Eiköhän tämä Suomessakin jää lähinnä kasvukeskusten ongelmaksi. Siis nyt, kun viruksen leviämisen nopeudesta ja vaarallisuudesta ollaan tietoisia.
Eikös se kuuluisi “suatetaan me sairastua tai olla sairastumattakin, eheh”? 
4 tykkäystä
Voisin olla potentiaalinen supertartuttaja (tosin käytän kyllä aina käsidesiä, kun käyn asiakkaissa 
voiko jo siirtyä kokonaan Namaste tervehdykseen.
3 tykkäystä
Semieristäminen on silloin ihan ok, jos tarkoituksena vain hidastaa leviämistä ja siten suurentaa todennäköisyyttä vuodepaikkojen riittävyydestä. Jos tautitapaukset on ehdottoman pakko saada loppumaan suomesta niin sitten tällainen järjestely ei toimi.
EDIT: Vähän sama asia kun käsiä pesemällä virus leviää hitaammin ja epätodennäköisemmin, mutta ei se leviämistä kuitenkaan estä.
4 tykkäystä
Jännä nähdä miten yliopistot reagoi tilanteeseen. Valtavasti porukkaa, todella paljon vaihto-opiskelijoita (ainakin aallossa), ihmiset reissaa paljon, ja tavallaan olisi todella helppoja laittaa väliaikaisesti opiskelemaan etänä. Harvoilla kursseilla ylipäätään läsnäolopakot, ja ne joissa on - voisi varmaan muokata opetusta hieman erilaiseksi.
Se mistä yliopistot tuli mieleen, on se, että ne usein tuntuvat ottavan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja pyrkii toimimaan vastuullisina suunnannäyttäjinä. Toiseksi, ei ole pakollista oppivelvollisuutta jne, ja systeemit ovat yhä enemmän ja enemmän etätyötä/opiskelua tukevia.
Ps. Siellä on törkeesti populaa
1 tykkäys
Mistä tulee mieleen, olikohan Shanghaissa, kehitetty suuspray, joka luo ns. estokalvon. Aluksi hoitohenkilökuntaa suojaamaan.
Ja todettu että keskeinen leviämistapa aerosoli, eli ilmassa olevat hiukkaset limakalvoille.
Että näinkö se käsienpesu nyt sitten…
Noin matemaattisessa mielessä voi vähän pyöritellä potenssifunktioita, sillä jos itämisaika on a päivää ja R0 (estimaatti sille kuinka monta tartunnan saanut tartuttaa) on x, niin uusien tartuntojen lukumäärälle d päivän kuluttua ensimmäisestä tartunnasta saadaan funktio x^(d/a) ja tapausten kokonaismäärä on tämän funktiojonon summa sum(x^(d/a)). Arviot itämisajasta ovat 2-14 vrk ja R0:n arvellaan olevan 2-3. Itämisajalle ei oikein voi mitään, mutta R0 pyritään pudottamaan alle yhden jolloin epidemia hiljalleen hiipuu.
Tuolla tavalla voi yrittää estimoida todellisten tapausten lukumäärää, joka lienee moninkertainen ilmoitettuihin tapauksiin nähden.
Edit. Tämä on siis tietenkin yksinkertaistettu malli, mutta helppo ymmärtää ihan koulumatematiikalla.
3 tykkäystä
A reassuring message has been sent from the space: the Chinese economy, which has been disrupted by the COVID-19 epidemic, is regaining steam.
2 tykkäystä
Doh, pisarat elävät kovilla pinnoilla, ovenkahvoissa tms. Siksi käsienpesu.
1 tykkäys
Kuka tietää? En ole löytänyt vastausta. Miten pitkään virus elää tai pysyy tartuntavoimaisena, kun se on esim. aivastettu ilmaan? Tai miten pitkään se elää ovenkahvassa?
- Kaikki varmaan jo täälläkin ovat lukeneet sen, että maski ei suojaa viruksilta (jotka ovat mielettömän paljon pienempiä kuin bakteerit). Ennemminkin hengityssuoja estää käyttäjäänsä tartuttamasta muita. Toisten suojeleminen omilta pöpöiltä on vanhastaan kuulunut vaikkapa japanilaiseen kulttuuriin.
2 tykkäystä
jossakin oli että useita tunteja
1 tykkäys
huh… se on pitkä aika se…
https://www.journalofhospitalinfection.com/article/S0195-6701(20)30046-3/pdf
Persistence of coronaviruses on inanimate surfaces and their inactivation with biocidal agents
Conclusions
Human coronaviruses can remain infectious on inanimate surfaces for up to 9 days. Surface disinfection with 0.1% sodium hypochlorite or 62e71% ethanol significantly reduces corona- virus infectivity on surfaces within 1 min exposure time. We expect a similar effect against the SARS-CoV-2.
3 tykkäystä
Järkyttävän sinnikäs pöpö tuo korona, jos noin kauan pysyy saalistuskuntoisena kuolleella pinnalla!
Tuon tutkimuksen perusteella säilyy tosiaan pitkään pinnoilla, joista myös tartunta on mahdollinen. COVID-19 tartuntariskin konkreettista suuruutta pinnalta saatuna tuo tutkimus ei kuitenkaan tarkemmin pysty arvioimaan.
Contamination of frequent touch surfaces in healthcare settings are therefore a potential source of viral transmission. Data on the transmissibility of coronaviruses from contaminated surfaces to hands were not found. However, it could be shown with influenza A virus that a contact of 5 s can transfer 31.6% of the viral load to the hands [9]. The transfer efficiency was lower (1.5%) with parainfluenza virus 3 and a 5 s contact between the surface and the hands [10].
2 tykkäystä
Koronaviruksen tarttumiseen tarvittava 5 sekunnin kontaktiaika joltakin pinnalta on mielestäni aika pitkä. Ovenkahvaa ei yleensä kosketeta niin kauan, ja hissin nappulaankin riittää alle puoli sekuntia. Ja jollei kättä osuta suuhun tai nenän limakalvoille, niin saippuapesulla pöpö lähtee hyvin.
- Saippuahan rikkoo viruksen lipidipinnan ja tuhoaa sen.
Luultavasti. Aiemmin jo taidettiin kirjoitella että lapsilla samankuuloiset oireet. Käytin tytärtä vajaa viikko sitten yksityisellä lääkärissä. Lääkäri epäili rs:ää mutta testi osoitti kuitenkin influenssa a:ta. Nyt sitä on paljon liikkeellä.
Itse saatoin sairastaa jo aiemmin samaa. Mutta sain itse oireina vain ihan jäätävät huimaukset - ei kurkkukipua, kuumetta…
1 tykkäys
WHO:n tuoreen raportin mukaan Kiinassa uusien tapausten määrä kasvoi hiukan eli oli 579 mutta näistä vain 4 oli Hubein ulkopuolella (WHO listaa Taiwanin Kiinan osaksi, siellä uusia tartuntoja 5).
Lounasravintoloiden buffettilinjastojen ottimissa se 5 sek tulee hyvin helposti täyteen ainakin jos ottaa enemmän kuin yhden kauhallisen. Harvemmin ruuan ottamisen jälkeen tulee enää käsipyykilläkään käytyä. Julkisissa liikennevälineissä aivastustartunnan lisäksi pitkiä kosketuksia helppo tehdä.
3 tykkäystä