Nyt pääsee myös Espoossa varaamaan 1982 - 1986 syntyneet “normitavikset” rokotuksia eli Suomen väestössä suurin ikäryhmä. Samassa varauksessa varataan itse asiassa 2 kpl rokotuksia. Itsellä jo ensi viikolla 
Vantaalla on menossa jo 1987 - 1991 syntyneet ja Helsingissä alkoi eilen 1982-86 syntyneiden rokotukset.
5 tykkäystä
Ja Porvoossa alettiin eilen rokottaa kaikki yli 16 vuotta vanhat jannut.
E. * 16-29-vuotiaat. Alaikäraja on syntymäpäivä, ei syntymävuosi. Ajanvaraus alkaa maanantaina 31.5. kello 16.
5 tykkäystä
Saa nähdä miten Suomessa sitten hoidetaan nuo 12-16-vuotiaat, joille EMA antoi tuossa aiemmin luvan. Ja toinen tietysti milloin aletaan jakaa kolmas rokote.
3 tykkäystä
Virallisempaa lähdettä en löytänyt.
Tarve kolmanteen rokotuskertaan riippuu juuri siitä, miten virus muuntuu ja kuinka rokotukset tehoavat sen eri variantteihin.
—Jää nähtäväksi, paljonko tautia tulee. Sen perusteella voi harkita kolmatta annosta, Rämet sanoo ja lisää, että aika näyttää myös sen, tarvitaanko mahdollinen kolmas rokotus vain riskiryhmiin kuuluville vai myös perusterveille ihmisille.
Ja 12-15-vuotiaille olisi tulossa päätöksiä tämän kuun aikana:
4 tykkäystä
Onkos tämä jo ollut täällä nähtävillä. Ihan mielenkiintoista näkemystä tuossakin tarjolla ja kohtuu uskottavilla perusteilla. Lähteen tms luotettavuudesta en osaa sanoa juuta tai jaata.
2 tykkäystä
Ei ole, mutta ehkä parempikin niin. Varsin yksipuolinen ja tarkoitushakuinen kirjoitus, jossa ei oteta ollenkaan huomioon sitä, että ihmisten käyttäytyminen muuttui pandemian myötä huomattavasti, ja tämä puolestaan laski normaalia kuolleisuutta (myös Ruotsissa). Kyllähän se oli jo tiedossa, että esim. New Yorkissa kuolleisuus jopa tippui normaalista, kun kaikki pysyivät kotosalla ja välttelivät normaaleja vaaratilanteita. Tätä on käsitelty ketjussa jo useaan otteeseen.
Kysymys ei siis ole siitä, tuliko koronan myötä ylikuolleisuutta vaan siitä, kuinka paljon kuolleita olisi ollut jos emme olisi reagoineet ollenkaan? Korostan edelleen, että myös Ruotsissa reagoitiin ja varottiin kontakteja, vaikka näennäisesti heidän rajoitteet olivatkin löysempiä sekä hitaampia.
15 tykkäystä
Näin arvelinkin. Onkohan tuosta olemassa mitään fiksua arvioita (ilman tuomiopäivän hakuisuutta), että mikä se ylikuolleisuus olisi ollut tuossa mainitsemassasi tilanteessa, jossa ei olisi tehty “mitään”?
Intia ja Brasilia lienee lähimpiä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun ei tehdä mitään. Siellä ongelmana on taas se, ettei kaikkia kuolleita saada testattua, vaan koronan vaikutuksia joudutaan arvioimaan jälkikäteen kokonaisväestömäärän muutoksista. Itse en niinkään ole kiinnostunut pahimmista arvioista, mutta tilanteen pahuutta näissä maissa kuvannee hyvin se, että ihmiset kuolivat hapenpuutteen takia sairaaloiden pihamaille.
Mielenkiintoinen ajatusleikki Ruotsin suhtautumisesta: mitä olisi käynyt globaalille pandemialle, jos kaikki maat olisivat suhtautuneet tautiin yhtä löyhästi kuin Ruotsi? Esim. matkailu ja työmatkustus olisivat jatkuneet entiseen tapaan, mutta turvavälein ja paremmalla hygienalla. Samalla tauti olisi levinnyt varsin tehokkaasti maailman joka kolkkaan, ja saattanut mutatoitua matkalla vieläkin useammin kuin mitä tähän mennessä. Laittaa tuon “Ruotsi oli oikeassa” -väitteen hieman toiseen valoon 
12 tykkäystä
Todentotta Euroopassa olisi varmasti koronan kanssa aivan eri tilanne jos olisi menty Ruotsin linjalla. Mikäli edelleen kiehtoo “laumasuoja ilman rokotetta” niin kannattaa tsekata Brasilian ja eritoten Manaus-kaupungin tilanne.
