altistumiseen vaikuttaa oleellisesti myös pidempi oleilu samassa paikassa ja äänenkäytön voimakkuus.
”Aerosolien tuottoon vaikuttaa se, puhutaanko hiljaa tai kovaa ja huudetaanko tai lauletaanko”, Vuorinen sanoo.
Äänekkäästä ihmisestä purkautuu huimasti enemmän hiukkasia kuin hiljaisesta puhujasta. Viime vuonna ryhmä tukijoita raportoi Scientific Reports -tiedelehdessä tutkimuksestaan, jossa he olivat mitanneet ihmisten aerosolien tuottoa näiden laskiessa yhdestä sataan.
”Aerosolien tuotto vaihteli yhdestä viiteenkymmeneen per sekunti riippuen siitä, kuinka kovaa ihminen puhui. Tämä käy yksiin julkisuudessa olleiden tapausten, kuten juhlien ja after ski -baarien kanssa.”
Aiempien tutkimusten perusteella Vuorinen on kollegoineen tullut siihen tulokseen, että puheesta tai köhimisestä ilmoille lähtee etupäässä pieniä ilmassa pidempään leijuvia pisaroita. Muutama harva isompi pisara putoaa pian maahan mutta valtaosa kuivuu ilmalennon aikana nopeasti pienemmiksi hiukkasiksi, jotka jäävät leijumaan ilmanvirran mukana.
Tartunnat voivat levitä sekä isojen pisaroiden että aerosolien kautta.
Ulkona ryhmän tekemiä mallinnuksia vastaavat tilanteet ovat sellaisia, joissa ilma seisoo paikoillaan tai liikkuu hitaan tuulen mukana. Tällainen voi olla esimerkiksi istuskelu äänekkäässä seurueessa lämpimänä kesäiltana terassilla.
Tuossa tilanteessa kuitenkin puuttuu seinät ja katto, mikä todennäköisesti pienentää tartuntojen riskiä.
”Olennainen asia on se, miten hyvin aerosolit pystyvät kerääntymään tilaan. Jos henkilöllä on tartunta ja hän juttelee ihmisten kanssa sisällä illanistujaisissa, aerosoleja kerääntyy koko ajan huoneilmaan. Pitoisuuksien kasvaessa niitä myös hengitetään sisään enemmän, jolloin myös altistutaan enemmän”, Vuorinen kertoo.
Ulkoilmassa aerosolit hälvenevät nopeammin ihmisen välittömästä läheisyydestä.
Muutenkin pintojen kautta tapahtuvan tartunnan merkitys on nykytiedon valossa vähäisempi kuin epidemian alkuvaiheessa ajateltiin.
”Kyllä se hengitysteitse tarttuva virus ennen kaikkea on”, Sironen sanoo.
7 tykkäystä
Monitieteellinen asiantuntijaryhmä kommentoi näin:
1 tykkäys
No nyt on taas usko koetuksella tähän “ei yhtään uutta tartuntaa” uutisointiin, onko todellakin muka näin. Uskotteko te tuohon?
Sosiaali- ja terveysministeriö vastusti hallituksen neuvotteluissa suositusta maskien käytöstä vedoten “tieteelliseen selvitykseensä”.
Niinpä hallitus päätyi antamaan lausunnon, jota kuvaa aika hyvin tämä tuskastunut kommentti.