10 tykkäystä
Itse en käsitä tuota Manaus-argumenttia ollenkaan, koska oma maalaisjärki sanoo että jos laumasuojaa/immuniteettia ei saa sairastamalla niin ei sitä tule rokotteellakaan. Mekanismihan noissa on pohjimmiltaan täysin sama (rokote/sairastaminen). Tosin itsekritiikkinä totean että oma asiantuntemus ei kyllä riitä tuommoisen arviointiin.
Tämä on enemmänkin sairaanhoidon tasosta kertovaa… oletettavasti Ruotsissa sentään ei ole happi loppunut kesken. Mutta totta on että jos ei ole rajoituksia eikä toimivaa sairaanhoitoa niin ylimääräinen kuolleisuus nousee varmasti jonkin verran.
Siitä voi mielestäni väitellä että jos sairaanhoidon taso on kunnossa ja kapasiteetti muuten kestää niin kuinka paljon lisähyötyä rajoitukset ja maskisuositukset oikeasti toivat? Tilanne oli melko uniikki joten ei ole yllätys että myös valtiojohdon tasolla asti meno on ollut tempoilevaa ja maasta riippuen vaihdellut jonkin verran - ei ole ollut selvää pelikirjaa mistä copypasteta…
3 tykkäystä
Ja Intiassa kai kuolleisuus on väkilukuun (käsittämättömän paljon populaa) suhteutettuna “yllättävän pieni” kuitenkin.
Joo missaat ehkä vähän pointin, koska ei sitä kyseenalaisteta etteikö laumasuojaa sairastamalla saisi. Se mitä kyseenalaistetaan on se, että tämä strategia on typerä idea 2020-luvulla kun meillä on teknologia ja mahdollisuus saada suoja myös tappamatta miljoonia.
4 tykkäystä
Tuo näyttää riippuvan ihan viruksesta. Toisessa viruksessa voi rokotteella saada huomattavasti sairastumista paremman immuniteetin, kun taas toisessa viruksessa eroa ei ole lainkaan. Koronan osalta dataa on vielä niin vähän, ettei sitä tiedetä mihin koronarokotukset asettuvat skaalalla
Korostukset omia:
Racaniello: I think it’s an interesting question and there’s no one answer because every virus is slightly different. For example, the human papillomavirus, the vaccines we have make amazing immunity, better than immunity you get from natural infection, because there’s so much protein in those vaccines. And you end up having great mucosal immunity, which is what you need there. On the other hand, other vaccines allow infection without disease. Of course, the polio vaccines were only tested to prevent polio, not to prevent infection. That’s all we cared about.
And so the outcome of that was the idea that if you have a very serious disease, then you’re not likely to have a long memory response. Now, those are people who died. So we don’t know how it applies to people who have lived because they were able to take out their lymph nodes and study them. And it’s not so easy to do in people who have survived. So a natural infection can have consequences. So, on the one hand, yes, you make a lot of viral proteins and those are great epitopes for mainly T cells because I think most of the antibodies that are going to block infection are going to be spike directed. But any other viral protein could in theory be a T-cell target. So you’ll get more epitopes.
The counter view is that the virus may encode immune antagonists that could alter the immune response in some way that’s not as good as, say, a vaccine. So it really depends. And we don’t know enough yet. So I think if people are making a blanket statement that natural infection is always better, that’s not always correct. It really depends on the virus.
Alustavien tutkimusten mukaan kerran koronan sairastaneet saavat taudin helpommin uudelleen kuin rokotetut:
Yeah, and it seems like we just don’t have the data yet on it. If anything, it seems like the reinfection rate after natural immunity is a little higher than the infection rate after vaccinated immunity, understanding they’re really two different time courses because we’ve had natural immunity for a year. We’ve had vaccinated immunity for 6 months.
Eli toisin sanoen, rokotus tarjonnee vähintään saman suojan kuin sairastaminen, mutta ilman sairastamisen fyysisiä vaurioita, jotka varsinkin koronassa voivat olla erittäin pahalaatuisia ja jopa pysyviä (sitä ei vielä tiedetä, mutta kestävät ainakin vuoden mitä seurannut). Ja parhaimmillaan rokote tarjoaa paljon suuremman suojan kuin sairastaminen, ja edelleen ilman fyysisiä vaurioita. Eli ei siis oikeastaan ole syytä jättää rokote ottamatta.
9 tykkäystä
Ihan asiallinen juttu, vaikka onkin iltapulusta. Jutun ydin on, että kun viruksesta tuskin on mahdollista päästä globaalisti eroon, niin syksyä kohti keskustelussa pitäisi keskittyä miettimään miten sen kanssa eletään mahd. normaalisti. Eli missä vaiheessa olemme vastuskyvyltä (yhteiskuntana) sillä tasolla, että asia arkipäiväistyy ”tavalliseksi” riskiksi.
6 tykkäystä
Niinpä:
-
Koronarajoitusten jatkamisella on nähty nyt olevan muita syitä kuin terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen.
-
Pandemian alussa korostettiin nimenomaan sitä, että rajoituksia tehdään riskiryhmäläisten suojelemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi.
-
Koronadenialistit taas ihmettelivät, miksi koronarajoituksia ylipäänsä on koskaan edes ollutkaan…
Siis koko pandamiahan on alunperinkin ollut kuluttajien tietoinen valinta Kiinassa valmistettuja tuotteita tuskaa tuntematta ostaessaan.
Joten parempi vaan pikkuhiljaa ihmiskunnan tottua silloin myös elämään sen mukanaan tuoman viruksen kanssa:
- Joka vuosi influenssaan kuolee arviolta 500–2000 ihmistä, mutta influenssa-aikaan tai vaikkapa RS-virusepidemioiden vuoksi ei kouluja suljeta eikä vierailuja kielletä hoivakodeissa.
Eli suomeksi sanottuna:
1 tykkäys
Eiköhän tässä käy niin että kun jonkinlainen laumasuoja (pääasiassa rokotteilla tuotettu) saadaan kasaan niin homma taputellaan unohdetuksi. Sen jälkeen voi tulla vielä yksittäisiä piikkejä tartuntoja jotka sitten jäljitetään Vanhalla Rutiinilla ja yksittäisiä henkilöitä pistetään karanteeniin kunnes on saatu katkottua ko. ketju ja muutoin elämä jatkuu.
Tällä hetkellä vain poliitikoilla on vielä pelko pepussa että jos ohjeet puretaan liian aikaisin ja joudutaan veivailemaan edestakaisin koska yhtäkkiä jossain taas homma leviää, näytetään epäpätevältä joten Varmuuden Vuoksi vetkutellaan. Poliitikoilla on äärimmäisen kehittynyt kyky olla tekemättä mitään jos on pienikin riski että joku toimenpide voi ns. mennä puihin.
Käytännössä varmaan lomien yli mennään häröpallolla jossa teoriassa oheistukset ovat voimassa, mutta entistä enemmän kansa viittaa niille kintaallaan ja ketään ei enää kiinnosta.
Tämän jälkeen syksyllä todennäköisesti vielä on nippu rajoituksia matkustuksen suhteen pahimmille edelleen jyllääville tautialueille mutta muuten homma lienee taputeltu koulujen alkuun mennessä.
Sääliksi käy tapahtuma-alaa jonka kesä näin käytännössä tuhotaan, mutta sen siitä saa kun tilaa nykyisen kaltaisen hallituksen…
9 tykkäystä
Onko lähdettä tälle arviolle? Tilastokeskuksen luvut influenssakuolleisuudesta ovat huomattavasti alempia. Noin 20-400 vuodessa. Hankalimpana influenssatalvena vuosikymmeniin 2017-18 ylikuolleisuus oli n. 1000. Kuinka monen kuoleman syy on influenssa – kertovatko luvut kaiken? | Tieto&trendit
Ruotsissa koronaan kuolleita on tilastoitu 14000. Löysemmillä rajoituksilla meilläkin oltaisiin lähellä kymmentätuhatta.
5 tykkäystä
Onhan koronakuolematkin tilastoitu “koronaan liittyvinä kuolemantapauksina”. Samalla logiikalla voi ihmetellä, mikä on “oikeasti” koronaan kuolleiden osuus näistä.
1 tykkäys
Tilastoinnin ongelma voi olla myös se että todelliset lukemat ovat SUUREMMAT kuin julkaistut tilastot.
Koskee myös koronakuolleisuutta. “Researchers estimated dramatic undercounts in countries such as India, Mexico and Russia,”
4 tykkäystä